Muistan hyvin selvästi sen, kuinka pihisin innosta, kun luokallemme sanottiin 2. luokan alkuvuodesta, että tänä vuonna kaikki jotka haluaisivat, voisivat hakea musiikkiluokalle. No, minä olin yksi niistä, jotka sitten hakivat.
"Pääsykoe", joka järjestettiin, koostui rytmiosuudesta ja lauluosuudesta, piti osata taputtaa oikeassa rytmissä, ja laulaa jotain. En muista mitä lauloin, mutta en varmaan mitään kovin ihmeellistä. Todella moni joka haki, pääsi sitten musiikkipainotteiselle luokalle, johon ei kyllä ala-asteella paljon vaadittu, no, ei kyllä 8-vuotiaalta paljon voi vaatiakaan tuollaisissa tilanteissa.
Ala-asteella musiikkipainotteisella luokalla ei ollut periaatteessa mitään muuta erilaista kuin se, että meillä oli musiikin teorian alkeita, 2 tuntia enemmän musiikkia kuin muilla ja esiinnyimme ihan vähän enemmän kuin muut luokat. Muuten musiikkiluokka oli ala-asteella ihan tavallinen luokka.
Monella kävikin sitten niin ala-asteella, että ei sitten musiikki kiinnostanutkaan niin kovin paljon 5. tai 6. luokalla ja monesti meni kaikki pelleilyksi. Nyt jo kaksi vuotta Hämeenkylässä musiikkiluokalla viettäneenä voisi sanoa, että ei siellä alakoulussa siis oikein mitään ihmeellistä ja maailmaa mullistavaa opetettu: jokainen oppi peruskompin, akustisen kitaran rämpyttämisen ja nokkahuilun "soittamisen". Ttoki ymmärrän, että ei ala-asteella noin nuorena tehdyt päätökset välttämättä olekaan sitten hyviltä ajatuksilta tuntuvia enää joskus 5. luokalla, mutta mielestäni ala-asteen musiikinopetusta oikeasti voisi parantaa, koska kyllä lapsilla varmasti on intoa ja potentiaalia oppia enemmän jo niin nuorena, esim: alakoulujen toivoisi järjestävän ilmaista opetusta/bänditoimintaa. Ikävä kyllä edellämainittuihin ei varmaan monella koululla ole resursseja.
No, iso harppaus tapahtui 7. luokan alussa, kun oikeasti tajusi, mitä musiikkiluokalla olo on ala-asteella musiikkiluokalla olemiseen verrattuna. Soittamista oli melkein joka tunti, esitimme ja harjoittelimme "oikeita" kappaleita, eikä enää niitä ala-asteen musiikinkirjasta poimittuja lastenlauluja, musiikin teoriassa ja historiassa tuli muutakin kun nuottien piirtämistä ja Sibeliuksen sävellysurasta lukemista.
Suurin ero kumminkin oli esiintymiset: konsertteihin oikeasti panostetaan, ja kuulin monelta vanhemmalta musaluokkalaiselta, että esiintymiset ovat todella hyvätasoisia, ja että näki, että niihin oli oikeasti panostettu.
Tietenkään musiikkiluokalla olo ei ole ruusuillatanssimista ja oppituntien jättämistä väliin harjoituksien takia; ei, se on oikeasti stressaavaa ja raskasta välillä, kun pitää lojua iltapäivä harjoituksissa, tai tietää, että illalla esityksen pitää onnistua.
Merkittävä osa yläasteen musiikkiluokalla on myös teoria, käydään tarkemmin esim: nuottiasteikkoja, ylennyksiä, alennuksia, tutustutaan tarkemmin musiikin eri tyylilajien historiaan, eri säveltäjien, artistien ja yhtyeiden vaikutukseen musiikin kehittymiseen yms, siitä tuli paljon kiinnostavampaa.
Myös suuri ero yläasteen ja ala-asteen musiikkiluokalla on "virallisuus". Ala-asteella se on, kuten aiemmin sanoin, ehkä vähän enemmän sellaista kevyttä tutustuttamista musiikkiluokalla oloon, mutta yläasteella musiikkiluokilla on päättötyö, esitelmiä ja tutustutaan musiikkiin paljon syvällisemmin.
Jos mietit hakemista musiikkiluokalle yläasteelle, eli olet 6. luokalla juuri nyt, kannattaa hakea, jos musiikki kiinnostaa edes vähän. Oikeasti, Hämeenkylässä on korkean tason musiikinopetusta, yksityisiä laulu- ja soittotunteja ja ilmaista bändi- ja kuorotoimintaa, saat myös uusia kavereita, jotka ovat musiikkiluokalla. Olen itse monesti miettinyt, että miltä tuntuisi, jos ei olisi musiikkiluokalla, mutta ei, ei sitä oikeen pysty miettimään, ettei olisi kokenut tätä kaikkea, sekä onnistumisia että epäonnistumisia.
kirjoitti Aleksi 8M
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti