equations

torstai 27. marraskuuta 2014

Koulunkäynti ja matkustaminen

Kuva lainattu sivulta
http://www.freedigitalphotos.net/images/beach-chairs-and-white-umbrella-photo-p169126

Kuinka moni on joskus miettinyt, että miltä loma ulkomailla kesken kouluvuoden tuntuisi? Pois Suomesta, tästä kylmästä ja angstisesta pingviinien maasta. Varsinkin silloin, kun maa on täynnä loskaa ja räntää sataa taivaalta kuin ämpäristä kaatamalla, olisi kiva suksia suoraan aurinkoisemmille rannoille.

No, mikä estää? Sinne vaan! Hyppää lentokoneeseen ja pakkaa tavarasi. Lähdetään makoilemaan aurinkorannoille ja tanssimaan kaikki suru pois. Ulkomailla kaikki tuntuu olevan usein paljon hienompaa, kuin kotona. Ruoka, värit, pukeutumistavat, käytös, kaikki! Koko kulttuuri voi poiketa rajustikin kotimaasi omasta, vaikket menisi kuin Euroopan toiseen päähän!

Valitettavasti elämä ei toimi näin. Koulu, mokomakin haiseva ja ummehtunut rakennus. tuppaa tulemaan tielle. Läksyt olisi edelleen hoidettava, vakka sijaintisi olisi monien satojen tai tuhansien kilometrien etäisyydellä koulun pulpetista. Sinun olisi laskettava matematiikkaa ja pohdittava englanninkielen kappaleen käännöstä. Jihuu, ai kuinka ihanaa.

Koulu suosittelee, että loma-aikojen ulkopuolista vapaata, olisi vältettävä. Kouluahan käydään oppimisen vuoksi, eivätkä ne opettajat siellä luokan edessä turhaa seiso. Ja sanon tämän nyt oman kokemukseni pohjalla. Tunneilta pois oleminen ei oikeasti ole leikin asia. Se, että sinä lähdet pariksi viikoksi Turkkiin tai Intiaan, ei tarkoita että Suomessa koulut pysähtyisivät. Täällä aika menee eteenpäin aivan samalla tavalla kuin kaikkialla muuallakin.

Palatessasi Suomeen huomaat asian helposti. Opettajan on hyvin vaikea arvioida ennakkoon, mitä he tekevät ja kuinka pitkälle pääsevät, kun on kyse yli viikon mittaisesta matkasta. Saatat olla joissain aineissa joko liian edellä, tai vaihtoehtoisesti kaukana jäljessä. Se, jos mikä, on kääpistävää ja myös täysin oma ongelmasi.

Nyt yläasteella kukaan ei ojenna sinulle kultalautasella kaikkia läksyjäsi pienemmästäkin lomavihjailusta, vaan sinun on itse kierrettävä opettajiesi luona ja kyseltävä, mitä sinun on opeteltava poissa ollessasi. Olisi myös fiksua sopia mahdolliset rästikoepäivät jo etukäteen, niin ettei kurssisuorituksia puutu sitten jakson lopussa.

Minä ja äitini matkustamme paljon. Itse olen aivan käytännössä huomannut kaksi hyvää tapaa tehdä läksyä. Toinen on se, että menet lukujärjestyksen mukaan asiat samassa järjestyksessä, miten kaverisi menisivät koulussasi eteenpäin. Se saattaa kuulostaa tylsältä, mutta on kaikkea muuta kuin pitkästyttävää!

Kannattaa lykätä kuulokkeet päähän ja lukea kappaleet, sekä tehtävänannot ajatuksen kanssa. Itseopiskelussa on se huono puoli, että kukaan ei selitä sinulle asioita. Sinun on itse päätäsi käyttämällä tajuttava se, miten asiat ovat. Tämä on ongelma kouluun palatessasi, sillä jos opettelet jonkin asian väärin pois ollessasi, on sen korjaaminen sitten kotona vaikeaa. Ylimääräistä yksityisopetusta on vähän nihkeästi saatavilla, ellei sitten opettaja saa koottua koko luokasta ryhmää, joka haluaisi tukiopetusta kyseisestä aineesta.

Vaihtoehtoisesti voit tehdä mahdollisimman paljon ensimmäisinä päivinä, jotta loppulomalla voisit vain rentoutua. Itse olen huomannut tämän tavan tehokkaimmaksi niin oppimisen, kuin ajankäytön kannalta. On yllättävän helppoa sisäistää yksi iso asia, kun ainetta käsittelee koko päivän, eikä tarvitse stressata muista aineista. Siinä tulee vähemmän virheitä ja bonuksena hommat on nopeammin tehty!

