equations

perjantai 28. helmikuuta 2014

Mikä on CAS-laskin?

























8. luokan Matematiikkaa syvällisemmin -kurssin oppilaat oppivat maanantaina, mikä on CAS-laskin ja kuinka se toimii. Yhteistyön merkeissä Vaskivuoren lukion matematiikan opettaja kävi vierailulla valinnaistunneillamme ja esitteli CAS-laskimen toimintaa. CAS-laskin eli symbolinen grafiikkalaskin on ylioppilaskirjoituksissa sallittu apuväline, jolla voi laskea monenlaisia tehtäviä. CAS on lyhenne sanoista Computer-Algebra-System.
 
Oppilaat pääsivät kokeilemaan laskimen käyttämistä maanantain tunneilla. Saimme Vaskivuoren lukiolta oppilaille käyttöön CAS-laskimet koko kevääksi, jotta pääsemme testaamaan laskimen ominaisuuksia kunnolla kurssin aikana. Laskin tuntuu todella kätevältä apuvälineeltä ongelmien ratkaisussa, mutta matematiikan osaamisen tärkeyttä se ei tule korvaamaan.

Timo Järvenpää
Matematiikan ja fysiikan lehtori

torstai 27. helmikuuta 2014

Tieteen lumoissa ja muuta LUMA-viikon ohjelmaa

Hämeenkylän koulussa vietettiin LUMA-viikkoa perinteiseen tapaan marraskuussa. Teemaviikon alkajaisiksi Timo kirjoitteli täällä viikon LUMA-sisällöistä. Aiempien vuosien LUMA-juttuja ja lisää linkkejä juttuihin löytyy blogistamme esimerkiksi täältä ja täältä.  

Tästä puolestaan pääset muutama vuosi sitten palkittuun Hämiksen LUMA-videoon.

Pihla ja Jasmin kävivät seuraamassa kuudesluokkalaisille tarjottuja Tieteen lumoissa -teematunteja ja haastattelivat tuntien pitäjiä, matemaattisten aineiden opettajia Timoa, Janinaa ja Jukkaa.

Oppilas loikkii tieteestä lumoutuneena...

Ensin Jukka piti tähtitiedeopetusta:


Mitä kaikkea näytit oppilaille?
- Marras-joulukuun tähtitaivasta ja planeettoja Stellarium-ohjelmalla.

Miksi näytit juuri ne jutut?
- Halusin tutustuttaa nuoret tapaan tutkia tähtitaivasta paljain silmin.

Mitä haluaisit kertoa tunnista ja sen tavoitteista?
- Sain tunnin sujumaan hyvin, ja kaikki seurasivat hienosti. Voisin sanoa, että oppilaat olivat jopa kiinnostuneita. Ja tavoitteena oli siis innostaa ja luoda positiivista kuvaa luonnontieteestä.

Tähtitieteen jälkeen Timo ja Janina sekä avustajina 7.-luokkalaisia oppilaita esittelivät katsojille seuraavia ilmiöitä: 


Kylmäfysiikkaa: jäädytettyjä nakkeja ja ruusu
•Ääretön tarina
•Plasmapallo ja loisteputki
•Pulma-tehtäviä pareittain: pyramidi
•Kananmunan tiputus mukiin -demo
•Vesi lasiin -demo
•Ilmapallo ja vaahtokarkki tyhjiössä
•Nallekarkki kylvyssä
•Mainoskatko: ihmefysiikka ja pulmamatematiikkaa
•Bengalin tulet
•Nestetyppidemoja
•Voimahyppelyä



Nallekarkki menossa kylpyyn
Vaahtokarkki avaruudessa eli vaahtokarkki tyhjiössä.
Ilmapallo avaruudessa eli tyhjiössä.

























 

 

 

Timo vastaili kysymyksiimme tunnin kulusta ja tavoitteista:


Mitkä tunnin tavoitteet olivat?
- Tavoitteet olivat esitellä matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa ja tähtitiedettä mukavasti. Innostaa oppilaita.

Miksi näytitte juuri edellämainitut demot? Olivatko jutut samat kuin viime vuosina?
- Ne ovat olleet kolmena vuonna suurin osa samoja, mutta mukana olleiden valinnaiskurssin oppilaiden jutut olivat uusia, niitä ei ole aiemmin ollut. Emme koe tarvetta, että demoja pitäisi vuosittain vaihtaa.

