equations

torstai 30. lokakuuta 2014

Länsi-Vantaan musiikkiluokat soi -konsertit

Länsi-Vantaan musiikkiluokkakouluista Hämeenkylän koulun, Vantaankosken koulun, Ylästön koulun sekä Martinlaakson yhtenäiskoulun musiikkiluokkalaiset esiintyvät konserttitalo Martinuksessa ke 5.11 sekä to 6.11 klo 18.30. Liput konsertteihin maksavat 5€. Torstaina 6.11 järjestetään koululaiskonsertit klo 10.00 ja 12.30. Koululaiskonsertit ovat ilmaisia.

Konserteissa esiintyvät kaikki 3-9-musiikkiluokkien oppilaat. Tapahtuma järjestetään nyt toista kertaa. Ensimmäiset Länsi-Vantaan musiikkiluokat soi -konsertit järjestettiin neljä vuotta sitten.
Hämeenkylän musiikkiluokkalaisia harjoituksissa koulun auditoriossa

Keskiviikon 5.11 konsertissa esiintyvät Hämeenkylän koulun ja Martinlaakson yhtenäiskoulun oppilaat. Torstain 6.11 konsertissa Vantaankosken ja Ylästön oppilaat. Jokaisella koululla on keskimäärin kaksi omaa numeroaan. Tämän lisäksi konsertissa on iso kuoro sekä orkesteri, kaikkien koulujen oppilaista koostettu. Konsertteja varten on pidetty yhteisharjoituksia, joissa suuret kuorot ja orkesterit ovat voineet yhdessä harjoitella.

teksti: Päivi Aarnio-Kepsu, musiikin lehtori
kuva: Karolina 8M

sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Saako käyttää laskinta?

Tekniikan kehittyminen on huimaa nykyisessä maailmassa. Laskimet ovat kehittyneet nopeasti ja niillä voi laskea monimutkaisia laskuja, jos osaa käyttää niiden kaikkia toimintoja. Peruskoulussa käytämme funktiolaskimia, joiden toiminnot riittävät vielä ammatillisessa koulutuksessa ja lukion lyhyessä matematiikassa. Monesti oppilaat haluaisivat käyttää laskinta yksinkertaisissakin laskuissa, jotta ei tarvitsisi miettiä. Jotta laskimen käyttämisessä on järkeä, on ensin tiedettävä mitä laskimella laskee. Laskin on hyvä kaveri, nimittäin se laskee väärin, kun sen käskee laskemaan väärin. 





Ilman laskinta keskiarvo on 7, mutta laskimella laskiessa vastaukseksi voi saada 10. Jopa yksinkertaisen keskiarvon voi laskea laskimella väärin, jos unohtaa käyttää sulkeita.





Tehtävä on laskimella ehdottomasti ratkaistavissa tarkasti, mutta jos esim. laskimella tekee näppäilyvirheen ja saa vastauksen 5000. Voiko tietää, että vastaus on väärin? Vastauksen suuruusluokan arvioimisen merkitystä ei voi liikaa korostaa matematiikan opetuksessa.

Viime sunnuntaina 19.10.2014 Helsingin Sanomissa (http://www.hs.fi/paivanlehti/19102014/kotimaa/Lukioissa+lasketaan+enemm%C3%A4n+ilman+laskinta/a1413601469497) oli uutinen, jossa kerrottiin matematiikan ylioppilaskokeen muuttumisesta. Uudistuksessa ennen kokeen sähköistymistä kokeen rakennetta tullaan muuttamaan siten, että alkuosassa ratkaistaan tehtäviä ilman laskinta.

Tiedustelin oppilailta, mitä hyviä tai huonoja puolia laskimen käyttöön voisi liittyä. Näin he pohtivat:
”Se on ihan hyvä, että puolet pitää tehdä ilman laskinta.”
”En tykkäisi, jos kokeissa ei saisi käyttää laskinta.”
”Laskimen käyttö on ihan sama.”
”Laskimella pääsisi helpommalla kuin ilman laskinta, mutta haluaisin laskea ilman, jotta tietäisin itse mitä osaan.”
”Minulle on ihan sama saako käyttää laskinta.”
”Ilman laskinta saattaisi olla vähän hankalaa, vaikka täälläkään [peruskoulun matikantunneilla] niitä ei usein käytetäkään.”


Näinkö?
Vai näin?












