Kuvataiteen pitkän valinnaisen kurssin lopputyöt valmistuivat

Koulumme kuvataideopetuksen laaja kuvataidekurssi  "Kuvataide kaikin puolin" alkaa 8. luokalla ja jatkuu 9. luokalle. Lopputyö on oppilaan työnäyttö, joka on pääosin itsenäinen projekti. Sen kesto on n. 10-14 oppituntia.

Jälkimmäisen vuoden loppupuolen, lähes koko kevään oppilaat työstivät itsenäistä projektityötä. Tänä vuonna teemana oli Kalevala. Tarkoituksena oli pohtia , miten kansallinen kirjallisuusperintö ja sen tarinat elävät nykypäivänä. Mikä on aikamme Sampo, ja miten aihetta voi soveltaa uudella tavalla?

Oppilaita ohjeistettiin tutustumaan Kalevalan tarinoihin ja sen hahmoihin - etsimään  tietoa  aiheesta. Jokainen oppilas valitsi itselleen luontevimman teknisen tavan toteuttaa teos;  sen suunnittelu ja toteutus olivat siis itsenäisiä valintoja. Teoksen arviointiperusteina ovat olleet idean toimivuus ja kertovuus, värien, muodon ja koon tuoma tunnelma, vanhan idean uudeksi muokkaaminen sekä ajankäyttö.

Tämän vuoden lopputöinä valmistui sarjakuvaa, maalauksia, piirroksia, tuunausta,  kolmiuloitteista rakentelua, valokuvia, sidottuja kirjoja ja graafisia julisteita. Teokset ovat olleet viimeisten viikkojen ajan esillä koulun käytävävitriineissä.

Teksti ja kuvat: Ulla Lappalainen

Lisäketodellisuus - näkymättömästä näkyväksi

Hämeenkylän koulun 8C osallistui Helsingin yliopiston NÄKYVÄ-hankkeeseen, jossa tutustuttiin lisäketodellisuuden mahdollisuuksiin oppimisessa. Ensimmäinen aamupäivä toteutettiin koululla, jonka aikana lisäketodellisuuteen tutustuttiin koulukäyttöön soveltuvien, matkalaukkuun mahtuvien pienoismallien avulla. Toinen päivä toteutettiin Tiedekeskus Heurekassa, jossa tutustuttiin suurempiin kohteisiin, joita ei ole mahdollista tuoda koululle. Samalla oppilailla oli mahdollisuus tutustua maailman kuuluun Body Worlds -näyttelyyn.

Katso video projektin toteutuksesta (kuvattu osittain Hämiksessä, esiintymässä 8C): http://vimeo.com/67083405

Lisätietoa NÄKYVÄ-hankkeesta: http://blogs.helsinki.fi/tiedekeskuspedagogiikka/tutkimushankkeet/nakyva/

Oppilaskunnan hallitus Latviassa 6. - 8.5.2013

Tulimme aamulla koululle ja pakkasimme bussin lajitelluilla vaatteilla ja leluilla. Ajoimme satamaan ja menimme syömään aamupalaa laivaan, joka suuntasi Tallinnaan.

Lyhyen laivamatkan jälkeen sama bussi odotti meitä ulkona ja lähdimme ajamaan kohti Riikaa. Matka kesti yli neljä tuntia ja se sisälsi pysähdyksen Viron ja Latvian rajalla. Bussissa oli hyvä tunnelma ja kaikilla oli hauskaa kuunnellessa musiikkia ja katsellessa elokuvia. Ehdimme pysähtyä rannalla ja sää oli ihana, mutta vesi oli liian kylmää uimiseen.

Alkuillasta saavuimme hotelli Tiaan, jossa majoituimme huoneisiin ja ruokailimme. Tämän jälkeen meillä oli loppuilta vapaata ja pääsimme tutustumaan Riikaan.

