equations

lauantai 30. marraskuuta 2013

Koulun kirjastoon pitäisi saada uutuuskirjoja

Hämeenkylän koulussa on kirjasto, josta oppilaat voivat käydä lainaamassa erilaisia kirjoja kirjaston aukioloaikoina. Kirjaston suosio vaihtelee, mutta lukuvuonna 2012 - 2013 sieltä lainattiin Eevaleenan mukaan paljon enemmän kuin nyt. Se saattaa johtua siitä, että välitunteja on lyhennetty, joten nyt on vähemmän aikaa vierailla kirjastossa.

Kirjasto on avoinna 2. jakson aikana seuraavasti:
ma ja to klo 9.45-10.00
ti klo 13.00-13.15
ke klo 12.00-12.15

Olemme käyneet kirjastossa ja lainanneet Stephen Kingin Uinu uinu lemmikkini. Kirjastoon pitäisi saada enemmän uutuuskirjoja, jolloin kävijämäärä saattaisi nousta ja nuorten kiinnostus lukemiseen kasvaa. Siellä voisi olla myös enemmän nuorisokirjallisuutta kuin paksuja historian tietokirjoja, joita nuoret harvemmin lukevat.


Kirjastomme säännöt voit lukea täältä.





Tietosanakirjoja

Kaunokirjallisuutta


Kaunokirjallisuutta


Tietosanakirjoja...
... ja tietosanakirjoja.

Toimittajina Viivi ja Jasmin

HUOM!
Koulukirjastomme ottaa mielellään vastaan lahjoituksena hyväkuntoista, nuorille sopivaa kaunokirjallisuutta. Lahjoittajat voivat olla yhteydessä koulun äidinkielenopettajiin.

torstai 28. marraskuuta 2013

Määränpäänä Mars

Tässä seiskojen haastattelu Heurekan-retkestä (Määränpäänä Mars). Retki tehtiin osana Timon pitämää Ihmefysiikan ja pulmamatematiikan valinnaiskurssia.

Millaisen vaikutelman näyttely antoi avaruudesta?
- Hauskan
- Hieman epäselvän ja tylsän.
- Avaruus on vaikea kulkusta.
- Mielenkiintoista.
- Avaruusmatkustaminen on hauskaa.
- Avaruudessa olisi tylsää.
- Ei ole helppoa.
- Mielenkiintoinen ja hieno paikka.

Mitä uutta opit?
- En mitään.
- Avaruudessa on vaikea kävellä.
- Aika voi vääristää todellisuutta.
- Marssissa pieni painovoima.
- Avaruusaluksessa pienet tilat ja että avaruuspuku on kömpelö.

Kävittekö päänäyttelyn lisäksi missään elokuvassa? Jos kävitte, mikä oli elokuvan nimi ja mitä tykkäsitte?
Ei käyneet.

Kelle suosittelisit heurekan näyttelyyn tutustumista?
- Nuorille.
- Kaikille lukuun ottamatta ihan pieniä jotka eivät näyttelystä ymmärrä.
- Lapsiperheille.
- Ala- ja yläkouluikäisille.
- Avaruudesta kiinnostuneille.
- Mulle…
- Jollekin joka ei ole Heurekassa ennen käynyt.

Mikä oli fiilis näyttelyssä käynnin jälkeen ? Lähtisikö sinä Marsiin?
- Emt
- En lähtisi.
- Fiilis oli hyvä mutta Marsiin en ainakaan vielä lähtisi.
- Hyvä fiilis, en tiedä.
- Näyttely oli kiinnostava, mutta en lähtisi.
- Ei mitenkään erikoinen. En lähtisi Marsiin.
- Lähtisin jos pääsisin.
- Hiukan tylsä, en lähtisi Marsiin.

toimittajana Emilia

keskiviikko 27. marraskuuta 2013

MTV:n kuvausryhmä koulullamme

Maanantaina 11.11. koulullamme piikitettiin tyttöjä jo aiemmassa blogijutussamme kerrotulla HPV-rokotteella. Rokote suojaa papilloomavirukselta, joka aiheuttaa kohdunkaulan syöpää. Koulullemme tuli tänä samaisena päivänä kuvausryhmä kuvaamaan ja tekemään rokoteaiheista juttua MTV:n uutisiin. Kuvausryhmä haastatteli ja kuvasi uutista varten meitä eli Johanna Kehusmaata ja Linda Roosia.