Suosittelen myös, että pyrit tekemään läksyjen teosta mahdollisimman mukavaa, mene vaikka parvekkeelle ja ota läksykirjojen lisäksi mukaasi hyvää musiikkia ja tuoreita hedelmiä. Silloin läksyjen luku ei ole niin ankeaa!

Toki loman pituudesta riippuu täysin, että mikä tapa on paras. Toiselle ihmiselle sopii toinen tapa ja toiselle toinen. Tässä oli vain muutama vinkki läksyjentekoon lomalla. Voit soveltaa niitä miten tahansa haluat, tai kehittää aivan omat tapasi koulun hoitoon maapallon valoisammalla puoliskolla!

Hyviä syksyn jatkoja kaikille, ja jaksamista näihin jaksoihin! *Smiley*

Terv. Neela Kuitunen, 9M

keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Välituntialueesta


Monien oppilaiden mielestä välituntialueet ovat pieniä.

Kysyimme koulumme apulaisrehtori Jukka Väisäseltä, että voisiko niitä suurentaa lähitulevaisuudessa ja kysyimme myös muita asiaan koskevia kysymyksiä.

Mitä mieltä olet välituntialueista?
-Välituntialueet ovat riittävät, mutta sisätilat ovat ahtaat. Sisällä voisi olla enemmän tekemistä ja jotain viihdykkeitä.

Onko sinun mielestäsi tarve saada lisää välituntivalvojia?
-Ei, koska oppilaat käyttäytyvät yleensä hyvin.

Voisiko välituntialueita suurentaa?
- Alue on riittävän suuri: pihalla on paljon tilaa eikä välituntialueita voi laajentaa koulun tontin ulkopuolelle.

Miksei koulun alueilta voi välituntisin poistua?
-Ei voi poistua, koska laki määrää meidät vastaamaan oppilaiden turvallisuudesta.

Miksi polkupyörätelineitten vieressä ei saa olla välituntisin?
-Ettei pyörille tehdä ilkivaltaa, koska sellaista on tapahtunut.



Toimittajina Sofia ja Sanna

tiistai 25. marraskuuta 2014

Toivotut valinnaiset


Valinnaisissa on tarkoitus olla hauskaa. Jotkut oppilaat eivät kuitenkaan saa haluamansa valinnaista, jolloin jäljelle jäänyt saattaa olla juuri se aine, mitä inhoaa. Se voi olla hitaan netin syy tai johtua siitä, että valinnainen on täynnä. Suosituimpia valinnaisia ovat liikunta ja kotitalous, joka menee usein nopeasti täyteen johtuen pienestä ryhmänkoostaan.
 
Valinnaisista on yläkoulussa paljon valinnanvaraa, ja uusia kehitellään jatkuvasti. Halusimme tietää oppilaiden toivomia valinnaisia, ja eräs koulumme kasiluokka vastasi kyselyymme näin:
- Noin puolet halusi kotitaloutta.
- Yksi neljäsosa halusi liikuntaa.
- Muita ehdotuksia valinnaisiksi olivat elokuva-ala-kurssi, fysiikka, 3D-suunnittelu(tietokoneella) ja pelivalinnainen.
 
Vastaukset eivät yllättäneet, mutta olivat mielenkiintoisia. Monien oppilaiden tunnettu lempiaine kotitalous oli jälleen listan kärjessä. Kotitaloudestahan on lukuisia kursseja, joita kotitalouden opettajat pyörittävät joka aamu. On Kahvila-kurssia, on kansainvälisten ruokien kurssia, on Home economics in English-kurssia... Kaikkea löytyy.
 
Liikunta sen sijaan on hyvä valinnainen sekä liikkumisen että sen seikan takia, että liikunnan valinnaisiin saattaa mahtua jopa 30 oppilasta. Kursseja on maila- ja verkkopeleistä aina jääkiekon valmennukseen ja keilaukseen.
 
Tämän vuoden suosituin valinnainen saattaa kuitenkin olla saksa, johon ilmoittautui yli 30 oppilasta. Valinnainen jatkuu yhdeksännelle luokalle asti.

Teksti: Ahti

Tästä linkistä pääset katsomaan Hämeenkylän koulun valinnaisopasta lv. 2014-2015

maanantai 24. marraskuuta 2014

Kävimme teatterissa: Vedenpelko

Martinlaakson lukio esitti 12.11. - 16.11. oman näytelmänsä Vedenpelko. Vedenpelko kertoo pojasta nimeltä Toivo, joka pelkää vettä. Kukaan ei tiedä miksi Toivo pelkää vettä, sillä hänet on adoptoitu. Toivon adoptioisä Vesa haluaa tehdä pojastaan kilpauimarin. Toivo taas haluaa selvittää epäselväksi jääneitä asioita menneisyydestään.  Martinlaakson oppilaat kirjoittivat ja esittivät itse tarinansa, joka kertoi ystävä- ja perhesiteistä, sekä peloista ja niiden voittamisesta. Näytelmä perustuu Meri-Maaria Kivekkään samannimiseen pienoisromaaniin.