 







Perusopetuksessa on mielestäni jatkossa entistä enemmän tuettava ja kannustettava matematiikan perusasioiden ymmärtämiseen, mikä takaa hyvän jatko-opintovalmiuden sekä ammatillisissa opinnoissa että lukio-opinnoissa. Laskimen rooli matematiikan ongelmien ratkaisemisen apuvälineenä on jatkossakin merkittävä, muttei se kuitenkaan korvaa hyvää matemaattista ymmärrystä.

teksti Timo Järvenpää
kuvat Eevaleena Karjalainen

maanantai 20. lokakuuta 2014

Näin sujui tablettien käyttöönotto äikäntunnilla

  - eli pitkä tarina siitä, mitäpä sitä ei äikänope tekisi saadakseen viedä oppilaansa kirjamessuille :)


Sain vastustamattoman tarjouksen luokanvalvontaluokkani oppilaan äidiltä: hän järjestäisi luokalle kirjamessuliput. Upeaa! Pyysin koululta avustusta matkalippuihimme ja sain hämmentävän tarjouksen. Saisin oppilaille seutuliput messupäivänä, jos ottaisimme koululle hiljattain saapuneet iPadit pahvilaatikoiden uumenista ja ne pääsisivät mukaamme opetukseeni ja messuille. Sopii, totta kai! (=Kiinnostava ajatus, mutta mitä ihmettä teemme tablettien kanssa?)

Tuumasta toimeen?


Luokkani on upea, toimelias porukka. Heidän motivoimisensa mihin tahansa uuteen ei olisi ongelma. Heidän kanssaan on mahdollista käyttää mitä vain osallistavia menetelmiä, joita opettajan päähän pälkähtää. Mutta entäs, kun opettajana osaan – orastavasta innostuksestani huolimatta – käyttää tabletteja mielestäni kovin vähän, ja juuri laitteiden käyttämisestä olisi nyt kyse? Valitettavasti myöskään tabletteja koskeviin koulutuksiin en ole sattunut pääsemään eikä kovin syvälliseen perehdyttämiseen koulun sisälläkään tulisi olemaan aikaa.

Lopullinen ”en varmaankaan osaa tehdä tablettien kanssa mitään pedagogisesti järkevää” -ajatus jumittuu päähän liityttyäni Facebookissa ryhmiin, joiden pitäisi opastaa ja innostaa opettajien tieto- ja viestintätekniikan käytössä (esim. Tablet-laitteet opetuksessa ja Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa). Ryhmissä puhutaan kuin vierasta kieltä, ja pääpointti tuntuu välillä hukkuvan kaikenlaisen briljeeraamisen jalkoihin. Jos omat tekniset ongelmat ovat tasolla ”mihin tallennamme, miten oppilaiden työt siirtyvät opettajalle?” on hämmentävää lukea väittelyitä, jotka vilisevät sovellusten (lempi)nimiä ja kommentteja, joiden rivien väliin kirjoitetut tarkoitusperät ymmärtääkseen pitäisi varmaan olla selvillä aivan toisenlaisesta maailmasta.

Mutta tuumasta toimeen! Hämeenkylän avuliaat ja innostuneet opettajat ja oppilaat avuksi (suurkiitos Jukka, Vesa ja Tatu!) ja kokeilemaan. Ensimmäisestä rehtorin kansliassa käymästäni iPad-keskustelustani lähtien olin jo päättänyt, että tableteista ei tietystikään oteta hyötyä irti muuttamalla niitä kynän ja paperin korvikkeiksi. Kun sain iPadin kouriini ja opastusta apulaisrehtoriltamme Jukalta perjantaina, jo lauantaina olin tabletin lumoissa. Siivoamisen sijasta huomasin istuvani kotonani eteisen lattialla ja tekeväni kauhuelokuvapätkää, jossa pääosia näyttelivät imuri, Sulo-koiramme ja vinkulelupossu, välineenä iMovie (trailerit). Kokeilin myös Book Creatoria (joka myöhemmin osoittautui maksulliseksi ja siten mahdottomaksi koulukäyttöömme) ja Keynotea, johon hoksasin voivani tunkea myös trailerini osaksi esitystä. (Tosin käytännön toteutus esitysten yhdistelemisestä tapahtui vasta sitten, kun ymmärsin kysyä avuliaalta oppilaalta tallennusvinkkejä.)

Myös oppilaiden laiteosaaminen avuksi


Maanantaina viikonlopun yli kokeilussani ollut iPad oli luokassani opettajanpöydällä. Tunnille tuleva ysiluokkalainen hyökkäsi paikalle kysymyksineen: kenen, mikä malli, miksi? Oppilaat katsoivat Sulo-koiran tähdittämän trailerini ja näyttivät kärsivän myötähäpeästä. Onneksi pääosan näyttelijä sentään oli söpö ja sai ihastusta osakseen.