Meiltä kysyttiin kysymyksiä tietysti rokotuksesta ja sen ottamisesta. Haastateltavana oleminen oli mukavaa, mutta samalla myös hieman haastavaa.

MTV3:n uutistoimittaja haastattelee Lindaa.

Kysyimme lähetyksessä myös mukana olleelta terveydenhoitajalta Riikka Rekoselta pari lähetykseen liittyvää kysymystä.

Mistä sait tietää, että kuvausryhmä on tulossa kouluumme, kun Pasikaan [=rehtori] ei tiennyt asiasta?
- Minun esimieheni soitti minulle tänä kyseisenä päivänä ja kertoi, että kouluumme olisi tulossa kuvausryhmä.

Millaista oli olla haastattelussa?
- No tietenkin aika jännittävää, ja piti pitää mielessä, että uutisiinhan kun kuvataan niin vastaukset joutuu miettimään aika tarkkaan.

Saitko tietää kysymyksiä ja miettiä niiden vastauksia ennen kuin lähetystä jo kuvattiin?
- En saanut tietää varsinaisia kysymyksiä etukäteen, mutta alustavasti sain tietää mitä he suunnilleen kysyvät.

Oletko ollut tätä ennen kuvattavana uutislähetyksessä tai televisiossa ylipäätään?
- Televisiossa olen ollut, mutta uutisissa tätä ennen en ole.

Tässä vielä linkki MTV:n sivuille, mistä löytyy katsottavaksi videonpätkä uutisista ja rokotteesta kerrotaan vielä hieman: http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/hpv-rokotehuhut-jarruttavat-rokoteintoa/2388458

Jutun tekivät uutislähetyksessä esiintyneet Linda ja Johanna

tiistai 26. marraskuuta 2013

Sivari-Antonin haastattelu

Haastattelimme koulumme siviilipalvelusmiestä Antonia. Kysyimme häneltä hänen työhönsä liittyviä asioita. 

1. Mitä tarkoittaa sivari?
- Siviilipalvelusvelvollinen.

2. Mitä työnkuvaasi kuuluu?
- Avustus tunneilla, yleishuolto, juoksupoika, mitä ikinä vaan keksii. Periaatteessa tunneilla avustus.

3. Millaisia asioita teet työpäivänäsi?
- Aamulla käyn kahvilla, sit tunneille, sit jeesaa vaksii, ja sillee.

4. Miksi ryhdyit sivariksi?
- Koin, että musta on enemmän apua sivarina ku armeijassa, ja siit on enemmän hyötyä mulle tulevaisuudessa.

5. Onko Hämiksessä työskentely ollut kivaa?
- Joo, tää on mukava paikka.

6. Mikä Hämiksessä on ollut kaikkein mukavinta?
- Varmaan työyhteisö on kivoin, ku niitten kaa on kumminki joka päivä.

Antonin viimeinen palveluspäivä oli tänään 26.11.2013.  Jatkossakin Antonin voit kuitenkin tavata koululla, esimerkiksi sijaisena.
Toimittajina Jenna ja Reetta

Halloween-kuvia

Oppilaskunnan hallitus ja kahdeksasluokkalaisista koostuva ruokailutiimi tempaisivat Halloween-hengessä perjantaina 1.11. Ruokailutiimiläiset leipoivat ja askartelivat koristeita, oppilaskunnan hallituksen aktiivit järjestivät ohjelmaa salissa. Kuvissa oppilaskuntalaisia myyntitöissä ja hurjia opettajia. Viimeisessä kuvassa "paras puku" -palkinnon voittanut Milja palkintolimuineen.
 
 

 






Oppilaskunnan ohjaavat opettajat Eevaleena, Jonna ja Saara kiittävät ruokailutiimiä ja tiimin vetäjää Paulaa yhteistyöstä!

maanantai 25. marraskuuta 2013

Pukeutumisen teemaviikko

 Koulussamme on 25. - 29.11. tukarien järjestämänä pukeutumisen teemaviikko. Teemaviikon ideana on tuoda piristystä synkeään marraskuuhun. Viikon ideana on pukeutua kouluun päivän teeman mukaisesti. Teemaviikko järjestetään koulussamme ensimmäistä kertaa.