Aamulla aikaisin aamupalan jälkeen lähdimme kohti Suomen suurlähetystöä. Viivyimme siellä hieman yli tunnin, jonka jälkeen suuntasimme kohti hyväntekeväisyyskohdettamme Aucea.

Meidät otettiin lämpimästi vastaan ja olimme kaikki innoissamme. Luovutimme vaatteet ja lelut bussista invalidiliitolle. Päivä oli todella kuuma kun pääsimme leikkimään lasten kanssa ja tutustumaan heihin. Tarjoilimme heille karkkia, myös suomalaista salmiakkia.

Päivä kului nopeasti ja pian oli hyvästien aika, otimme kuvia ja halailimme uusia tuttaviamme ennen lähtöä. Kaikilla oli hauskaa ja iloinen meno jatkui musiikin tahtiin bussissa. Illalla vapaa-aika jatkui ostoksia tehdessä ja yhdessä ollessa. 

Keskiviikkoaamun bussimatka oli hiljainen sillä kaikki olivat väsyneitä ja nukkuivat. Viroon saapuessamme oli vielä hetki aikaa tuliaisten ostoon, jonka jälkeen suuntasimme kohti laivaa. Laivalla odotti buffet-lounas, joka maistui kaikille. 

Saavuimme illalla Suomeen ja edessä oli matka takaisin koululle. Tunnelmat olivat haikeat kun hyvästelimme toisemme ja kaikki lähtivät koteihinsa.

Matka oli hyvin opettava ja siitä jäi monia hyviä muistoja. Hauskaa oli!

by: Ella Seppälä, Oona Elonen, Minea Eriksson

Kotitalouden juhlakurssi: Lastenkutsut

Koulumme juhlakurssin valinnaisryhmä järjestää kurssinsa päätteeksi juhlan, johon on kutsuttu vieraita ja jossa tarjotaan ruokaa. Juhlakurssia koskevan esittelyn voit lukea blogistamme täältä.

Haastattelimme ennen tiistaina 14.5. pidettyjä juhlia kevään juhlakurssin vetäjää Paula O'Connoria.

Mitä juhlitte?
- Juhlat ovat lasten juhlat. Juhlakurssin oppilaat valitsivat itse aiheen.

Miten valmistauduitte?
- On valittu ja kokeiltu eri ruokia. Oppilaat etsivät ruoka-ohjeita netistä.

Ketä on kutsuttu?
- Vantaan kansainvälisen koulun 2.B-luokka ja luokan opettaja. Meidän koulumme rehtori Pasi ja koulusihteri Pipa.

Mitä juhlissa tarjotaan?
- Hampurilaisia; jokainen saa valita mitä haluaa hampurilaiseensa. Juomana boolia. Jälkiruoaksi mansikka- cupcaket ja nutellapikkuleipiä.

Onko juhlissa ohjelmaa?
- Lapsille järjestetään leikkejä. Lapset saavat myös lahjan juhlan päätyttyä.

Ja näin juhlat sujuivat:

 

 

toimittajina ja kuvaajina Miika ja Casimir

Toisen kotitalousopettajamme Johanna Mustosen syksyisen juhlakurssin juhlahuipentumasta voit lukea täältä.

Mopokoulu nykyään

Tämän päivän mopokoulu on turhan kallis. Mopokoulun käymisen hinta on noussut lähivuosien aikana monta sataa euroa. Mopokoulussa nykyään pidetään huolta että mopokoululaiset osaavat oikeasti ajaa, nimittäin ennen mopokoulussa ei ollut ajotunteja eikä ajokoetta. Mielestäni ajamisen opettaminen on hyvä juttu, koska silloin kaiken maailman mopo jonnet osaavat edes jonkin lailla ajaa.

Mopokoulussa on kolme teoriatuntia (6 x 45 min), jossa opiskellaan liikennesääntöjä jne. ja sitten on joissain mopokouluissa esikirjallinen ja sen jälkeen teoriakoe. Sitten kun on tehnyt teoria kokeen ja saanut poliisilta luvat saa mennä kolmelle ajotunneille, joiden jälkeen on ajokoe.