Sain oppilailta saman tien muutamia näppäriä vinkkejä esimerkiksi siitä, miten saisin iPadilla tehdyn tuotoksen näytettyä luokassa ilman, että heidän tarvitsisi tungeksia päät yhdessä korviaan höristellen yhden ruudun ympärillä. Apple-tv:tä emme luokkaan kyllä saisi, mutta piuhoja pitäisi hommata dokumenttikameraan yhdistelemistä varten. Äänentoisto pitäisi järjestää toisen piuhan avulla. (Kiitos Vesalle, piuhat saatiin luokkaan ja seuraava demo tapahtuikin jo isolta näytöltä ja äänet kuulimme luokan kauittimista.)

Tiistaina pyysin avuliaalta ja kärsivälliseltä oppilaalta lisää vinkkejä ja aloin jo hetkittäin tuntea itseni laitteen herraksi. Käytännön työhön liittyviä ideoita alkoi surrata mielessäni. Itsevarmuuden tuntemuksen läikähdettyä hetkellisesti astelin opettajainkokoukseen: infopläjäys Vantaan suurellisista tietoteknisistä aikeista. Kuulimme, että Vantaalle on tulossa yli 16 000 android-tablettia. (Ks. Vantaan Sanomien uutinen tästä.) Vau! Vai sittenkin: Voi ei? Olinhan juuri ehtinyt saada juonesta kiinni iPadien muutamien kivojen sovellusten avulla. - Miten mahtavatkaan käyttöömme annettavat Samsungit taipua näihin puuhiin? pohdiskelin.

Keskiviikkona iPadeja puuhattiin käyttökuntoon ja tuntui hieman hassulta, että osana opetuksen suunnittelua opettajien on käytettävä aikaa esimerkiksi sovellusten lataamiseen koneille. (Suurkiitos Vesa ja Jukka, että tiukalla aikataululla kaikki saatiin kuntoon!) Toisaalta tässä vaiheessa avuttomuuttani mikä tahansa iPadien kanssa puuhastelu auttoi minua laitteisiin tutustumisessa eli apulaisen roolistani loppujen lopuksi oli taidoilleni hyötyä. Huomasin samalla, että nähtävästi olin onnistunut elämään myös iPhone-puhelimeni kanssa vaisua elämää, koska edes sitä kautta en ollut vielä saanut aivojani taipumaan Apple-asentoon.

"Paikoillanne, valmiina..."

Oppilaat tekivät töitä innolla


Torstaina 8N kävi töihin ripeästi. Ohjeistin, että tarkoituksena on ryhmissä saada aikaan tuotos, jossa aiheena on eräs seuraavassa äikänkurssissa käsiteltävä teema, kauhu(kirjallisuus). Pyysin oppilaita insipiroitumaan kauhusta, kummitustarinoista, käsittelemään ehkä lähestyvää Halloweenia tai suomalaista kekriperinnettä. Tarkoituksena olisi laatia esitys, joka sisältäisi faktaa, mutta myös fiktiivistä tuotosta ja jossa käytettäisiin ääntä, kuvaa, tekstiä ja liikkuvaa kuvaa. Välineiksi ehdotin koneille ladattuja ohjelmia iMovie ja Keynote. Aikaa työskentelyyn olisi kaksoistunti. Tehtävänanto ei siis ollut erityisen innovatiivinen; en myöskään pystynyt kuvittelemallani tavalla tässä yhteydessä irrottautumaan oppikirjoistakaan täysin, vaan vihjaisin, miltä sivuilta Voima-oppikirjastamme löytyisi kauhugenreä käsitteleviä artikkeleita.

Työt käynnistyivät alkuhämmennyksen jälkeen puuhakkaasti. Meitä opettajia oli luokassa kaksi, minä ja apulaisrehtori Jukka, ja lisäksi olimme pyytäneet ysiluokkalaista "iPad-asiantuntijaamme" avuksemme. 8N:n oppilaat tempautuivat näyttelemään ja laatimaan juonellisesti hurjia tarinoita. Työskentelyn aikana tietoteknisiä haasteita ei muutamaa koneen yllättäen vaatimaa salasanaa kummempia ilmennyt. Osa oppilaista olisi halunnut työstää enemmän äänimaailmaa, jolloin iMovien trailerit kävivät riittämättömäksi. Samoin leikkaaminen kiinnosti, eli traileripuolelta olisi hyvin voitu siirtyä iMovien elokuvapuolen työskentelyyn, mutta aika loppui. Vain osa ryhmistä ennätti Keynoten pariin. Lopuksi syntyi aikamoinen sekamelska, jossa keräsin oppilaiden työt itselleni yhdelle padille talteen Airdropin avulla. Oppilailla oli kiire englanninkokeeseen, joten loppujen lopuksi tunnin päätyttyä opettajainpöydällä oli yhdeksän käytössä ollutta ja töitä sisältävää iPadia (ja se kymmenes käytävälle unohtunutkin oli päätynyt rehellisten oppilaiden kautta kansliaan!). Hyvistä Airdrop-yrityksistämme huolimatta jokin palauttamaton työ oli liki kaikilla tableteilla eikä meillä oikein ollut tietoa siitä, mikä työ miltäkin padilta pitäisi löytää. Kiitos järjestelmällisen Jukan ja hyppytuntiemme, loppujen lopuksi kaikilta tableteilta saatiin siirrettyä oppilaiden työ opettajan käytössä olevalle tabletille.