Viikon pukukoodit:

Maanantai 25.11.: Rento, pukeudu mukaviin vaatteisiin esim. jumpsuit, college-asu yms
Tiistai 26.11.: Yksivärinen, valitse oma värisi ja pue mahdollisimman paljon tätä väriä
Keskiviikko 27.11.: Ruutu/raita, pue jotain ruudullista ja/tai raidallista
Torstai 28.11.: Harrastus, pukeudu harrastuksesi mukaisesti tai ota mukaan jotain siihen liittyvää
Perjantai 29.11.: Pyjama, ota mukaan jotain nukkumiseen liittyvää esim. tossut, aamutakki, tyyny, pyjama, unilelu yms.
 

Haastattelimme koulussamme tukioppilaina toimivia Emmaa, Ellaa ja Adrianaa:

Mistä idea pukeutumisviikkoon tuli?
- Emmä tiiä, joku vaan keksi et ois kiva tehä sellanen. Joskus oli joku sellanen teemaviikko.

Millä perustein valitsitte juuri nämä pukeutumisteemat?
- Nää oli tällasii helppoja.

Miten innostatte oppilaita pukeutumaan teeman mukaisesti?
- No ilmoitetaan kaikille, ja tukarit ainakin pukeutuu.

Minkälaista välituntiohjelmaa pukeutumisteemaviikolla järjestetään?
- Ne on yllätyksiä. Tää teemaviikko ei saa häiritä normaalia opiskelua.

Miten itse pukeudutte pukeutumisviikolla?
- Mahdollisimman hyvin teemojen mukaan.

Maanantain rennoissa asuissa tukarit Adriana, Emma ja Ella.

Itse ainakin aiomme myös pukeutua mahdollisimman teemojen mukaisesti.

toimittajina Pihla ja Jasmin

torstai 21. marraskuuta 2013

Mitä opettajat harrastavat?

Haastattelimme koulumme opettajia heidän omista harrastuksistaan.

Pasin harrastuksiin kuuluu ruoanlaitto ja keittokirjojen lukeminen, italian kielen opiskelu, punttisali, roolipelit, kirjallisuus.

Jonnan harrastukset ovat karate, lukeminen ja lumilautailu.

Elinan harrastuksia ovat kuntosali, lenkkeily ja kuoro.

Timon harrastuksiin kuuluu yhdistystoiminta (Maol, Maol-Vantaa), partio, mökkeily (=remontointi, puutarhatyöt, metsätyöt), matematiikan oppimateriaalin käsikirjoitus ja lenkkeily.

Terhin harrastuksia ovat sulkapallo, lenkkeily.

Lassen harrastus on pesäpallo.

Ja Jukan harrastuksia ovat salibandy, punttisali, lukeminen ja penkkiurheilu.

Joonaksen harrastukset ovat lukeminen, kirjoittaminen ja kamppailu-urheilu ja hänen omien sanojensa mukaan myös "tietenkin omien pikku-paviaanien paapominen".

Anna-Maijan harrastuksia ovat lukeminen, vaihteleva liikunta ja matkustaminen.

Ullan harrastuksiin kuuluu huonekalujen entisöinti ja tuunaus sekä kuvataideharrastus.

Nikin harrastukset ovat jääkiekko (erotuomarointi), keilailu, kuntoilu,

Eevaleenan harrastuksiin kuluu kirjoittaminen, lukeminen, jujutsu, koiran kanssa kurssit ja puuhat + lasten kuljettelu heidän harrastuksiinsa.

Antti kertoo, että hän harrastaa muinaisen Egyptin historiaa, urheilusukellusta, pienoismallilaivoja ja veneitä.

toimittajina Peter, Muhis, Daniel

Mitä oppilaat harrastavat?