Mopokoulu maksaa noin 600e mutta jos epäonnistuu jossain kokeessa sen uusiminen maksaa useita kymmeniä euroja. Mopokoulussa on myös omavastuu, kun ajaa mopokoulun mopolla jos se menee rikki se voi olla useita satoja euroja, jonka joutuu maksaa itse.

Tekijät: Miro ja Santeri

Arvioimme koulujen kotisivuja

Tutkimme viestinnän tunnin aikana eri koulujen nettisivuja. Tarkoituksena oli arvioida viiden vantaalaisen koulun nettisivuja ja tehdä jokaisesta arvio, johon sisältyy arvosana (1-5), sivun hyvät ratkaisut ja huonot ratkaisut ja asioita, johon pitäisi panostaa. Arvosanaa antaessamme mietimme mm. sivujen ajankohtaisuutta ja monipuolisuutta.

Hämeenkylän koulu: Tarvittavat tiedot löytyvät ja kotisivut on selkeät. Teema on kiva ja sopivan värikäs. Kotisivuille voisi laittaa enemmän kuvia esim. tapahtumista ja koulusta. Arvosana: 4/5

Martinlaakson koulu: Kuvia ja videoita on sopivasti. Tietoja on riittävästi ja ne ovat ajankohtaiset. Sivulla voisi olla enemmän ”pirteyttä” ja värejä. Arvosana: 4/5

Havukosken koulu: Koulun sivut ovat suunnilleen ajankohtaiset. Kotisivut on selkeät ja kuvia on tarpeeksi. Tarpeelliset tiedot löytyvät. Huonoa kotisivuilla on vain, että teema voisi olla parempi. Arvosana: 3/5

Ruusuvuoren koulu: Linkkejä on paljon, joten kaikki tiedot löytyvät varmasti ja ovat suunnilleen ajankohtaiset ja sivuilla on monipuolinen valikko. Teema voisi olla värikkäämpi ja kiinnostavampi. Arvosana: 2/5
 
Koivukylän koulu: Monipuolinen valikko. Tieto on ajankohtainen ja esim. koulun tapahtumista kerrotaan selkeästi. Enemmän kuvia voisi olla. Arvosana: 3/5

Tehnyt: Emma, Viivi ja Jasmin

Nuorten suosimia nettisivuja

Nuoret viettävät paljon aikaa netissä monenlaisilla sivuilla ja tässä olemme listanneet muutaman suositun sivun.

• Sosiaalinen media: https://www.facebook.com/
• Videoidenkatselupalvelu: www.youtube.com
• Uutissivu: www.iltalehti.fi
• Pelisivusto: http://www.totaljerkface.com/
• Chatsivusto: http://www.omegle.com/
• Kuvanettipalsta: ylilauta.org

Linkit kokosivat Matias, Nikola ja Arttu

Pullapäivä ja muut oppilaskunnan hallituksen puuhat

Oppilaskunta on ryhmä jossa on aina yksi luokalta valittu jäsen joka osallistuu säännöllisiin oppilaskunnan kokouksiin joissa päätetään erilaisista koulun asioista että koulun käynti olisi mukavampaa.

Hämeenkylän oppilaskunta on tehnyt monenlaista toimintaa oppilaitten ja muittenkin ihmisten hyväksi vuosien aikana. Oppilaskunta on esimerkiksi vuosittain tehnyt hyväntekeväisyysreissun Latviaan, aiemmin Viipuriin: he keräävät keväisin hyväkuntoisia vaatteita ja leluja, jotka ne itse toimittivat kahden päivän reissulla Latviaan lastenkotiin.



Oppilaskunnan hallituksen jäsenten ideoima ja toteuttama pop up -kahvila myi pullaa,
mokkapaloja, kahvia ja mehua.