Ohjaaja, kuvaaja ja näyttelijä työssään
Kuvausjärjestelyjä

Entäs sitten?


Huomasin kehittämistä monessa työvaiheessa, mutta erityisesti tallentaminen ja työn siirtäminen opettajalle pitäisi saada tolkulliseen kuntoon seuraavaksi ennen kuin siirrymme varsinaiseen projektiimme eli kirjamessutyöskentelyyn. Ajankäytöllisesti tableteilla työskentely oli melko tehokasta, mutta opettajana minun oli kummallisen vaikeaa arvioida työhön tarvittavaa aikaa etukäteen. (Vrt. perinteinen ryhmätyö, jonka kokenut opettaja kyllä osaa summittaisesti aikatauluttaa ennen kuin työtä on aloitettu.) Tablettien käyttöönotto tulee myös möyhentämään opettajan ja oppilaan rooleja, kun perusasioissa opettaja onkin avuntarvitsija ja oppilaalla saattaa olla laitteista vapaa-ajaltaan reilusti enemmän kokemuksia. Kuitenkin teknisistä pulaanjoutumisista huolimatta opettajan pitäisi mielestäni saada luotua turvallinen ja rauhallinen työskentelyilmapiiri, jossa oppilaat eivät joudu liiaksi vastuuseen tekniikan kiemuroista vaan pääasia voisi olla kulloinkin opiskeltavassa aihepiirissä.

8N-luokan riennettyä töihinsä tabletteineen opettajilla oli opiskelutuokio esimerkiksi editointiin liittyen ysiluokkalaisen oppilaan johdolla.

Työskentely tablettien kanssa oli siis inspiroivaa ja varsin kätevää. Kuitenkin yllättävästi yli neljäsosa oppilaistani oli valmiita töitä katseltuaan sitä mieltä, ettei toivoisi opettajien liiaksi innostuvan tablettien tuomisesta opiskeluun. Tämäkin näkökulma on hyvä muistaa, kun alkuinnostus valtaa meidät opettajat eri aineryhmissä.

8N:n ja minun harjoittelukokeiluni kuitenkin jatkuvat; torstaina lähdemme kirjamessuille tekemään töitä iPadit kainaloissamme!

teksti ja kuvat Eevaleena Karjalainen, äikänope ja 8N-luokan luokanvalvoja

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

"Ei oo hullumpi koulu!"

Toisen jakson alkuun elämänviisauksia ja koulunkäyntiä koskevia ohjeita viimevuotiselta 9A-luokalta. He kokosivat kevään viimeisinä koulupäivinä ohjeita erityisesti uusia seiskaluokkalaisia silmällä pitäen. Kiitos ex-9A ja luokanvalvoja Kaisa!

- Seiskalla moni ei tajunnut panostaa kouluun tarpeeksi ja ysillä harmitti kun seiskan huonot numerot pilasivat mahdollisuuden saada päättötodistukseen haluamansa numeron. Joten kannattaa panostaa ja miettiä, että jokainen suoritus vaikuttaa päättötodistukseen.
- Aloita opiskelemaan kunnolla ja seiskaluokalta lähtien. Monet kaverit herää vasta nyt siihen, että numerot eivät riitä jatko-opiskelupaikkaan, mihin haluisi
- Kannattaa aloittaa jo 7-luokalla opiskelemaan tosissaan, sillä se auttaa tuleville vuosille.
- Toisinaan ainoat asiat mihin kannattaa panostaa täysillä on käytännön aineet, esim. tekninen, kuvis jne koska niitä et voi parantaa enää myöhemmin muuta kuin valinnaisten avulla, sillä ne loppuvat 7-luokan jälkeen. Myös niihin lukuaineisiin kannattaa panostaa jo seiskalla, missä on kursseja vain yksi vuodessa.
- Pidä hauskaa ja hanki hyviä muistoja. Aika kuluu oikeesti tosi nopeasti.
- Kun pääset ylemmille luokille ole kiltti nuoremmille ja muista miltä itsestä tuntuu nyt.
- Tutustu uusiin ihmisiin ja luokkaasi hyvin.
- Ei oo hullumpi koulu!
- Juorut levii nopeesti, mut ei se kauaa kestä.
- Älä stressaa liikaa!
- Älä pelkää epäonnistua. Ilman epäonnistumisia ei voi olla onnistumisia.
- Älä anna toisten ärsyttää sinua.
- Älä anna ääliöille huomiota.
- Ole oma itsesi.
- Jos annat kunnioitusta, tulet saamaan kunnioitusta.
- Kouluruoka ei aina ole hyvää, mutta se auttaa jaksamaan.
- Kuuntele hyvää musiikkia, se rauhoittaa.
- Nuku hyvin.
- Laita monta herätystä varmuuden vuoksi.
- Syö aamupala.
- Älä nuku Anna-Maijan tunnilla.
- Älä käy kaupassa koulun aikana.
- Kuuntele tunneilla, niin ei tarvitse harjoitella kotona kokeisiin.
- Seiskalla ja muutenkin täällä Hämiksessä pärjää parhaiten tulemalla toimeen muiden oppilaiden ja etenkin opettajien kanssa. Ole muille kiva, niin muutkin ovat sinulle. Ja tietenkin tee läksyt yms.