Näytelmän mainos ja käsiohjelma

Kasiluokkalaisten mediakurssimme antoi näytelmästä muutaman kommentin:
”Tarina oli hieman sekava, mutta plussaa oli että näyttelijät olivat komeita ;)”
”Hyvät näyttelijät!”
”Se oli aika sekava, mutta näyttelijät olivat hyviä”
”Ihan kiva :)”
”Vedenpelko oli mielenkiintoinen hyvän juonen takia. Tunsin myös yhden näyttelijöistä”
”Hyvä”
”Hyvä, koska se oli todenmukainen”
”En tiedä”
”Ihan kiva, näyttelijät näyttelivät hyvin ja olivat myös hauskoja ja juoni oli hyvin keksitty. Näytelmää oli ilo katsoa”

toimittajina Lotta, Viivi ja Liisa

torstai 20. marraskuuta 2014

Työvaihtoa yhtenäiskoulussa

Hämeenkylän koulu muuttui syksyllä yhtenäiskouluksi, kun koulussa aloitti 1.-3. luokat. Kiinnostus kollegan työnkuvaan aiheutti työvaihdon yhdeksi koulupäiväksi. Matematiikan ja fysiikan opettaja Timo sekä 1A-luokan opettaja Maiju rohkaistuivat vaihtamaan työtehtävät maanantaina. Idea työvaihdosta kehittyi yhdessä syksyn aikana ja päivän lähestyessä kumpaakin jännitti uudessa roolissa toimiminen. Edellisenä perjantaina opettajat vaihtoivat tuntisuunnitelmat omille oppitunneilleen ja sen jälkeen perääntyminen idean toteuttamisesta ei ollut enää mahdollista.

Timon kokemuksia:

Päivä luokanopettajana oli erittäin mukava ja avartava kokemus! Yhtenäiskoulussa toimiessa näen merkityksellisenä tuntea toisten kollegoiden työnkuvaa, jolloin on helpompi ymmärtää erilaisia näkemyksiä ja suunnitella yhteistä toimintaa. Päivän aikana pääsin pitämään matematiikan, musiikin, ympäristö- ja luonnontieto sekä äidinkielen oppitunteja 1.-luokkalaisille. Suurimmat erot liittyvät mielestäni koulupäivän rytmitykseen ja alakoululaisille tärkeisiin rutiineihin, jotka luovat turvallisuutta koulupäivään. Ulkovalvonnassa oli hieno seurata innokasta liikuntaa ja ulkona tekemisen riemua. Pitäisikö yläkoululaisten olla enemmän ulkona koulupäivän aikana? Ihailin opettajien saumatonta yhteistyötä – kiitos avusta ja tuesta koko Variston talon henkilökunnalle! Päällimmäisinä mieleeni jäi oppilaiden innokkuus uuden oppimisen, kiinnostus uusia asioita kohtaan sekä häikäisevä aktiivisuus oppitunneilla!




Maijun kokemuksia:

Idea matematiikan ja fysiikan opettajana toimimisesta pääkoululla oli kiehtova. Edellisenä iltana valmistauduin tehtävään palauttelemalla mieleeni aikaisemmin oppimiani matematiikan ja fysiikan asioita. Tällaisia laskuja lasken enää harvoin. Pitkästä aikaa sain rassata aivojani kunnon matemaattiseen ajatteluun ja todeta, että laskeminen on mukavaa puuhaa. Matematiikan aiheina oli verrannollisuus koordinaatistossa, erilaiset monikulmiot ja erilaisten yhtälöjen ratkaiseminen. Fysiikassa mietimme sähkönkulutusta ja sähkötehoa. Omaan luokanopettajan työhön verrattuna tunneilla jäi enemmän aikaa oppisisältöjen ohjaamiseen. Omien ekaluokkalaisten kanssa aikaa menee vielä moniin käytännön asioihin esim. ulkovaatteiden riisumiseen, oikean kirjan tai sivun löytämiseen. Oli kivaa keskustella vanhempien oppilaiden kanssa ja nähdä miten he toimivat oppitunneilla. Joukossa oli erittäin taitavia ajattelijoita ja laskijoita. Oli outoa, kun keskustelut eivät siirtyneetkään naapurin kissaan, omaan leluun tai vaikkapa eilen nähtyyn poliisiautoon. Pääkoululla työkavereiden kanssa keskustelu oli rentoa ja sain kokea olevani osa tätä ihanaa työyhteisöä! Kiitos 7D, 8B, 8D, 9B, 9C, Timo sekä koko pääkoulun väki!