 

Oppilaskunta on mm. myynyt leivoksia koulun aulassa erilaisissa tilaisuuksissa.
Kuvat oppilaille järjestetystä pullapäivästä keväältä 2013.

Pullapäivän lisäksi vanhempainilloissa ja lauantaikoulupäivänä he ovat myyneet mm. vohveleita, pullia ja kahvia. Tulot on käytetty hyväntekeväisyyteen tai muuhun hyvään.

Tekstit tekivät Mahku ja Jimi, kuvat Eevaleena

Koululaisten päihteiden käyttö

KÄYTTÄÄKÖ KOULULAISEMME VAHVEMPIA PÄIHTEITÄ KUIN TUPAKKA?
Tutkimme että käyttävätkö koululaisemme vahvoja päihteitä kuten hasista tai alkoholia, tai sekakäyttävätkö he kolmiolääkkeitä ja viinaa.

Haastattelimme koululaisiamme (noin 20 oppilasta):

- Oletteko koskaan polttanut hasista tai vastaava?
Suurin osa ei ollut, muutama oli polttanut Hasista

- Oletteko säilyttäneet huumeita?
Jotkut mutta suurin osa ei.

- Ostitteko joltain luotettavalta henkilöltä jotta tiesitte mitä pussiin oli laitettu?
Kukaan ei ollut ostanut joltain jota ei olisi tuntenut.

- Oletteko käyttäneet jotain vahvempia huumeita?
Kukaan ei ollut käyttänyt mitään paitsi yksi oli ollut käyttänyt amfetamiinia.

- Oletteko koskaan sekakäyttäneet lääkkeitä?
Vain yksi ja hänkin oli käyttänyt kolmiolääkkeitä.

- Onko teille tarjottu huumeita monesti?
Aika monelle oli tarjottu.

- Tunnetteko ketään joka olisi jo jäänyt koukkuun huumeisiin?
Vain muutama tunsi jonkun kaverin joka olisi jäänyt koukkuun huumeisiin.

Sitten halusimme kuulla terveydenhoitajan näkökulman asiasta joten kyselimme häneltä:

Onko nuorten päihteiden käyttö yleistynyt lähiaikoina?
- Tupakka ja alkoholin käyttö vähentynyt mutta huumeiden käyttö lisääntynyt. Tämä vastaus perustuu 9.-luokkalaisten päihdekyselyyyn.

Miten päihteiden käyttö näkyy koulussamme?
- Poissaoloina, käytöksessä ja siinä, että käydään tupakalla.

Ovatko vahvemmat päihteet aiheuttanut koulussamme ongelmia?
- Ei viimeisen lukuvuoden aikana.

Jos nuori jää kiinni huumeista niin mitä hänen kanssaan toimitaan?
- Otetaan vanhempiin yhteys, lainmukaiset lastensuojelutoimenpiteet, oppilashuoltoryhmään joutuminen, puhuttelut ja ehkä erottaminen koulusta

Miten koululaisiamme autetaan jos he ovat jääneet koukkuun huumeisiin?
- Ohjataan hoitoon (Nuorisoasema) ja lastensuojelu on mukana.

Voisivatko vanhemmat estää jotenkin että lapsensa eivät sekaantuisi huumeisiin?
- Voivat vaikuttaa paljon esim. asettamalla kotiintuloajat. On tärkeää, että vanhemmat tuntee lapsensa kaverit, vanhempien antama malli, viikkorahan määrä ja että kotona puhutaan päihdeasioista.

Toimittajina Nico ja Ville

Vaikuttajapäivä

Haastattelimme oppilaskunnan ohjaavaa opettajaa Päiviä koulun vaikuttajapäivästä. Kysymyksiimme vastasivat lisäksi toinen oppilaskunnan ohjaava opettaja Mika ja oppilaskunnan puheenjohtaja Oona 9A. (Oona on vastannut kysymyksiin 1-3, Mika ja Päivi ovat vastanneet kysymyksiin 4-5.)