tiistai 14. lokakuuta 2014

Syyslomasuunnitelmia

Haastattelimme mediakurssin oppilaita ja 7D:tä heidän syyslomasuunnitelmistaan.

Mitä teette syyslomalla?
- Olen kotona.
- Menen Tampereelle.
- Olen kavereiden kanssa.
- Nukun.
- Lähden matkalle.
- Teen kaikkea mikä on mahdollista.
- Pelaan GTAV:ta
- Luultavasti lähden jonnekin.
 - Olen ulkona.

- Syön.
- En tiedä.
- Pelaan Play Stationilla.
 
Matkustatko mihinkään?
- En.
- Kyllä, Tampereelle.
- En varmaan.
- Espanjaan.
- Ruotsiin.
- En, elleivät vanhemmat yllätä.
- Menen ehkä laivalle.
- Ei ole vielä varmaa.
- Ehkä.
- En tiedä.
- Ehkä mökille.
- EMT

Odotatko syyslomaa?
- Joo.
- Odotan.
- Totta kai.
- Liikaa.
- Erittäin paljon.
- Kyllä.
- Todellakin.
- Kyllä, odotan jokaista lomaa.
- Ehkä.

toimittajina Alina ja Liisa

Hämeenkylän koulussa vietetään syyslomaa ke 15.10. - pe 17.10. Lisäksi lomaa ennen tiistaina 14.10. on taksvärkkipäivä.  

Kun koulu alkaa loman jälkeen maanantaina 20.10., otetaan käyttöön 2. jakson lukujärjestys, ja ysiluokkalaiset aloittavat kaksi viikkoa kestävän työharjoittelujaksonsa.

maanantai 13. lokakuuta 2014

Katso mediakurssilaisten tv-uutisjuttuja!

Koulumme kasiluokkalaisten mediavalinnaisryhmä aloitti Ylen Uutisluokalla keväällä 2014. Opimme kevään ryhmän kanssa radiouutisten tekemistä ja vierailimme YleX:llä.

Tänä syksynä saimme iloksemme mahdollisuuden osallistua tv-uutisten tekemiseen. Koulussamme vieraili syys-lokakuun vaihteessa uutiskummimme eli YleX:n Silja Raunion lisäksi Mediabussi vetämässä uutistyöstä kiinnostuneille mediakurssin jo käyneille tai sitä parhaillaan suorittaville oppilaillemme kahden pitkän  koulupäivän mittaisen videotyöpajan.

9B:n mediatiimi uutistyössä

Antoisan paripäiväisen työskentelyn tuloksena syntyivät seuraavat uutiset:

* "Kiusaajan näkökulma", tekijöinä Roni 8B, Pihla 9F ja Neela 9M, katso minuutin mittainen juttu: http://areena.yle.fi/tv/2409663

* "Koulujen yhdistäminen huolestuttaa", tekijöinä Milja, Elias ja Aleksi 9M, katso minuutin mittainen juttu: http://areena.yle.fi/tv/2415360

* "Some lisää ulkonäköpaineita", tekijöinä 9B:n Linda, Saga, Johanna ja Jasmin, katso kahden minuutin mittainen juttu: http://areena.yle.fi/tv/2415359

* "Koirat avuksi oppitunneille", tekijöinä Lotta 8B, Viivi 8B, Liisa 8M, Anna 8N, katso kahden minuutin mittainen juttu: http://yle.fi/uutiset/koirat_avuksi_oppitunneille/7525017

Uutiskummimme YleX:n uutistoimittaja Silja sekä Mediabussin väki Laura ja Mikko
Uutisjutut ovat siis oppilaiden itsensä ideoimia, käsikirjoittamia, kuvaamia ja leikkaamia. Apua saatiin Ylen Mediabussin toimittajilta ja uutiskummiltamme Siljalta (YleX). Käytössä olivat Ylen ammattimaiset välineet.