Kyselimme koulumme oppilailta mitä he harrastavat. Tällaisia vastauksia saimme:

- Koripallo
- Ratsastus
- Kuvataide (piirtäminen)
- Jääkiekko
- Salibandy
- Pianon soitto
- Jalkapallo
- Pleikal pelaaminen
- Golf
- Laskettelu
- Tanssi
- Pesäpallo
- Rumpujen soittaminen
- Karate
- Kung Fu
- Eskrima (taistelulaji, lajin nimi tarkoittaa miekkailua)

toimittajina Tommi & Emilia

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Äidinkielen ja kirjallisuuden lukukirjat

Pohdimme pitäisikö oppilaiden saada valita itse äidinkielen lukukirja. Tulimme siihen tulokseen, että on hyvä kun opettaja valitsee lukukirjan valmiiksi. Jos oppilaat valitsevat kirjansa, heidän täytyy nähdä vaivaa valitakseen sopiva kirja. Välillä opettajan valitsemat kirjat ovat tylsiä mutta jotkut myös mielenkiintoisia.

Kysyimme valinnaiskurssimme mediatekstien ryhmältä, mitä mieltä he ovat asiasta.

Mitä mieltä olet siitä, että opettajat usein valitsevat äidinkielen lukukirjat?
-Olisi parempi, jos saisi valita itse eikä se olisi niin pitkä ja tylsä. Kivoja kirjoja voisi lukea.
-Ei paljoa valitettavaa siitä, mutta enemmän saisi valita itse.
-Mielestäni oppilaiden pitäisi saada valita ainakin joku lukukirja.
-Mielestäni se on ihan okei, sillä kirjat ovat yleensä hyviä.
-Sinällään se on ärsyttävää, sillä en pitänyt tähän menessä yhdestäkään kirjasta. Toisaalta se on hyvä asia, sillä kaikki eivät välttämättä jaksa penkoa kotinsa kirjahyllyä tai raahautua kirjastoon.
-Ihan okei juttu, sillä on helpompi arvioida kun kaikki ovat tehnyt samasta kirjasta.

Minkälaisia kirjoja haluaisit lukea koulussa?
-Kauhua
-Hyviä, jänniä
-Fantasiaa, fiktiota ja kauhua
-Hauskoja ja jännittäviä kirjoja.
-Useat kirjat käy, mutta ei kuitenkaan scifiä.
-Dekkareita
-Ei mitään heppakirjoja tai sellaisia. Jotain kivoja.
-Ei yliromanttisia romaaneja.
-Haluaisin lukea jotain mukaansatempaavaa, en kirjaa, joka käsittelee esim. kuoppienkaivamista.
-En mitään.
-Toimintaa.

Haluaisitko itse valita lukukirjan?
-Todellakin.
-Joo
-En
-Joo, mut sitten olisi hyvä et jos ei haluu valita, nii ope antaa jonkun kirjan.
-Kyllä
-En välttämättä.
-En haluaisi.
-Olisi se välillä ihan jees.
-Mieluusti.
-Joo, silloin kirjan jaksaisi lukea.
-Joo salee emt

Esimerkkikirjoja vapaavalintaisiksi kirjoiksi, joita poimimme koulumme kirjastosta:






















Ja tässä opettajan valitsemia kirjoja koko luokalle (seiskoille Kerstin Johansson i Backen Näkymätön Elina ja Aleksi Delikourasin Soturioppilas, kaseille Agatha Christien Eikä yksikään pelastunut, yseille Minna Canthin Työmiehen vaimo):



toimittajina Viivi & Jasmin

tiistai 19. marraskuuta 2013

Hämeenkylän koulun laivasto

Kuvissa osa Hämeenkylän laivastosta
 lähdössä Ateneumiin











Vuonna 2014 Helsingin Ateneumin taidemuseossa pidetään Tove Janssonin satavuotisjuhlanäyttely 14.3. - 31.8.2014. Tuula Karjalaisen kokoama näyttely tuo esiin maailmankuulun kirjailijan ja kuvataiteilijan koko laajan tuotannon. Nähtävillä on mm. maalauksia, kirjankuvituksia ja paljon aineistoa kirjailijataiteilijan henkilökohtaisesta elämästä. Luonnollisesti mukana ovat myös muumit.