Taustatietoa Vantaan vaikuttajapäivästä, edellisten vuosien tuloksista sekä tämän vuoden koulussa tehdyistä tehtävistä saat tältä sivulta.

1. Mikä luokkien aloitteista valittiin?
- Koulumme luokilta tuli monenlaisia aloitteita, mutta moni niistä koski kouluruokaa. Täten päätimme oppilaskunnan hallituksessa koulumme aloitteen koskevan kouluruokaa. Varsinaisen aloitteemme kirjoitimme monen luokan aloitteiden pohjalta, joista poimimme tärkeimmät kohdat. Koulumme aloite oli parempaa kouluruokaa, joka sisältäisi muunmuassa vähemmän keittoja sekä monipuolisempia salaattivaihtoehtoja.

2. Onko aloitteemme viety jo eteenpäin?
- Kaikkien Vaikuttaja-päivään osallistuneiden oppilaitosten tuli lähettää aloitteensa tapahtuman järjestäjille jo ennen kyseistä tapahtumaa. Vaikuttaja-päivässä meidät oli jaettu seitsemään työryhmään, joista yhden aiheena oli kouluruoka. Joistain muistakin kouluista aloitteeksi oli siis valikoitunut kouluruoka ja siihen liittyvät parannusehdotukset. Myös kaikki paikalla olleet valtuutetut, kuten kunnanvaltuuston puheenjohtaja, lukivat ja kävivät kaikkien oppilaitosten aloitteet henkilökohtaisesti läpi. Meitä on siis kuultu ja aloite on viety eteenpäin.

3. Minkälaisia aloitteita muilla kouluilla oli?
- Kuten jo mainitsin, meidät oli jaettu aloitteiden mukaan seitsemään työryhmään. Työryhmien aiheet olivat kouluruoka, vapaa-aika, koulujen yhteistyö, välituntitoiminta, koulujen pihat, koulujen tilat sekä terveys & turvallisuus. Näistä kaikista aihealueista oli tullut erilaisia aloitteita.

4. Voitteko kertoa taustatietoa vaikuttajapäivästä, kauanko meidän koulu on siihen osallistunut?
- Ensimmäinen Vaikuttaja-päivä pidettiin Vantaalla keväällä 2008, ja tämän jälkeen tapahtuma on järjestetty joka kevät. Meidän koulumme on osallistunut Vaikuttajapäivään alusta asti joka vuosi. Ennen Vaikuttaja-päivää lapset ja nuoret kouluissa, oppilaitoksissa ja nuorisotiloilla tekevät ennakkotehtävän ja muodostavat aloitteita ja toimintaehdotuksia. Ennakkotehtävän tavoitteena on tuottaa kouluille, nuorisotiloille ja päättäjille tietoa siitä, mitkä asiat lapset kokevat omassa arkipäivässään tärkeiksi ja merkityksellisiksi.
- Vaikuttajapäivän aikana päättäjien tietoon tuodaan lapsille ja nuorille merkityksellisiä asioita kysymysten, ehdotusten ja aloitteiden kautta. Tarkoitus on lisätä lasten ja nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa kaupungin kehittämiseen ja päätöksentekoon.

5. Millasia aloitteita on aikaisemmin lähetetty eteenpäin? Onko jotkut toteutuneet?
- Aiemmin lähetettyjä ehdotuksia ovat olleet esimerkiksi bussiaikataulut ja sisäilmaongelmat. Bussiaikatauluissa oppilaat ovat halunneet vaikuttaa bussiaikatauluihin niin, että ne sopisivat paremmin yhteen koulun aikataulujen kanssa. Homekoulukeskusteussa on haluttu kysyä päättäjiltä, mitä koulujen sisäilmaongelmille tehdään. Bussiaikataulumuutokset eivät ole toteutuneet. Sisäilmaongelmia taas on tutkittu yleisesti muutenkin, joten aloitteita asioiden korjaamiseksi on tullut oppilaiden ehdotuksen lisäksi muiltakin tahoilta.
- Monet muiden koulujen ehdotukset ovat toteutuneet. He ovat saaneet muutoksia juuri bussiaikatauluihin. Myös nuorisotiloja on saatu alueille, joilla niitä ei aiemmin ole ollut. Kaikkien koulujen ehdotukset ja päättäjien vastaukset niihin on nähtävissä Vantaan kaupungin kotisivuilla Vaikuttajapäivä -osiossa vuodesta 2008 lähtien.