Toiminnassa oli oppilaita useilta rinnakkaisluokilta, sekä kasiluokkalaisia  että viime vuonna radiotyöstä jo oppia saaneita ysiluokkalaisia konkareita. Oppilaat olivat motivoituneita ja taitavia. Kiinnostavaa työskentelystä teki ammattimaisen tunnelman lisäksi myös toiminnan projektiluonteisuus: on harvinaista, että koulussa eri luokkien ja luokka-asteiden oppilaat saavat keskittyä intensiivisesti pari päivää kiinnostavaan työhön säntäilemättä välillä luokasta ja oppiaineesta toiseen. 

Eevaleena Karjalainen, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, mediakurssin vetäjä

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Lync rantautuu opetukseen Vantaalla

Hämeenkylän koululla on ollut mahdollisuus olla pilotoimassa Lync-etäyhteysohjelmistoa koulumaailmassa. Keväällä testien pohjalta havaittiin verkkoon liittyviä ongelmia, joita on kesän aikana korjattu. Pääsimme jälleen syksyllä jatkamaan pilottia ennen kuin kaikki vantaalaiset koulut saavat Lync-ohjelmiston käyttöönsä.
Kokeilimme, miten Lync-ohjelmisto toimii johtotiimin kokouksen pitämisessä. Seuraavassa muutamia koulun johtotiimin jäsenten ajatuksia Lync-kokouksen onnistumisesta:

”Alussa oli hiukan teknisiä ongelmia ja runsain mitoin päälle puhumista, mutta kun oivalsimme, kuinka kommunikoida, asiat rupesivat rullaamaan. Kokoustapa oli aika koukuttava, koska minäkin maltoin istua paikallani koko kokouksen ajan - aikuisiän adhd parani? ”

”Sujui alkuhankaluuksien jälkeen yllättävän hyvin. Tosin olisi mukava nähdä kaikki osanottajat - nyt joutui välillä miettimään, ovatko kaikki edes linjoilla, kun kuvaa ei näkynyt eikä ääntä kuulunut pitkään aikaan.”

”Mukavaa vaihtelua normaaliin kokoustamiseen. Välillä hymyilytti ajatus, että täällä yksin tuijotan toisten naamoja ruudulta. :) Välillä ääni pätki, mutta muuten mielestäni alkuvaikeuksien jälkeen toimi hyvin. Hienosti kukin malttoi keskusteluun päästyämme odottaa omaa puheenvuoroaan. ”

”Lopussa hyvin! Mulla meni koneen avautumiseen ja kirjautumiseen varmaan puoli tuntia. Oppilaat ei ehkä jaksa odottaa niin kauan. Jotkut asioista oli sellaisia, ettei ollut mitään (järkevää) kommentoitavaa, niin siksi oli hiljaista. Oli kuitenkin tehokasta ajankäyttöä eli voisi ottaa joskus uusiksi? Ihmisiä on kiva nähdä livenä ja olisi kiva nähdä kaikkien osallistujien kasvot. ”

jutun kokosi Timo Järvenpää

perjantai 10. lokakuuta 2014

9.-luokkalaisten TET lähestyy

Haastattelin 9F-luokkaa heidän tulevista työharjoittelupaikoistaan ja odotuksistaan tet-jaksoa kohtaan.

Minne menet TET:iin? Miksi?
- Menen Valopeitto-nimiseen yritykseen, koska olen kiinnostunut graafikon työstä.
- Menen ensimmäiseksi viikoksi päiväkotiin ja toiseksi Ylelle, olen kiinnostunut mediasta.
- Hämevaaran päiväkotiin, koska isosiskokin oli siellä ja piti siitä, joten ajattelin, että se voisi olla hyödyllistä.
- Menen Kaivokselan päiväkotiin, koska olin kiinnostunut sinne menemisestä, se oli paras mieleeni tullut vaihtoehto.
- Menen Petikon Mustiin ja Mirriin, koska mua kiinnostaa se.
- TET-paikkani on Aleksi 13.
- Menen Microsoftille TET:iin, koska pidän AV-hommista.
- Jounen polkupyörätukkuun, koska se on lähellä.
- Maskuun.
- Menen Hämiksen K-kaupalle, haluan saada alennusta tuotteista.
- Valintataloon, se on lähellä kotiani ja se vaikutti mukavalta.
- Menen TET:iin päiväkotiin, koska en keksinyt muuta.
- En tiedä.