Mitä muuta haluaisit kertoa tästä tunnista ja sen tavoitteista?
- Haluan sanoa sen, että mielestäni koulujen välinen yhteistyö on tärkeää. Kolme vuotta sitten keksittiin idea, että kutsutaan kuudesluokkalaisia vieraaksi, ja luotiin tällainen LUMA-viikkoon kuuluva Tieteen lumoissa -tuntien järjestelmä. Koen hirveän tärkeäksi, että kuutosluokkalaiset pääsevät tutustumaan tänne.


Kuvia välitunneilla yhteistyössä Vaskivuoren lukion kanssa järjestetyistä LUMA-demoista:







Lisää kuvia Tieteen lumoissa -tunneilta, joilla ratkaistiin pulmatehtäviä, katsottiin oppilaiden ja opettajien tekemiä demoja ja tutkittiin, mitä tapahtuu ilmapallolle ja vaahtokarkille avaruudessa (=tyhjiössä):

















Nestemäisellä typellä jäädytetty ruusu

 

Puristusvoimakilpailu välitunnilla:






 
Toimittajina Pihla ja Jasmin, kuvia ottivat heidän lisäkseen myös muut valinnaisen Mediatekstit-kurssin oppilaat ja opettajat Eevaleena ja Vesa

keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Yhteistyötaitoja verkon avulla: Saarella.fi

Saarella.fi -verkkopeli tarjoaa mahdollisuuden koululuokille kehittää yhteistyötaitojaan verkkopelin avulla. Pelissä pärjää parhaiten, jos pelaajat puhaltavat yhteen hiileen.
 
Pelasin 7.-9. luokkien oppilaiden kanssa peliä matematiikan tunneilla. Oppilaat innostuivat pelistä ja kaikilla luokilla oppilailla näytti olevan koko pelin ajan yhdessä tekemisen meininki. Pelin pelaaminen ei ole vain ajanvietettä, vaan sen avulla voidaan oppilaiden mediaympäristössä tuottaa yhteistyön kokemuksia ja vahvistaa yhdessä päättämisen kokemuksia.
Peliin voi tutustua www.saarella.fi
 
Kuvissa 9C-luokan oppilaat pelaavat Saarella-peliä:

 
Timo Järvenpää
Matematiikan ja fysiikan lehtori

perjantai 14. helmikuuta 2014

Hyvää ystävänpäivää!

Ystävänpäiväsydämet valmistuvat 9E-luokassa
Ystävänpäivä on monissa maissa 14.2. vietettävä juhla. Ystävänpäivänä ystävää muistetaan korteilla tai muilla tervehdyksillä. Poiketen tavallisesta Valentinuksen päivästä suomalaisena ystävänpäivänä muistetaan enemmänkin ystäviä kuin rakastettuja.

Suomessa ystävänpäivää on vietetty 1980-luvulta alkaen. Ystävänpäivä on muodostunut Suomessa toiseksi suosituimmaksi korttipäiväksi joulun jälkeen. Ensimmäiset ystävänpäiväkortit painoi Suomen Punainen Risti.

Hämeenkylän koulussa ystävänpäivää vietettiin kolmannella tunnilla askarrellen kaulaan ripustettavia pahvisydämiä, joihin kerättiin itseään halaavien ihmisten nimiä ja toiselle puolelle kirjoitettiin kivoja asioita.

 



Yllä olevat kuvat otettu äidinkielentunnilla 9E-luokan askarrellessa sydämiä kaulaansa.

Ystävykset Jasmin, Pihla ja Suvi

 toimittajana Jasmin ja Pihla, kuvat Eevaleena

keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Anne Frank – tarinoita salaisesta siivestä

Kaikki Hämeenkylän kasiluokkalaiset kävivät torstaina 23.1 katsomassa Martinlaakson lukion näytelmää Anne Frank - tarinoita salaisesta siivestä.

Näytelmä käsitteli juutalaisvainojen aikaa ja päiväkirjastaan tutuksi tulleen Anne Frankin elämää salaisessa siivessä hänen lähipiirinsä elämää tarkastellen.