Tove Jansson, joka rakasti merta ja seikkailuja, oli viehtynyt kaarnaveneisiin. Tästä kielii esimerkiksi se, että muumikirjoissa vuollaan veneitä. Tämän asian takia Ateneum kutsuukin nyt koulut mukaan toteuttamaan suurta kaarnavenelaivuetta, joka tulee esille taidemuseoon Tove Janssonin näyttelyn ajaksi. Ajatuksena on, että oppilaat tekisivät opettajien ohjauksessa perinteisiä kaarnaveneitä, jotka sitten lähetetään Ateneumiin. Kuitenkaan veneitä ei palauteta niiden tekijöille näyttelyn jälkeen.

Myös Hämeenkylän koulu osallistuu tähän näyttelyyn. Haastattelin Antti Partasta, koulumme teknisentyön opettajaa. Esitin kysymyksiä siitä, mitä mieltä hän on projektista, minkä ryhmien kanssa hän aikoo kaarnalaivaprojektiin osallistua, mistä he saavat tarvittavan kaarnan ja millaisella fiiliksellä hän lähtee projektiin mukaan.


Antin mielestä laivastoprojekti on oikein hyvä, sillä siinä käytössä on luonnonmateriaaleja ja lisäksi kaarnalaivojen teko kehittää käden taitoja. Hän kertoi, että projektiin osallistuvat melkein kaikki 7.-luokat ja lisäksi 8.lk:n valinnaiskurssi. Partanen ilmoitti, että he saavat kaarnan Porvoon saaristosta, sillä kyseistä luonnonmateriaalia ei myydä kaupoissa. Teknisentyönopettajan mukaan kaarnalaivojen teko on yllättävän helppoa. Tätä mielipidettä tukee se, että kaarna on pehmeä materiaali, joten sitä ei ole kamalan vaikea vuolla. Kuulemani mukaan yksityiskohtien tekeminen vie eniten aikaa. Partanen pitää kaarnan käytöstä ja hän sanoi, että lähti mukaan laivastoprojektiin hyvillä mielin.


 Teksti ja kuvat: Milja

maanantai 18. marraskuuta 2013

Kirja-arvostelu Cassandra Claren kirjasta

Kirja-arvostelu: Varjojen kaupungit 1: Luukaupunki

Kirjailija: Cassandra Clare

Teos: Varjojen kaupungit 1: Luukaupunki

Ilmestymisvuosi Suomessa: 2009

Englanninkielinen alkuteos: 2007, City on bones, The Mortal Instruments Book one

Lajityyppi: Fantasia, jännitys, nuortenkirjallisuus

Sivuja: Kirjan pokkaripainoksessa sivuja on 443

”15-vuotias Clary Fray joutuu outojen tapahtumien todistajaksi, kun nuori poika surmataan newyorkilaisella klubilla. Clary huomaa näkevänsä asioita, joita muut eivät näe”, nuoren newyorkilaiskirjailijan Cassandra Claren koukuttavan esikoissarjan takakansiteksti.


Clary Fray tapaa ensimmäistä kertaa salaperäiset Varjometsästäjät ollessaan viettämässä parhaan ystävänsä Simon Lewisin kanssa iltaa newyorkilaisella nuortenklubilla. Hän tulee nähneeksi nuoren pojan murhan, mutta murhasta on mahdotonta ilmoitta poliisille, sillä pojan ruumis katoaa olematomiin. Murhasta tekee vielä oudomman se, että kukaan muu kuin Clary ei näe kolmea outoihin tatuointeigin verhoutuneita, murhan tehneitä ihmisiä.

Näin Clary tapaa ensimmäisen kerran Varjometsästäjä, koulutetut demonintappajat. Clary tapaa myös enkeliltä näyttävän Jace Waylandin, jonka luonne on tosin kaukana enkelimäisestä. Claryn kohdatessa demonin ja hänen äitinsä kadotessa, Clary pääsee enemmän tekemisiin Varjometsästäjien kanssa. Hän saa tietää, että on Varjometsästäjän jälkeläinen.

Jäin kirjaan heti koukkuun, sillä alku oli kiinnostava. Kirja sisälsi jännitystä, ja romantiikkaakin mahtuu mukaan. Henkilöt olivat helposti samaistuttavia, ja heihin oli helppo kiintyä. Henkilöitä Claryn, Jacen ja Simonin ohella ovat mm. Jacen adoptio sisaret Alec ja Isabelle Lightwood, Claryn äiti Jocelyn Fray, velhot, ihmissudet, haltijat, vampyyrit ja monet muut sivuhenkilöt.