Toimittajina Olavi ja Joni

7B:n terveiset ensi syksyn uusille seiskoille

7B:n oppilaat miettivät pienissä ryhmissä, mitä haluaisivat sanoa ensi lukuvuoden seiskaluokkalaisillemme.

Millaista oli tulla seiskalle Hämikseen?
- Iha jees. Jännittävää.
- Odotimme Hämikseen tuloa jännittyneinä ja positiivisin mielin.
- Jännittävää!
- Ihan jees.
- Jännittävää, vaikka tiesimme jo jotain koulusta.
- Hieman jännittävää, koska tämä oli isompi koulu ja uudet luokkakaverit.
- Pelottavaa, kun oli niin pajon ihmisiä, uusia paikka, uudet opettajat.
- Ihan hauskaa.

Mikä on ollut tässä lukuvuodessa mieleenpainuvinta?
- Seiskadisco.
- Eka päivä.
- Lukuvuoden mieleenpainuvin tapahtuma oli Kuntokalliossa käynti seiskan alussa.
- Seiskadisco.
- 7. lk. tutustumisretki.
- Klo 8 alkavat aamut.
- Kuntokalliossa käynti. Seiskadisco.

Mikä on ollut tänä vuonna jännittävää?
- Eka päivä.
- Kotitaloustunnilla munkkien paistaminen.
- Seiskaluokan alku, kun ei tuntenut kaikkia luokkalaisia.
- Jännittävintä on ollut fysiikan koe.
- Oli tulla ensimmäisenä päivänä kouluun.
- Tänne tulo.

Mikä on ollut seiskaluokan aikana kivointa?
- Liikuntatunnit.
- Lomat.
- Vapaampaa kuin ala-asteella.
- Kivointa on ollut mukavat hetket yhdessä.
- Viikonloppu/lomat.
- Kivointa oli saada uusia kavereita.
- Kotitalouden tunnit.

Mitä haluaisit sanoa Hämikseen ensi syksynä tuleville uusille seiskoille?
- Welcome!
- Sup. Tervetuloa.
- Kun tutustut uusiin ihmisiin ja kouluun, kaikki sujuu ihan hyvin.
- Ei kannata aukoa päätänsä opettajille.
- Uudet seiskat, tulkaa rohkeasti Hämikseen. Hämis on oikein mukava koulu ja kaikki ovat oikein tervetulleita.
- Täällä on kivaa, seiskalle tuloa ei tarvitse jännittää.
- Ei kannata pelätä. Tervetuloa! Kannattaa tutustua uusiin ihmisiin.


Kuvissa 7B talvella 2013 pelaamassa äikäntunnilla verbipeliä.

 

Nuorisotyöntekijä vierailee koulussamme torstaisin

Haastattelimme paikallista nuoristyöntekijää, joka toimii monissa toimialueissa Länsi-Vantaalla. Hän käy joka torstai koulullamme moikkaamassa oppilaita, jotka käy paikallisessa nuorisotilassa.

Oletko tyytyväinen työhösi?
- Olen.

Minkälaista on olla nuoriso-ohjaaja?
- Vaihtelevaa, mielenkiintoista.

Onko työsi raskasta?
- Toisinaan.

Mitä kuuluu työ-aikaasi?
- Mm. pienryhmätyöt, katutyöt, koulupäivystys ja yksilötyö.

Mihin nuorisotyöntekijät pyrkii?
- Tukemaan nuoria.