Tekstit ja kuvat: Maiju Jäntti ja Timo Järvenpää

Nuorten musiikkimaku

Kysyimme musiikinkuuntelusta yhdeltä koulumme kahdeksannelta luokalta ja yhdeltä yhdeksänneltä luokalta.
Minkä tyyppistä musiikkia kuuntelet?
- Hard rock
- House pop
- Rap
- Reggae
- Dupstep

Kuunteletko musiikkia päivittäin?
- Lähes jokainen kysymykseen vastannut kuuntelee musiikkia joka päivä
Jos kuuntelet, niin kuinka kauan päivässä?
- Lähes jokainen kysymykseen vastannut kuuntelee musiikkia ainakin 1-2 tuntia päivässä.

Haastattelijoina Alex, Lassi ja Joel

keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Hello World! Koodaamista kannattaa kokeilla!



- Siistiä! Tosi mielenkiintoista! kuvailee seitsemäsluokkalainen poika nelituntisen koodityöpajan sisältöä. Myös opettaja Timo Järvenpää on vaikuttunut oppilaiden Racket-harjoittelusta: - Kun ruudulle alkoi ilmestyä palkkeja ja oppilaat huomasivat, että he saavat todella tuotettua jotakin, he alkoivat innostua.

Hämeenkylän koulun ”Ihmefysiikkaa ja pulmamatematiikkaa” -kurssin seitsemäsluokkalaiset oppilaat ohjelmoivat ja touhusivat koodin parissa innolla keskiviikkona 22.10. aamupäivällä. Suurin osa osallistujista ei ollut koodiin aiemmin koskenut ja pajan jälkeen heitä myös hieman mietitytti, tuleeko koodaamisesta todellakin tulevaisuudessa pakollinen aine kaikille: - Ehkä se voisi olla vapaaehtoista? kommentoitiin. Toiset pajaan osallistuneet oppilaat puolestaan haaveilivat koodaavansa tulevaisuudessa jopa ammatikseen ja muistuttivat: - Koodaamista tarvitaan aika monissa töissä.

Koodaamispajan aikana oppilaille selvisi, että koodaaminen eli ohjelmoiminen on tietokoneen käskemistä. Koodipajaa koululle vetämään tullut Reaktor Oy:n ohjelmistoarkkitehti Rami Karjalainen toteaa, että ainakin jonkinlainen ymmärrys koodaamisen perusteista olisi hyvä jokaisella olla hallussa: – Koodaamiseen perusteiden käsittäminen auttaa ymmärtämään niin paljon tietotekniikkaa, mitä on nykyään joka paikassa. Hyvä esimerkki koodinpaljoudesta on nykyaikainen auto, jossa on käsittämättömän paljon ohjelmistokoodia.

Työpaja oli rakennettu sisältämään sekä teoriaa että tekemistä. Painotus oli tekemisessä, mutta ensin oli saatava jonkinlainen yleiskuva aiheesta. Pajassa tutustuttiin Racket-ohjelmointikieleen, tehtiin yksinkertaisia laskuoperaatioita, visualisoitiin ja lopuksi tehtiin funktioita. Listat olisivat olleet seuraavana vuorossa, mutta niihin asti ei ehditty. – Tästä voi hyvin omatoimisesti jatkaa, vaikkapa juuri pajassa käytetyllä Racketilla, Rami kertoo. - Kannattaa ottaa jokin ongelma käsittelyyn, esimerkiksi päättää tehdä itselleen yksinkertainen ohjelma, josta on hyötyä jollakin tavalla vaikkapa omassa harrastuksessa. Materiaalia löytyy internetistä hakuja tekemällä, Youtuben tarjontaan kannattaa tutustua ja googlaamalla löytyy paljon Racket-materiaalia.




 
 


Muutamalla tauolla katkottu nelituntinen työpaja sujui intensiivisen opiskelun ja tekemisen merkeissä. – Meni nopeasti, sanoo seitsemäsluokkalainen osallistuja, – paljon nopeammin kuin tavallisesti neljä tuntia tuntuisi koulussa menevän.

