Opetussuunnitelmaa muutetaan aina tasaisin väliajoin. Yleensä muutokset ovat pieniä ja joskus jopa huomaamattomia. Nyt uusimmassa uudistuksessa on tulossa melko radikaaleja muutoksia.
Koulumme historian ja yhteiskuntaopin opettaja Joonas on kokeillut uudistaa opetusta esimerkiksi muuttamalla opetusta siten, että kokeet poistettiin ja korvattaisiin pienissä ryhmissä tehtävillä esitelmillä. Uudistuksen idea on panostaa oppilaiden yhteistyöhön tunnilla ja vähentää pulpetissa hiljaa istumista ja opettajan kuuntelua mahdollisimman paljon. Ajatus olisi, että tavallinen opetus poistettaisiin ja oppilailta halutaan aktiivista osallistumista opetukseen.
Koulumme historian opettaja Joonas siis kokeilee uudistusta 8. luokkiensa kanssa käytännössä. Itse kuulun hänen yhteen ”kokeiluryhmäänsä” ja kysyin Joonakselta kysymyksiä koskien uudistusta ja sen kokeilua. Joonas vastasi näin:
Miksi opetussuunnitelmaa muutetaan näin rajusti?
”Opetussuunnitelmaa muutetaan tasaisin väliajoin, onneksi sykli on aika pitkä (vuosikymmenen luokkaa). OPS:a muutetaan siksi, että se vastaisi paremmin muuttuvan yhteiskunnan tarpeita ja valmistaisi kansalaisia integroitumaan muuttuvaan maailmaan mahdollisimman hyvin (niin tiedollisesti, taidollisesti kuin sosiaalisesti). Yksittäinen opettaja ei juuri voi tehdä opetussuunnitelmanperusteisiin mitään mullistavaa, vaan käskytys ja ohjeistus tulee muualta. Valtioneuvostossa, opetusministeriössä ja varsinkin opetushallituksessa vastataan suuren linjan koulutuspoliittisista linjauksista ja käytänteistä, joita opetuksenjärjestäjät (pääosin kunnat) noudattavat. Yksittäinen opettaja on näiden linjausten ”toimeenpanija”. Päättävät henkilöt päättävissä tehtävissä ovat katsoneet, että maailma muuttuu suuntaan jossa pärjääminen edellyttää entisestä poikkeavaa osaamista. Enää maailmassa ei pärjää pelkästään ”ulkoluvulla” ja tuntemalla asiasisältöjä, hiljaa penkissä istuen. Oppilaita halutaan asiasisältöjen rinnalla (ja ehkä kustannuksella?) valmistaa maailmaan jossa ryhmässä toimiminen, elektronisten laittein käyttö ja oma-aloitteisuus, sekä kommunikointi ja oma ajattelu korostuvat. Näiden asioiden katsotaan valmistavan oppilaita kohtaamaan tulevaisuus entistä paremmin eväin. Isona kaarena uudistuksen taustalla on myös oppimiskäsitysten muutos, jossa tällä hetkellä painotetaan ns. konstruktivistista oppimista (jota nykyään kutsutaan myös syväoppimiseksi, ”deep learning), entisen opettajajohtoisemman oppimisen sijaan. Tosin konstruktivismista on puhuttu jo ainakin vuosikymmenen ajan, eikä siinä sinällään ole mitään uutta, vaikka nimi onkin muuttunut. Samoin oppimisessa painotetaan entistä enemmän ”oppilaslähtöistä” ja ”yksilöllistä oppimista”.
”Tässä pätkä OPH:n sivuilta, eräänlaisena kristallina:”
Opetushallitus on päättänyt opetussuunnitelman perusteista esiopetusta, oppivelvollisten perusopetusta ja lisäopetusta varten. Pääjohtaja Aulis Pitkälä allekirjoitti määräykset uusista perusteista 22.12.2014. Kaikilla kouluasteilla uudet perusteet korostavat oppimisen iloa ja oppilaiden omaa aktiivista roolia. Tärkeitä ovat vuorovaikutustaidot ja yhdessä tekeminen sekä kasvaminen kestävään elämäntapaan. Tulevaisuuden haasteisiin vastataan laaja-alaista osaamista vahvistamalla.”
Millä tavalla uudistus vaikuttaa opetukseen?
”Opetuksessa tehdään entistä enemmän töitä ryhmissä ja/ tai pareittain. Perinteinen yksinopiskelu vähenee radikaalisti. Opetuksessa kirjat jäävät vähemmälle huomiolle koneiden ja laitteiden tieltä. Vastuuta oppimisesta siirretään oppilaalle, oppilaan tulee olla aktiivinen ja oma-aloitteinen, eikä pelkkä passiivinen ”korva”. Kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkea, vaan oman tason ja mielenkiinnon mukaan.”
Mitä itse pidät uudistuksesta?
” Tavoitteissa on paljon hyvää ja kannatettavaa, mutta käytäntö näyttää osoittavan, että hyvät tavoitteet ja käytännön maailma eivät aina kohtaa: koneet eivät toimi, oppilaat tarvitsevat myös ”perinteistä opetusta”, kaikille ”sosiaalistuminen” ei ole niin helppoa, asiasisältöjäkin pitäisi hallita (kaikkea ei voi googlata kokoajan). Olen kuitenkin lähtenyt ”rohkeasti tuulta päin”, vaikka olen itse käynyt kouluni hyvin perinteisin metodein ja opettajajohtoisesti ja löydän siitäkin paljon hyvää ja säilytettävää. Kuitenkin minulla virkamiehenä on velvollisuus noudattaa saamiani ohjeita ja käskyjä (kunhan ne eivät ole ristiriidassa lain kanssa), vaikka omat käsitykseni olisikin ristiriidassa päätettyjen linjojen kanssa.”
Tuleeko uudistus muihinkin koulu asteisiin kuten lukioihin ja ala-asteisiin?
”Tulee. Olen jo kuullut että esim. naapurilukiossa eräillä tunneilla oppilaat tekevät kaiken itse omaan tahtiinsa, opettaja käy vain neuvomassa jos jollakin kysyttävää.”
Tuleeko uudistus koskemaan muitakin aineita kuin historiaa?
”Uudistus tulee aikanaan koskemaan kautta linjan koko opetusta oikeastaan aineesta riippumatta.”
Milloin uudistus astuu voimaan laajemmin?
”Se astuu voimaan asteittain 1.8.2016 alkaen. Mutta Ops:n perusteet on tehty ja opettajat siihen tutustuneet, elämämme sen ”hiljaisessa” sisäänajo vaiheessa.”
Kysyimme myös 8C-luokan oppilaiden mielipiteitä, 8C on siis eräs Joonaksen opettamista historian ryhmistä. Kaksi oppilasta viidentoista oppilaan luokasta sanoi uudistusta hyväksi.
”Huono, entinen oli parempi, mutta vaihtelu virkistää.”
”Tosi hyvä. Ei tartte enää tehä kokeita.”
”En nauti tästä.”
Vaikka vaihtelu virkistääkin ja ops on uudistuksen tarpeessa, itse olemme sitä mieltä, että tämä ei ole välttämättä paras tapa uudistaa opetusta mutta voihan se osoittautua toimivaksi ja mukavaksi opetukseksi, joka saa oppilaat tulemaan kouluun miellellään ja positiivisella asenteella.
Tekijät Leevi ja Juho