Mitä kautta sait paikan?
- Mun äiti mainitsi asiasta mun pikkuveljen kaverin äidille, joka töissä siellä.
- Soitin päiväkotiin, Yleen otin yhteyttä sähköpostilla.
- Menin paikan päälle kysymään pääseekö TET:iin ja kirjoitimme paperit samalla.
- Menin paikan päälle kysymään.
- Mutsin kautta.
- Kävelin kauppaan ja kysyin saako TET- paikan.
- Sähköpostilla ja menin käymään siellä
- Kävin kysymässä.

Miltä tuntuu mennä sinne?
- Jännittävältä, oon tosi innoissani.
- Odotan innolla TET- jaksoa!
- Mukavalta, koska pidän lapsista ja saan siitä kokemusta.
- Jännittää, olen jokseenkin myös innostunut, mukavaa vaihtelua koulussa istumiselle.
- Luulen, että se on mukavaa.
- Ihan mukavalta tuntuu mennä sinne.
- Iha jees!
- Höpöltä.
- Hyvältä.
- Vähän jännittää.

toimittajana Alina

katso myös http://kunkoululoppuu.fi/tet/
ja tet-paikkojen osalta http://www.pkstet.fi/

torstai 9. lokakuuta 2014

Nuorten päihteiden käyttö


Haastattelimme koulumme terveydenhoitajaa, Riikka Rekosta.

Miksi päihteet ovat vaaraksi terveydelle?
- Koska ne vaarantavat terveyden ja muiden terveyden ja aiheuttaa ihmiselle henkistä ja sosiaalista haittaa.
- Päihteet vaikuttavat elimistön ja keskushermoston kehittymiseen ja haittaavat nuoren psyykkistä kehitystä. Päihtynyt nuori on altis erilaisille onnettomuuksille ja tapaturmille, väkivallanteoille ja harkitsemattomalle toiminnalle. Jotkut nuorista ajavat humalassa moottoriajoneuvoa tai harrastavat seksiä, jota katuvat myöhemmin. Varhain aloitettu päihteiden käyttö altistaa riippuvuuksille ja myöhemmille päihdeongelmille.

Pitäisikö päihteiden ikärajaa nostaa?
- Kehityksen kannalta se olisi hyvä, koska aivot kehittyvät 25-vuotiaaksi

Onko meidän koulussamme päihteiden käyttö ongelma?
- Ei ongelmaa mutta valitettavasti koulussamme on päihteiden käyttöä.

Näkyykö päihteiden käyttö koulussa? Jos näkyy niin miten?
- Näkyy mm. poissaoloina, tupakointina välituntisin ja käytöksessä eritavoin. Se tulee myös esiin terveystarkastuksessa.

Miten päihteiden käyttöä voitaisiin vähentää?
- Negatiivisella asenteella päihteitä vastaan.

Toimittajina Joel, Samuli ja Alex

keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Varovasti liikenteessä!


Moni Hämeenkylän koulun oppilas joutuu kouluun tullessaan ylittämään autotien. Aamuisin autoilijoilla tuntuu olevan kova kiire töihin, eikä jalankulkijoiden anneta ylittää tietä. Niinpä tiet kannattaa aina ylittää varovasti eli katsoa molempiin suuntiin.

Varsinkin jos asuu kaukana, kuten Askistossa, saattaa joutua menemään monenkin tien yli. Silloin on vieläkin tärkeämpää liikkua rauhallisesti liikenteessä. Minnekään ei ole myöskään kiire (toivottavasti), joten tien ylittäminen juosten on aivan turhaa ja saattaa jopa olla vaarallista. Kävely on siis paras keino ylittää autotie.

Pyörällä kuljettaessa täytyy keskittyä vielä enemmän liikenteeseen, sillä pyöräilyonnettomuuksissa saattaa käydä pahasti. Kypärän käyttäminen on siis erittäin tärkeää. Tämä pätee myös siihen, jos tulee mopolla kouluun. Mopolla on tietenkin tärkeä noudattaa nopeusrajoituksia.

Onneksi auto-onnettomuudet ovat olleet harvinaisia Hämeenkylän koulun läheisillä autoteillä. Tämä johtuu paljolti siitä, ettei Varistossa ole kuin vain muutama iso tie. Muutamia onnettomuuksia on tapahtunut, mutta ne ovat liittyneet enemmänkin eläimiin kuin ihmisiin.

Muistakaa myös käyttää heijastimia!