Mitä kooditunnilla sitten tehtiin? Oliko helppoa vai vaikeaa?
- Koodattiin kuvioista liput. Oli aika helppoa, sitten kun sen tajusi, mainitsee seitsemäsluokkalainen poika.
- Koodattiin erilaisia kuvioita, tekstejä sekä eri maan lippuja ja erilaisia laskuja, kertoo puolestaan seitsemäsluokkalainen Aada. - Vaikeaa oli saada Suomen lipussa pystyviiva vasemmalle, sillä se oli siinä keskellä muuten. – Vaikeaa oli saada tehtyä kuvio kuvion sisällä, lisää luokkatoveri Noora. – Ja kivointa oli, kun sai itse kokeilla eri kuvioita ja värejä. – Plus ne karkit!




– Muutamat oppilaista pääsivät todella nopeasti aiheeseen kiinni, kertoo Reaktorin Rami Karjalainen. – Etukäteen juuri kukaan ei ollut ohjelmointia kokeillut, mutta monella osallistujalla tuntuisi olevan hyvät valmiudet ruveta, jos vain kiinnostusta riittää, jatkamaan koodien parissa vaikkapa ammattiin asti. Kannattaa muistaa sekin, että ohjelmointiin liittyvät ammatit vaativat sitkeyttä ja halua kehittää ongelmanratkaisukykyään, mutta vastaavasti hyötypuolena tulee se, että monesti nämä ammatit ovat hyvin palkattuja, kiinnostavaan ongelmanratkaisuun keskittyviä töitä. Sitkeys palkitaan.

Hämeenkylän koulun matematiikan ja fysiikan lehtori Timo Järvenpää muistuttaa, että Reaktorin kanssa tuotetun pajan kaltaista yritysyhteistyötä tarvittaisiin kouluille enemmänkin: – Monesti ajatellaan, ettei peruskoululaisilla ole yrityksille samalla tavalla merkitystä kuin pidemmälle opiskeluissaan edenneillä, ja näin yhteistyökuvioita kiinnostavien yritysten kanssa ei aina ole helppo saada aikaan.

It-konsultointiyritys Reaktor, josta mm. suosittu Lasten koodikoulu on alunperin lähtöisin, on ollut järjestävänä tahona useissa alakoulu- ja jopa varhaiskasvatusikäisten kooditapahtumissa. Yläkoulu oli myös heille uusi aluevaltaus. Rami Karjalainen arvelee työpajakokeilun yläluokilla olleen hyödyllinen: - Tulevaisuudessa tietotekniikan käyttö ei varmasti tule vähenemään, kun nykyinen ”pilvivallankumous” lähtee todenteolla käyntiin. Muistettava kuitenkin on, että ohjelmointia ei pidä ajatella yksittäisen kielen osaamisena, vaan ohjelmointi on ongelmanratkaisukykyä.

Millaista koodaaminen sitten oppilaiden mielestä lopulta oli?
- Kivaa.
- Mukavaa.
- Matikallisia kuvioita.
- Piti kirjoittaa juttuja – ja niistä tuli kuvio.







Teksti Eevaleena Karjalainen
Kuvat Rami Karjalainen, Timo Järvenpää

Juttu julkaistu myös Innokas-verkoston sivulla http://luovuusjainnovatiivisuus.wordpress.com/2014/11/19/hello-world-koodaamista-kannattaa-kokeilla/

tiistai 18. marraskuuta 2014

Anna Puu vieraili koulussamme

Anna Puu vieraili koulussamme Zest-ohjelman myötä.

Zest-ohjelman tavoitteena on:
· kannustaa ja auttaa oppilaita
· tunnistamaan erilaisia lahjakkuuden lajeja itsessä ja muissa ihmisissä
· luomaan myönteistä ja realistista kuvaa itsestään
· löytämään halukkuutta omien lahjojen kehittämiseen
· ymmärtämään, että jokaisella on oikeus kehittää itseään
· tuntemaan vastuunsa muiden ihmisten hyvinvoinnista
· kehittämään omia sosiaalisia taitojaan.

Zest-tiimiläiset kiertävät kouluissa

Vuosien 2003- 2012 aikana Zest- ohjelmassa toteutettiin 7.-9.-luokkalaisille tarkoitettua kouluvierailuja. Yläkouluja kiersivät kahdeksan omalla urallaan menestynyttä suomalaista, jotka kertoivat nuorille omien persoonallisten kokemustensa pohjalta, kuinka jokainen voi toteuttaa Zestin tavoitteita omassa elämässään.