Näytelmä oli kuvaus nuoren tytön kasvusta epätavallisissa olosuhteissa piilopaikassa, jonka asukkaat pyrkivät elämään mahdollisimman normaalia elämää. Näytelmä perustui useisiin lähdeteoksiin.

Näytelmä oli ihan hyvä, mutta se loppui hieman töksähtävästi.

toimittajana Pihla

maanantai 10. helmikuuta 2014

Unohtuiko heijastin?

Talven ja syksyn aikana ulkona kulkevien on syytä muistaa pari asiaa. Tärkein niistä on heijastin.
Heijastin auttaa sinua näkymään pimeissä talviaamuissa ja -illoissa autoilijoille ylittäessäsi teitä tai kulkiessasi piha-alueilla.

Vaikka pimein aika on mennytkin jo ohi, heijastinta tarvitsee vielä, vaikka se saattaisi vaikuttaa turhalta. Suomen tieliikennelaki velvoittaa käyttämään heijastinta sekä pimeillä tieosuuksilla että valaistuilla taajamaosuuksilla.

Katso tästä Liikenneturvan sivuilta valaiseva esimerkki.

Jutun tekivät Milja, Aleksi ja Elias

tiistai 4. helmikuuta 2014

Lisää monimuotoisuutta lukukirjadiplomiin

Mietimme, että olisi parempi jos lukukirjadiplomissa olisi monipuolisemmin erilaisia nuorisolle läheisimpiä kirjoja tai jos saisi itse valita kirjat. Jos näin olisi, useammat nuoret saattaisivat suorittaa lukukirjadiplomin.

Esimerkiksi yläkoululle tarkoitetussa lukudiplomilistassa on sellaisia kirjoja, jotka on suunnattu huomattavasti nuoremmille kuin yläasteikäisille. (Kirjojen perässä olevat kuvaukset kaupunginkirjaston laatimasta lukulistasta). Tälläisiä kirjoja esimerkiksi on:
- Hypén, Tuuli: Nanna. 64 sivua. Kettutyttö vai tyttökettu? Kettutyttö Nanna muuttaa cityketuksi kaupunkiin.
- Neel, Julien: Päiväkirjaelämää. 48 sivua. Mimu on totaalisen lääpällään naapuritalon poikaan, jonka elämää hän seuraa kiikareilla. Kiinnostusta on vain niin kovin vaikea saada sanotuksi.
- Lehtineva, Tiina: Piparminttupoika. 162 sivua. Lotta on voittamassa taistelunsa syöpää vastaan. Sairaalassa hän tapaa Jooan, joka vie ajatukset pois sairaudesta.

Mutta toki lukudiplomista on myös hyviä kirjoja, kuten esimerkiksi:
- Collins, Suzanne: Nälkäpeli. 389 sivua. Nälkäpeli on tosi-tv -ohjelma, jossa vain voittaja jää henkiin.
- Gratton, Tessa: Veritaika. 370 sivua. Silla saa postissa muistikirjan, jossa on hänen kuolleen isänsä käsialalla merkillisiä kaavioita ja riimuja. Silla huomaa omaavansa outoja maagisia kykyjä. Kyvyt tulevat tarpeeseen, sillä pelottavat voimat ovat irti.
- Condie, Ally: Tarkoitettu. 326 sivua. Cassia elää Yhteiskunnassa, jossa kaikkien elämä on ennaltasuunniteltu. Kun Cassia täyttää 17 vuotta, hän saa tietää kenet on valittu hänen kumppanikseen.
- Shephard, Sara: Kaivattu. 270 sivua. Spencerin, Hannan, Arian ja Emilyn ystäväpiiri ei ole ollut ennallaan sen jälkeen, kun Alison kolme vuotta aiemmin katosi. Nyt tytöt ovat alkaneet saada viestejä, joissa uhataan paljastaa salaisuudet. Onko Alison yhä elossa?


Äidinkielenopettajan printtaamat ja askartelemat paperiversiot listoista, jotka löytyvät myös kirjaston sivuilta: http://kirjasto.vantaa.fi/lukudiplomi/Diplomi2PDF.php?id=4

 toimittajina Viivi & Jasmin

maanantai 3. helmikuuta 2014

Kouluruoka meillä ja maailmalla

Hämeenkylän koulussa tarjottiin maanantaina 27.1.2014 perunoita, stroganoffia, kiinankaali-kurkku-mandariinisalaattia sekä kaali-punakaaliraastetta. Annokseen kuului lisäksi maito ja näkkileipä.
Teimme tiivistelmän sivulla http://www.parempaakouluruokaa.fi/kouluruokailu/kouluruoka-maailmalla/ esitellyistä eri maiden kouluruuista.