Toimittajana Ahti

tiistai 7. lokakuuta 2014

Matematiikkaa voi harjoitella verkossa

7D-luokalla on ainutlaatuinen mahdollisuus päästä käyttämään syksyllä julkaistua sähköistä matematiikan oppimateriaalia. DigiSuorassa oppilas pääsee tekemään omaa tasoaan vastaavia tehtäviä, kun palvelu seuraa oppilaan osaamisen kehittymistä. Opiskeltavista teemoista löytyy palvelusta tehtäviä, jotka on mahdollista generoida annettujen raja-arvojen puitteissa ja lisäksi tehtävätyypit ovat sellaisia, että palvelu osaa antaa oppilaalle palautteen tehtävän suorittamisesta.

Ohjelma generoi oppilaalle tehtäviä, joten kaksi oppilasta ei saa välttämättä ollenkaan juuri samoja tehtäviä. Opettajan on mahdollisuus seurata oppilaiden opiskelun etenemistä Majakka-palvelusta, johon kaikki oppilaan tekemät tehtävät tallentuvat reaaliajassa. Oppilas voi harjoitella kaikkia teemoja rajattomasti ohjelman arpoessa aina uusia tehtäviä kaikista tehtävätyypeistä.





Olemme tehneet tehtäviä muutamalla tunnilla koulussa, mutta jatkossa tulen antamaan oppilaille sähköisiä kotitehtäviä. Viime viikolla oppitunnin lopussa pyysin oppilaita kertomaan kokemuksiaan matematiikan sähköisestä oppimateriaalista XC Collaboration-sovelluksen avulla. Oppilaat kirjautuivat tietokoneen selaimella verkkosivulle, josta pääsivät lähettämään ajatuksensa yhteistoiminnalliselle valkotaululle. Asetuksista olisi voinut valita myös, että ajatukset asetellaan taululle sarakkeisiin, mutta valitsin kokeilumielessä random-asettelun, joka näyttää vähän kaaosmaiselta:


XC Collaboration -sovellusta tulen jatkossa hyödyntämään oppitunneilla, kun haluan saada kaikki mukaan opetukseen. Sovellus toimii myös kaikilla älypuhelimilla ja tableteilla.

Teksti ja kuvat: Timo Järvenpää

maanantai 6. lokakuuta 2014

Välkkämusa

Välkkämusa on lähtenyt taas käyntiin. Haastattelimme oppilaskunnan hallituksen puheenjohtajaa Emmiä.


Miksi välkkämusaa soitetaan?
-Sitä kokeiltiin viime vuonna ja se oli kiva juttu josta oppilaat pitivät.

Kuka päättää musiikit?
-Koulun kaksi koulun 8. luokkalaista poikaa on laittanut tähän asti musiikkeja, mutta musaboxista aletaan arpomaan jossain vaiheessa musatoiveita.

Milloin sitä soitetaan?
-Yhden välkällä 1-2 kertaa viikossa, yleensä tiistai ja torstai

Voisiko sitä soittaa useammin?
- Periaatteessa kyllä, jos sen pitäjät ehtivät.


toimittajina Alina § Sofia

Musiikin kuunteleminen tunnilla - tunnin häiriö vai pelastus?


Musiikin kuuntelu oppitunnilla jakaa kahtia sekä opettajia että oppilaita, joten kysyin 9b:n oppilailta heidän mielipiteitään. Tulokset yllättivät: Jokainen 9b:een kyselyyn vastanneista oppilaista halusi kuunnella musiikkia tunnilla.

Musiikin taustakuuntelulla on myös tutkitusti hyviä vaikutuksia: se muun muassa parantaa keskittymiskykyä, auttaa oikeissa olosuhteissa matikallisten ongelmien ratkaisemisessa, oikeanlainen musiikki auttaa myös urheilusuorituksissa, musiikki auttaa myös toipumaan aivoinfraktista (vaikka sitä tuskin kenelläkään Hämiksen oppilaalla on).

Pyysin myös erityisopettaja Mika Lampista vastaamaan kysymykseen: Onko musiikin kuuntelu tunnilla hyvä juttu? Lampinen pohti: ”Mielestäni musiikkia voisi ihan hyvin kuunnella kuulokkeilla silloin, kun tehdään jotakin tehtävää, jos musiikin kuuntelu auttaa keskittymään. Sen sijaan silloin, kun opetetaan jotain asiaa, musiikkia ei tietenkään voi kuunnella."

Tällä hetkellä koulun säännöt eivät mahdollista musiikin kuuntelemista oppitunnilla, mutta Lampinen totesi: "Voin viedä asian johtotiimiin käsiteltäväksi.”

Toimittajana Roni