 


Anna Puu Hämiksessä

Koulullamme vieraili Anna Puu, joka tuli tunnetuksi vuonna 2008 Idols-laulukilpailusta. Hän sijoittui Idolsissa toiseksi hävittyään kisan voittaneelle Koop Arposelle, joka sai äänistä 70,3 prosenttia. Anna sai Idols-kilpailun jälkeen levytyssopimuksen. Hänet tunnettiin Idolsin aikana vielä oikealla sukunimellään Puustjärvi, mutta kilpailun ja levytyssopimuksen jälkeen, hän päätti ottaa taiteilijanimekseen Anna Puun. Hänen esikoisalbuminsa Anna Puu ilmestyi 29. huhtikuuta 2009.

Anna Puu osoittautui tosi mukavaksi tyypiksi. - Älkää ihmetelkö jos puhun mitä sattuu, tulin yöllä Pariisista, Beyoncen ja Jay-Z:n keikalta.

Ovatko laulusi olleet sinulle tunteellisesti tärkeitä?
- On. Studiossa on itketty paljon lauluja tehdessä.

Mistä olet saanut ideat lauluihisi?
- Kuunnellessa musiikkia ja lukiessa ja elokuvista. Myös omasta elämästä.

Mistä olet saanut noin hyvän itsetunnon?
- Itsepäisyydestä, harjoittelusta ja onnistumisen tunteesta.

Mikä omista lauluistasi on suosikkisi? Miksi?
- Ei oikein voi valita suosikkia, ne ovat kuin omia lapsia! Ehkä kumminkin Linnuton puu, koska se oli ensimmäinen lauluni ja Kolme pientä sanaa, koska se on ensimmäinen oma tekemä sanoitukseni.

Miltä tuntui voittaa vuoden naissolistin ja tulokkaan titteli Emma-gaalassa?
- Aika moista häslinkiä, sillä tapahtui niin paljon. Hienoa, upeaa. Emma-patsaat vieläkin kaapeissa.

Mikä sai sinut tulemaan koulullemme ja oletko käynyt muissa kouluissa vierailemassa?
- Tämä on kuudes kouluvierailuni. Keväällä minulla on Itä-suomessa neljä vierailua, koska olen sieltä kotoisin. Tänään ja huomenna on neljä luentoa. Positiivista palautetta Hämeenkylän koululle!

Lempiaineesi yläasteella?
- Kuvis ja musiikki. Kasilla ja ysillä olisin halunnut kuvataidelukioon.

Lempiruoka?
- Itse ja hyvin tehty hampurilainen. Ei mitään BurgerKingiä.

Lempielokuva?
- Niitä on aika monia. Haluaisin nähdä Amelien uudestaan, kun kävin äskettäin Ranskassa.

Mistä sinun vaatteesi on ostettu?
- Monista eri ketjuliikkeistä ja kirppiksiltä. Myös vintage- liikkeistä, mutta kivoimmat on eri reissuilta ja matkoilta.

Mitä teet vapaa-ajallasi?
- Olen paljon 4-vuotiaan tyttäreni kanssa, muiden artistien keikoilla, harrastan liikuntaa, tykkään matkustamisesta, ruuan laittamisesta ja tanssin. Aika sellaisia perusjuttuja.

Mitä ohjeita tulevaisuuden kannalta annat yläkoululaisille?
- Ei liikaa paineita mistään. Ei vielä tarvitse tietää mitä haluaa, aika kannattaa käyttää itsensä tutustumiseen.





toimittajina Lotta ja Viivi 8b, kuvia ottivat myös opet Jukka ja Vesa

maanantai 17. marraskuuta 2014

Oppilaskunnan hallitus järjesti Halloween-juhlat

Perjantaina 31. 10. Hämeenkylän koulussa juhlittiin Halloweenia.












Koulun aulassa myytiin herkkuja, ja klo 10:ltä kaikki luokat menivät pimeään saliin seuraamaan Halloween-juhlia ja kuuntelemaan Halloweenin historiaa sekä näkemään yllättäviä esityksiä. Jotkut oppilaat ja opettajat olivat pukeutuneet asuihin, ja parhaat palkittiin palkinnoilla.


Pukeutumiskilpailun voittaja
Milka hurjana asussaan



Eräänä ohjelmanumerona oli oppilaskunnan hallituksen tekemä lyhytelokuva.
Juhlat järjesti oppilaskunnan hallitus, jonka yksi vetäjistä on äidinkielen opettaja ja blogikurssinkin pitäjä Eevaleena Karjalainen. Hän kertoi mieluusti Halloween-juhlien järjestämisestä.

Millaista oli järjestää tämänvuotiset Halloween-juhlat?
- Oppilaat olivat erittäin innostuneita ja aktiivisia ja tekivät töitä itsenäisesti. Oli hiukan kiire, mutta valmisteluissa oli hyvä tunnelma. Mukana valmisteluissa ja esityksessä olivat vain seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaiset oppilaskunnan hallituksen jäsenet, koska ysit olivat juhlan aikaan työharjoittelujaksolla.