Missä toimipisteessä te toimitte?
- Länsi-Vantaan alueella.

Viihdyttekö kaiken-ikäisten nuorien kanssa?
- Kyllä.

Mitä pyritte saavuttamaan joka torstain vierailulla Hämeenkylän koulussa?
- Seuraamaan nuorten kuulumisia.

Mikä Pähkinärinteen nuorisotilojen tulevaisuus on?
- Ne ovat vaarassa, ne aiotaan lakkauttaa säästösyistä.

Jutun tekivät Jimi ja Mahku

Lufthansan moottoripalo

Lauantaina 4.5. Helsingistä Frankfurtiin matkaavalla koneella rikkoutui toinen moottori. Kone ehti olla ilmassa noin 11 minuuttia, ennen kuin se laskeutui takaisin kentälle. Koneessa oli tuolloin 168 ihmistä. Lentäjä oli sammuttanut vioittuneen moottorin ja laskeutunut ehjän kanssa maahan.

Tämänlaiset tilanteet ovat äärimmäisen harvinaisia, mutta voivat silti toisinaan tapahtua. Vuonna 2009 matkustajakone laskeutui Hudsonjokeen, kun lintuparvi oli lentänyt sen moottoreihin. Yleisin syy moottorivioille onkin se, että sinne on joutunut jokin objekti. Tästä ei kuitenkaan tarvitse huolehtia, koska konetta voi hallita ilman toimivia moottoreitakin.

toimittajina Lauri ja Lukas

Pohdimme: Ydinvoima

Suomessa on neljä ydinvoimalayksikköä, joista kaksi sijaitsee Olkiluodossa ja kaksi muuta ovat Loviisassa. Nämä tuottavat noin neljänneksen Suomen sähköstä. Viides yksikkö on rakenteilla Olkiluotoon.

Ydinvoimaa paheksutaan yleisesti tämän radio-aktiivisen jätteen takia. Ydinvoima on kuitenkin parhaita energiantuotantotapoja, ja jäte käsitellään huolellisesti ja vastuullisesti. Tämä on myös ympäristöystävällinen tapa tuottaa energiaa. Ydinvoimalaonnettomuudet ovat tietenkin vakavia tapaturmia, jotkut voivat saastuttaa ympäröivän alueen vuosikymmeniksi. Viimeisin onnettomuus sattui Fukushiman ydinvoimalassa maanjäristyksen yhteydessä. USA:ssa vanhoista kylmän sodan aikaisista ydinkärjistä otetaan uraani hyötykäyttöön ydinvoimaloissa.

Meidän mielestämme ydinvoimaa Suomessa voisi lisätä, kunhan turvallisuuteen ja jätteiden poistoon kiinnitettäisiin riittävästi huomiota. Samalla saataisiin Suomesta vähän ympäristöystävällisempi ja vähemmän riippuvainen Venäjän tuontisähköstä.

toimittajina Lauri ja Lukas

Hämeenkylän koulun jälki-istunto

Koulussamme on käytäntö, että jos tekee jotain koulujen sääntöjen vastaista, joutuu jälki-istuntoon joka pidetään torstaina klo 16-18. Yleisin syy jälki-istuntoon joutumiseen on kaupassa käynti kouluajalla.

Jälki-istunnossa ei saa pelata puhelimella eikä jutella vaan pitää vain istua paikallaan tai voi tehdä läksyjä tai lukea.

Jälki-istunnossa on mahdollisuus lukea läksyjä, tai lukea kokeeseen, mikä on erittäin hyvä asia myös oppilaitten kannalta, sillä normaalisti ehkä oppilaat eivät lukisi, mutta kun kyse on kahdesta tunnista pelkkää istumista, oppilas ottaa kirjat ja panostaa edes vähän tulevaan kokeeseen tai läksyihin.

Jälki-istuntoa pitävät kaikki koulumme opettajat vuorollaan.

Tekijät: Santeri ja Mahyar