Kirjassa oli paljon yllättäviä käänteitä, eikä loppu ollut ollenkaan ennalta arvatatava. Kirjalla on selkeä loppu, mutta silti asioita jää avoimeksi. Näin ollen kirjan seuraavat osat haluaa lukea saman tien.

Kirjan muut suomennetut osat ovat järjestyksessä: Tuhkakaupunki, Lasikaupunki, Langenneiden enkelten kaupunki ja Kadotettujen sielujen kaupunki.

Kirja oli mielestäni hyvä ja jännittävä, ja suosittelisin sitä kaikille, jotka pitävän fantasiasta ja jännityksestä.

Loppuarvosanaksi annan kirjalle 9.

”Kaikki myytit ovat totta”, Jace sanoi. Clary tunsi väristyksen selkäpiissään.

Arvostelun kirjoitti ja kuvan kirjasta otti Pihla

perjantai 15. marraskuuta 2013

Pieneliöiden pyydystämistä seitsemännellä luokalla











Hämeenkylän koulussa seitsemännellä luokalla on tapana tehdä retki Ankkalammelle. Kävimme haastattelemassa biologian ja maantiedon opettajaa Marianne Peltosta ja 7M-luokkaa.

Haastattelussa Marianne Peltonen

Millaista on olla biologian opettaja?
- Oikein mukavaa, aina on kiva kertoa oppilaille jotain uusia ja kiinnostavia asioita.

Kuinka kauan olet toiminut opettajana Hämeenkylän koulussa?
- 7 vuotta

Onko oppilaiden kanssa mukava työskennellä?
- Pääosin erittäin mukavaa.

Onko oppilaiden kanssa mukava tehdä retkiä?
- Kaikkien luokkien kanssa ei voi lähteä retkille, säännöt pitää olla selvät. On ryhmiä jotka eivät osaa noudattaa sääntöjä kunnolla.

Onnistuvatko retket seiskojen kanssa hyvin?
- Kyllä, yleensä.

Mitä yleensä teette retkillä? Ja minne menette?
- Seiskojen kanssa yleensä vesistön (Ankkalammen) rannalle, pyydystetään vesieliöitä.

Lähtevätkö seiskat mielellään retkille?
- Kyllä. Ainahan heidän mielestä on mukava päästä luokasta ulos.

Teettekö oppitunneilla muita toiminnallisia asioita, kuin käytte retkillä?
- Mikroskopoidaan pieneliötä ja planktoneita seiskalla, rapujen ja kalojen avausta myös seiskaluokalla, ysillä ihmisen biologiassa posken limakalvon solumääritys ja veriryhmämäärityksien tekemistä.
 
Ankkalammeksi kutsuttu lampi koulun lähellä on hyvin rehevöitynyt. Siitä kertoo runsas uistinvitakasvusto.

7M-luokan haastattelu

- Oletteko tykänneet yläkoulun biologian tunneista?
Suurin osa luokasta pitää seiskan biologian tunneista, vain muutaman mielestä tunnit ovat joko tylsiä tai epämieluisia.

- Mitä teitte retkellä Ankkalammella?
Osa luokasta keräsi veden selkärangattomia, osa planktoneita. Retken jälkeen löydettyjä eliöitä tutkittiin mikroskoopeilla.








Selkärangattomien pyydystyshaavi
Planktonhaavin käyttöä

 


toimittajina Linda, Viivi, Johanna, kuvat otti Marianne

tiistai 12. marraskuuta 2013

Tvt-koordinaattori kävi kylässä

Linda ja Johanna haastattelevat tvt-koordinaattoria.
Haastattelimme koulussamme vierailulla käynyttä Sirpa Ahdetta.

Mitä teet työksesi?
-Olen koulutukseltani erityisopettaja. Toimin tällä hetkellä hallinnollisissa työtehtävissä, sivistysvirastossa. Koordinoin tieto- ja viestintätekniikan kehittämishankkeita.

Miksi tulit tänne?
-Seuraamaan ja havannoimaan kuinka Hämeenkylän koulussa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa.

toimittajina Johanna, Viivi ja Linda