Mitä erilaista oli viime vuoteen verrattuna?
- Viime vuonna suunnittelusta vastasimme enemmänkin me opettajat kuin oppilaat, kun taas tänä vuonna oppilaat saivat enemmän vapauksia.

Olitko tyytyväinen oppilaskunnan panostukseen?
- Olin tyytyväinen! Lisäksi suurkiitos ruokailutiimiläisillle, jotka leipoivat aulassa myymämme Halloween-herkut.

Mitä oppilaskunta aikoo seuraavaksi suunnitella?
- Seuraavaksi alamme suunnitella koko koulun yhteistä joulukalenteria viime vuoden malliin.



 




Teksti: Ahti
Kuvat: Eevaleena, Timo

Oppilaiden lemmikkieläimet

Haastattelimme mediakurssin ryhmää ja käsityön valinnaisryhmää heidän lemmikeistään.


 


1. Onko sinulla lemmikkieläintä? Mikä?
2. Milloin sait/saitte sen?

3. Mitä teet sen kanssa?


- Kissa
- Noin kolme vuotta sitten
- En mitään

- Koira
- Vuosi sitten
- leikin, ruokin ja vien lenkille

- Havannankoira
- Viime kesänä
- Hölläilen ja käyn usein lenkillä ja koirapuistossa

- Kissa
- 2010 jouluna
- Heitän välillä pompulaa sille

- Labradorinnoutaja
- 2 vuotta sitten
- Heitän keppiä ja käyn lenkillä

- Kissa
- 10.9.2014
- Leikin.

- 2 koiraa ja hevonen
- Ensimmäinen koira 2003, toinen 2013, hevonen 2013
- Vähän kaikkea.



toimittajina Anna, Alina, Liisa

sunnuntai 16. marraskuuta 2014

MatCup kehittää tiimitaitoja

MatCup on Suomessa järjestettävä osuus pohjoismaisesta matematiikkakilpailusta Nordic Math Class Competition. Kilpailu on tarkoitettu 8.-luokkalaisille. Kilpailussa on viisi vaihetta: 1. ja 2. kierros, kansallinen semifinaali ja finaali sekä pohjoismainen finaali.

Kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1997, minkä jälkeen sen suosio on kasvanut tavattomasti. Suomi on ollut mukana vuodesta 2004. Lisätietoa kilpailusta löytyy kilpailusivustolta: http://matcup.edublogs.org/kilpailu/

Ehdotin 8A-luokalle osallistumista MatCup-kilpailuun. Luokka innostui ideasta. Innostus näkyi myös tiistaiaamuna 1. alkukierroksen tehtäviä ratkottaessa. Alkukilpailujen tehtävät ratkotaan tiimeissä ja koko luokka valitsee lopuksi yhteiset ratkaisut tehtäviin.

”Miten jakaudumme tiimeihin?”
”Voiko olla viisi oppilasta samassa tiimissä?”
”Mitä tehtäviä meidän tiimi ratkaisee?”




Opettajana vain mahdollistan kilpailutilanteen ja luokka päättää keskenään, millä tiimeillä aikovat saada oikeat vastaukset tehtäviin annetussa ajassa. Kilpailussa menestyminen edellyttää jokaisen oppilaan osallistumista.

Tavoitteena tietysti on vähintään Suomen mestaruus, mutta opettajana näen kilpailun järjestämisessä luokalle paljon muitakin motiiveja. Kilpailu opettaa tiimityötaitoja, oman ajatuksen tai ratkaisun perustelemista muulle tiimille, yhdessä päättämistä tiimin kesken sekä tietysti kehittää matemaattista päättelykykyä tehtäviä ratkottaessa.

Teksti ja kuvat: Timo Järvenpää

maanantai 10. marraskuuta 2014

Kahden ja puolen euron gourmeeta?


Moni oppilas jättää kouluruoan automaattisesti syömättä, paitsi jos se on sitten sitä lempiruokaa.

Ei ole salaisuus, että koulu on lasten työtä ja kouluruoka se, millä sitä pitäisi jaksaa. Mitä tapahtuu, kun et syö kouluruokaa? Vastaus ei ole ehkä mukava, mutta selvä se on: yläkoulu on raskasta ja ei sitä jaksa ilman ruokaa. ´

”Maistuva juttu”

Hämiksen 7D- ja 7F-luokkalaisilta kysyttiin, mitä he pitävät kouluruoasta. Miten sitä voisi parantaa? Mikä on heidän lempiruokansa?