Suomi ja Ruotsi ovat ainoita maita maailmassa, joissa valtio takaa kaikille maksuttoman kouluruoan joka päivä. Kouluruoka on suunnattu enemmän terveelliseen ruokavalioon.

Norjassa koululaiset tuovat eväät kotoa ja syövät ne koulun luokassa tai kanttiinissa. Pääosin koululounas koostuu täytetyistä voileivistä. Monilta kouluilta voi ostaa edullisesti maitoa, jogurttia tai hedelmiä voileivän lisäksi.

Ranskassa kouluruoka on aikuisten ruokaa, jotta makuihin opitaan jo pieninä. Vähävaraiset maksavat ateriasta vain osan.

Englannissa kouluruokailusta puhutaan paljon ja sitä kehitetään koko ajan terveellisemmäksi.

Skotlannissa oppilaille tarjoillaan maksullisia lounaita, joista voi valita esimerkiksi kalkkunapihvin ja kasviksia, pitsaa, perunoita ja lohimajoneesia, voileipää tai salaattia.

Ukrainassa suurin osa koululaisista maksaa lounaansa. Alkuruoaksi tarjotaan esimerkiksi borssikeittoa. Pääruoaksi on esimerkiksi makkaraa tai kotlettia, joiden kanssa on perunamuusia tai keitettyä tattaria. Jälkiruoaksi on usein keksejä, pannukakkua tai suklaalla kuorrutettua kermajuustoa.

Espanjassa kouluruokailu on yksityisten yritysten järjestämää ja vanhemmat maksavat yleisesti kaikki kustannukset ruuasta.

Sveitsissä ja Saksassa koululaiset menevät puolen päivän aikaa koteihin lounaalle ja palaavat takaisin kouluun.

Yhdysvalloissa on hyvin tavallista, että nuoret lähtevät koululta ostamaan pikaruokaa, sillä kouluruokaa pidetään pahana. Suurimmaksi osaksi kouluilla tarjottava ruoka on pakattua. Listalla on esimerkiksi hampurilaisia sekä ranskalaisia ja muuta roskaruokaa.

Venäjällä alle 11-vuotiaille koululaisille tarjotaan maksutonta aamiaista ja vanhemmille koululaisille aamiainen maksaa. Aluehallinnot kustantavat lounaat, joten ne vaihtelevat alueiden varallisuuden mukaan. Koululaiset voivat tuoda eväät, mennä kotiin syömään tai ostaa aterian kouluruokalasta.

Japanissa valtio tuki on kohdennettu riisiin ja koulumaitoon. Ruoka valmistetaan kouluilla ja syödään luokissa.

Kehitysmaissa miljoonat alakoululaiset käyvät koulua nälkäisenä, jolloin oppiminen ja keskittyminen on vaikeampaa. Kouluruokailu toimii näissä valtioissa yhteiskunnallisena turvaverkkona köyhille perheille ja varmistaa, että lapset käyvät koulua. Köyhimmissä maissa kouluruoka tuplaa koulun oppilasmäärän vuodessa.

Katso kuvia eri maiden kouluruoka-annoksista http://whatsforschoollunch.blogspot.fi/

Toimittajina Saga ja Johanna

sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Lisää penkkejä ja peilejä!


Olisi hyvä, jos koulun käytäville saataisiin enemmän penkkejä, jottei oppilaiden tarvitse istua lattialla. Koulun aulasta tulee todella ahdas kun muualla ei ole penkkejä.

Koulun käytävät ovat aika sotkuisia, koska oppilaat sotkevat niin paljon. Sitä voitaisiin vähentää niin, että opettajat sanoisivat oppilaille tuntien alussa. Roskakoreja voisi olla käytävillä enemmän, niin oppilaat heittäisivät roskansa koriin eikä lattialle. Koulun käytäville olisi kiva saada myös peilejä enemmän.

Koulumme käytävillä on keltaisia kaappeja, jollaisen oppilas voi lunastaa käyttöönsä 10e pantilla.

toimittajina Ella ja Emma