equations

keskiviikko 28. tammikuuta 2015

UUDENVUODEN LUPAUKSET


Haastattelimme koulumme oppilaita siitä, että tekivätkö he uudenvuoden lupauksia

40% vastaajista ei tehnyt lupauksia. Suurin osa, jotka eivät tehneet lupauksia sanoivat syyksi etteivät he muistaneet.
60% vastaajista tekivät lupauksia. Eniten oppilaat lupasivat nostaa arvosanojaan, kaikki ovat pysyneet tähän asti lupauksissaan. Herkkulakko oli toiseksi yleisin lupaus. Liikuntaakin luvattiin lisätä.
                                                                  
Itse emme tehneet lupausta, koska tiesimme, että lupauksemme eivät kuitenkaan tulisi pitämään.

Teettekö itse uudenvuoden lupauksia? Oletteko pysyneet niissä?

Hyvää uutta vuotta jokaiselle lukijallemme! Pitäkää hyvä vuosi!

SL JA SL

perjantai 23. tammikuuta 2015

Hämiksessä pelattiin Rauhanfudista

21.9. vietettiin maailman rauhan päivää. Tämän kunniaksi Hämeenkylän koulussa pelattiin Maailmankoulu-hankkeen ideoimaa Rauhanfudista viikon ajan. Luokat pelasivat toistensa kanssa rauhanfudiksen erityisillä säännöillä koulun pihan kentällä tai sateen sattuessa liikuntasalissa sovitun aikataulun mukaisesti.

Erityisinä sääntöinä Rauhanfudiksessa on:

Pelaajille:
- Huuda mahdollisimman usein kannustushuutoja myös vastapuolen pelaajille.
- Jos sinua kampitetaan tms., yritä täysillä olla hermostumatta.
- Iloitse jokaisen onnistumisesta ja suhtaudu rohkaisevasti epäonnistumisiin.

Yleisölle:
- Huutakaa kannustushuutoja molemmille joukkueille.
- Jos kannustatte pelaajia nimeltä, muistakaa pelin aikana mainita kaikkien pelaajien nimet.
- Kehukaa myös toisia kannustajia osuvista kannustushuudoista.

Maalivahdille:
- Torju parhaan taitosi mukaan, mutta jos vastapuoli kuitenkin tekee maalin, käy kättelemässä maalintekijää.
- Älä hermostu, vaikka päästäisit maalin. Sellaista elämä on!

Rauhanfudis-viikko käynnistettiin yhteisellä päivänavauksella salissa lauantaityöpäivänä 20.9. ja päättyi koko koulun yhteiseen peliin Vapaalanaukealla maanantaina 29.9.. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Hilma-Liina Luumi, joka koordinoi tapahtumia yhdessä apulaisrehtori Jukka Väisäsen kanssa, kertoo, että hanke onnistui hänen mielestään hienosti, ja mahdollisesti Rauhanfudis toteutetaan jatkossakin.

Rauhanfudis-tempauksen keskeisiä teemoja olivat:
Toisten kanssa toimeen tuleminen
Yhdessä tekeminen
Kannustaminen
Vastuun ottaminen
Toisten ja itsen kunnioittaminen
Pettymysten jakaminen
Onnistumisen ilo

8.-luokkalainen Alex muisteli tunnelmiaan Rauhanfudiksesta: "Rauhanfudis oli mielestäni kiva tapahtuma, koska kaikki olivat niin iloisia ja pirteitä. Pelasimme oman luokkamme kanssa 1.-luokkaa vastaan. Kaikki, jotka eivät halunneet pelata, kannustivat kuitenkin kaikkia, jotka pelasivat. Kaikki pelasivat reilusti eikä kukaan pahoittanut mieltään."

Lotan ja Viivin ottama kuvakavalkadi Hämeenkylän yhtenäiskoulun Rauhanfudiksesta:












torstai 22. tammikuuta 2015

Pohdiskelimme: nuorten päihdeongelmat


Kuten olette varmaan kaikki huomanneet, nuorilla on päihdeongelmia. Sen huomaa suoraan siitä, kun katsoo minne tahansa nurkkaan tai kattoon, niin huomaa nuuskapusseja, ja osa porukasta haisee selvästikin tupakalle. Sitten on vielä alkoholi. Kaikkihan aina puhuvat, että se on vaarattomin noista, mutta alkoholi on jopa pahempaa kuin moni muu huume. Yleensä porukka ei huomaa alkoholin vaaroja, koska niitä nautitaan vähemmän verrattuna huumeisiin, kuten kossupullossa on 38 % alkoholia kun taas kokaiinipulverissa on lähes 100 % kokaiinia. Sekä alkoholiin ei jää niin helposti koukkuun kuin muihin huumeisiin. Mutta alkoholin haittavaikutukset muita kohtaa ovat suurimmat.

Vaarallisimmat päihteet ovat lyhyesti kaikki huumeet. Nuori ei kestä huumeita, koska hänen elimistönsä kehittyy eikä sietokyky ole niin hyvä kuin aikuisella. Vanhemmilla on myös velvollisuus vahtia lasten päihteiden käyttöä. Vieroituksessa apuna ovat H-klinikka, A-klinikka ja nuorille suunnattu nuorisoasema. Vaikka tällaisia apuja on paljon, niin vieroitus voi silti kestää koko elämän tietenkin riippuen ihmisestä.

Päihteet vaikuttavat elimistöön ja aiheuttavat riippuvuutta. Ne voivat auttaa nuorta pakenemaan todellisuutta. Kulttuuri ja sosiaaliset paineet ovat myös syitä, miksi päihteitä käytetään.

Kun ihminen on päihteen vaikutuksen alaisena, niin hän ei yleensä huomaa sitä, mutta reaktionopeus ja estot vähenevät sekä aggressiivisuus kasvaa. Suurin osa onnettomuuksista tapahtuu päihteiden alaisena.


teksti Miro, Jehu ja Tommi
kuvat Leevi, Aleksi, Juho

keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Opiskelu ennen "Old School"

Suomalaisten opiskelun historia alkaa keskiajasta, jolloin Suomeen perustettiin Suomen ensimmäinen koulu. Koulu perustettiin samoihin aikoihin (1200-luvulla) Turun tuomiokirkon kanssa, ja oli tarkoitettu papeille. Turussa oli myös dominikaanien pitämä luostarikoulu. 1600-luvulla Turkuun perustettiin myös Suomen ensimmäinen lukio (1630) ja yliopisto (1640). Kirkko hallitsi kansanopetusta vielä 1800-luvun puoleen väliin. Kristinopin alkeet opettivat vanhemmat. Kirkko kuitenkin tarjosi pienille paikkakunnille kiertävää opettajaa joka mahdollisti oppilaille jonkinlaiset alkeelliset oppimahdollisuudet.

Asiat kuitenkin alkoivat muuttua. Vuonna 1866 Suomen Senaatti antoi kansakouluasetuksen, joka oli tehty Uno Cygnaeuksen senaatille jättämän ehdotuksen mukaan. Asetuksessa säädettiin kuntien järjestämästä kansakoulusta, joka tuli pakolliseksi järjestää kaikkialla Suomessa vasta 1898 annetun piirijakoasetuksen jälkeen. Kansankoulun käyminen tuli pakolliseksi kuitenkin vasta 1921.


50-luvulla aiemmin 4 vuotta kestänyt kansakoulu piteni 6 vuotta kestäväksi. Tätä ei kuitenkaan kestänyt kauaa, kun jo 60-luvulla kansankoulu piteni 8 vuotta kestäväksi. Myös oppikoulujärjestelmää muutettiin. Samalla aloitettiin suunnittelutyö, minkä seurauksena Suomi siirtyi (1972-1978) rinnakkaiskoulujärjestelmästä peruskoulujärjestelmään. Vanha keskikoulu yhdistettiin kansakoulun ylimpiin luokkiin peruskoulun yläasteeksi. Samalla aiemmin yksityiset tai valtiolliset oppikoulut enimmiltä osilta kunnallistettiin. Lukiot säilyivät ammattikoulutuksesta erillisenä koulumuotona. Nykyinen Suomen perusopetus on vastaava monien EU:n teollisuusmaiden kanssa.

Toimittajana Roni, joka tutki kouluhistoriaa mm. osoitteesta fi.wikipedia.org/wiki/Koulutus_Suomessa#Historia

Kuvan otti Eevaleena kesällä 2014 Ahvenanmaan koulumuseossa

keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Juhlakurssi järjesti tervetulojuhlan uusille opettajille

Koulullamme pidetään kotitalouden valinnaista juhlakurssia, jossa oppilaat tekevät erilaisia ruokia ja kurssin päätteeksi he pitävät juhlan. (Ks. jutut edellisvuotisista juhlista alakoululaisille, opettajille, pikkujoulujuhlasta ja donitsijuhlasta.)

Kävimme haastattelemassa syyslukauden 2014 lopulla juhlakurssin opettajaa Paula O’Connoria syksyn juhlakurssin ryhmän juhlista.

Minkälaista ruokaa oli tarjolla?
- Alkuruokana meillä oli baakelit eli vesirinkelit ja täytteenä oli savulohta ja toinen oli italialaistyyppinen ja siinä oli mozarella-juustoa,pestoa ja tomaattia. Pääruokana pastitsio eli kreikkalaista makaronivuokaa ja salaattina oli vihersalaatti ja kermaviilikastike. Jälkiruokana oli kahvin kanssa rahkaunelmakakku, jonka oppilaat olivat kehitelleet itse.

Mikä juhlan teema oli?
- Tervetuliaisjuhla. Tänä lukuvuonna oli aloittanut 14 uutta opettajaa.

Keitä oli vieraina?
- Uudet opettajat oli kutsuttu ja rehtori ja apulaisrehtori.

Mitä mieltä vieraat olivat juhlasta?
- Todella otettuja. Oppilaat olivat tehneet ruoat todella hyvin ja ohjelma oli keksitty hyvin.

Oletko tyytyväinen oppilaiden suorituksiin?
- Enemmän kuin tyytyväinen. He tekivät parhaansa ja ylittivät itsensä.

Minkälaista ohjelmaa oli?

- Oli illan emäntä ja isäntä jotka juonsivat ohjelmaa. Koulumme yksi oppilas kävi soittamassa selloa ja juhlakurssin oppilaat lausuivat runoja.











Juttu ja kuvat: Nasima, Sofia ja Anna