Kyselystä selvisi, että 7D:n  ja 7F:n oppilaiden mielestä kouluruoan laatu ja maku vaihtelee, ja että ruoat, varsinkin pastaruoat, ovat yleensä vetisiä ja mauttomia ja sitä voisi heidän mielestään parantaa.

Oppilaiden lempiruoaksi nousi nugetit. Muita mainintoja oli muun muassa lihapullat, uunimakkara, kalapuikot, lasagne, makaronilaatikko, kebab, pizza, tonnikalapasta, sushi, hampurilaiset, pihvi ja pippurikastike. Kouluruoasta kyselyssä 34:stä 4 ei pitänyt, 8 piti ja muiden 28 mielestä kouluruoka on ihan ok.

Teksti ja kuvat: Roni

keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Virtuaalinen asiantuntija on odotettu vieras oppitunnille





Virtuaalinen asiantuntija tarjoaa uudenlaisen lähestymisen opiskeltavaan teemaan oppitunnilla. Olen jo vuoden haaveillut virtuaalisesta asiantuntijasta fysiikan tunneille. Tänä syksynä tavoite lähestyi toteutumista, kun sain käyttööni Adobe Connect -etäyhteysohjelmiston sekä laadukkaan etäyhteyslaitteiston. Lähdin etsimään ensimmäistä mahdollista virtuaalivierasta Taloudellisen tiedotustoimiston asiantuntijaverkostosta (http://www.opetin.fi/asiantuntijaverkosto). Löysin monia mielenkiintoisia vaihtoehtoja, ja heille laitoin kysymyksen kiinnostuksesta tulla vierailulle 8. luokan fysiikan tunnille kertomaan sähköfysiikasta.

Ensimmäiseksi pilottivierailijaksi valitsin Oulun yliopistosta yliopisto-opettaja Jari Hannun, joka tuli tunneillemme kertomaan sähköisistä antureista ja niiden toimintaperiaatteesta. Olimme ennakkoon sähköpostitse keskustelleet vierailun teemasta ja tavoitteista. Sovimme ennakkoon vierailun pituudeksi 20 min, joka tuntui oikein hyvältä vierailun pituudelta yläkoululaisten näkökulmasta. Jari vieraili kolmella rinnakkaisryhmällä peräkkäisillä tunneilla keskiviikkona 29.10.2014.


Jari Hannun ajatuksia vierailusta Hämeenkylän koulun fysiikan tunneille:  

"Syy taustalla näihin asiantuntijavierailuihin on tekniikan alan opintojen edistäminen. Jatkuvana trendinä on ollut potentiaalisten tekniikan opiskelijoiden väheneminen, joka johtuu liian vähäisistä opinnoista  luonnontieteiden, varsinkin matematiikan ja fysiikan, saralla. Eli ensimmäisenä yritän edustaa tekniikan tieteitä ja toisena Oulun yliopistoa.

Itse vierailu oli miellyttävä kokonaisuus. Tekniikka pelitti hirmu hyvin, josta olen tekniikan edustajana yllättynyt. Aihealueena anturiteknologia on hurjan kiinnostava ja siitä pystyy kampeamaan moneen suuntaan monella eri tasolla. Vähän jännitti etukäteen, että kuinka yli hilseen aihe menee. Palautteen perusteella kuitenkin meni melko hyvin.

Kehitysideoina voisin mainita, että vierailupaikka voisi hieman rajata aihealuetta. Tämä antaa mahdollisuuden vierailijalle lähestyä aihetta jonkin teeman kautta. Näin aihe olisi osana kokonaisuutta, eikä tuntuisi
erilliseltä."

Oppilaiden ajatuksia virtuaalivierailusta:

”Oli ihan kiva koska oppi uusia asioita.”
”Se oli kivaa, videopuheluita voisi olla useampi viikossa.”
”Ihan kivaa vaihtelua.”
”Tosi hyvä opettaja ja kiva välillä opiskella ruudusta.”
”Videovierailuja voisi toteuttaa useammin, koska se on kivempaa.”
"Ihan kivaa, koska oli erilaista opiskelua.”
”Hyvältä vaikutti, sain ainakin uutta tietoa älypuhelimista.”
”Virtuaalivierailuja voisi olla ainakin joka päivä.”

Oppilaiden mielestä virtuaalinen asiantuntijavierailu fysiikan tunnilla oli siis hyvä juttu. Oppilaiden ja pilottivierailun innoittamana olen jo suunnittelemassa uusia vierailuja tulevien viikkojen oppitunneille.

Teksti ja kuvat: Timo Järvenpää