 |
| Kotitalousluokassa paistettiin donitseja. |
Hämiksen blogi toivottaa hyvää vappua!
tiistai 30. huhtikuuta 2013
maanantai 29. huhtikuuta 2013
Mielipide: Nuoria ei ymmärretä
Minun mielestäni nuorilla on liikaa sääntöjä. Joskus nuorille valitetaan turhasta. Yleensä, kun vanhemmat raivoavat lapsille, niin he huutavat.
Nuorilla on liikaa tiukkoja sääntöjä esim. kotiintuloajan kanssa. Minun mielestäni olisi parempi, jos lapsille annettaisiin enemmän vapauksia, eikä heille valitettaisi niin paljoa. Vanhemmat voisivat puhua normaalilla äänellä, vaikka olisivat kuinka hermostuneita.
Minun mielestäni vanhemmat raivoavat ja valittavat aivan turhaan. Vanhemmat purkavat oman aggressionsa lapsiin valittamalla. Vanhemmat raivostuvat yleensä liian helposti ja turhasta asiasta. Kotonakaan ei tulisi niin paljoa riitoja, jos vanhemmat eivät valittaisi jokaisesta asiasta, jonka tekee vähänkin väärin. Lapsillakin olisi iloisempi tunne ja he viihtyisivät paremmin kotona.
Vanhempien pitäisi olla rauhallisempia kotona, eikä raivota turhasta lapsille esim. tietokoneella olosta. Vanhemmilla on ollut pitkä työpäivä ja he ovat väsyneitä ja, jos kysyt heiltä vaikka rahaa niin saavat kauheat huudot turhasta.
Toivoisin, että vanhemmat jättäisivät työasiansa töihin eivätkä raivoaisi lapsille siitä, jos heillä on ollut raskas päivä töissä. Vanhemmat: antakaa lapsille enemmän vapauksia ja kuunnelkaa lapsienne mielipiteitä.
Kirjoittaja ei halunnut nimeään julkaistavan
Nuorilla on liikaa tiukkoja sääntöjä esim. kotiintuloajan kanssa. Minun mielestäni olisi parempi, jos lapsille annettaisiin enemmän vapauksia, eikä heille valitettaisi niin paljoa. Vanhemmat voisivat puhua normaalilla äänellä, vaikka olisivat kuinka hermostuneita.
Minun mielestäni vanhemmat raivoavat ja valittavat aivan turhaan. Vanhemmat purkavat oman aggressionsa lapsiin valittamalla. Vanhemmat raivostuvat yleensä liian helposti ja turhasta asiasta. Kotonakaan ei tulisi niin paljoa riitoja, jos vanhemmat eivät valittaisi jokaisesta asiasta, jonka tekee vähänkin väärin. Lapsillakin olisi iloisempi tunne ja he viihtyisivät paremmin kotona.
Vanhempien pitäisi olla rauhallisempia kotona, eikä raivota turhasta lapsille esim. tietokoneella olosta. Vanhemmilla on ollut pitkä työpäivä ja he ovat väsyneitä ja, jos kysyt heiltä vaikka rahaa niin saavat kauheat huudot turhasta.
Toivoisin, että vanhemmat jättäisivät työasiansa töihin eivätkä raivoaisi lapsille siitä, jos heillä on ollut raskas päivä töissä. Vanhemmat: antakaa lapsille enemmän vapauksia ja kuunnelkaa lapsienne mielipiteitä.
Kirjoittaja ei halunnut nimeään julkaistavan
keskiviikko 24. huhtikuuta 2013
Rehtorin työ?
Juttu sai alkunsa eräältä kotitalouden tunnilta. Pasin [=koulumme rehtori Pasi Majasaari] tullessa luokkaan hän alkoi rupatella oppilaiden kanssa harrastuksistaan. Myöhemmin samana päivänä oppilaat miettivät, mitä rehtorin työtehtäviin kuuluu. Kun äidinkielen opettaja ei tähän pystynyt kunnolla vastaamaan, oli meidän viestinnän vavan oppilaiden lähdettävä selvittämään, mitä Pasin ammatti sisältää.
Pasi kertoi, että rehtorin töihin kuuluu mm. raha-asioista päättäminen; esimerkiksi mihin rahat käytetään. Hän päättää, mitä tehtäviä kenellekin annetaan. Useimmat töistä kuitenkin hoidetaan tietokoneella, päivässä Wilmaan ja sähköpostiin tulee yleensä ainakin 50 viestiä, joihin on vastattava. Rehtorin valtuudet on rajattu tiettyjen lakejen ja asetusten ympärille. Olemassa on valtavasti määräyksiä, joita rehtorin on noudatettava.
Rehtorin ja opettajan työssä on kummassakin hyviä puolia. Pasin mielestä on sääli, ettei rehtori pääse olemaan paljoa oppilaiden kanssa. Hän on pahoillaan siitä, että on usein vain niiden oppilaiden kanssa, jotka päättävät hölmöilyillään päästä rehtorin puheille. "Hommiin kuuluu turhankin usein olla viimeinen ääni säännönrikkojille", Pasi toteaa.
Pasi oli ennen Myyrmäen yläasteella historian ja yhteiskuntaopin opettajana, mutta nykyään tuota koulua ei enää ole. Sieltä hän tuli suoraan tänne reksiksi kahdeksan vuotta sitten. Uurastuksen jälkeen Pasi sanoi olevansa tyytyväinen siihen, minkälaiseksi kouluksi Hämis on tullut vuosien varrella. Koulu on saanut palkintoja mm. turvallisuudesta, kodin ja koulun yhteistyöstä sekä monista urheilusuorituksista.
Rehtorin työ ei siis pelkästään ole kahvin juomista ja kuulutusten jakelemista.
Toimittajina Jutta ja Emmi
Pasi kertoi, että rehtorin töihin kuuluu mm. raha-asioista päättäminen; esimerkiksi mihin rahat käytetään. Hän päättää, mitä tehtäviä kenellekin annetaan. Useimmat töistä kuitenkin hoidetaan tietokoneella, päivässä Wilmaan ja sähköpostiin tulee yleensä ainakin 50 viestiä, joihin on vastattava. Rehtorin valtuudet on rajattu tiettyjen lakejen ja asetusten ympärille. Olemassa on valtavasti määräyksiä, joita rehtorin on noudatettava.
Rehtorin ja opettajan työssä on kummassakin hyviä puolia. Pasin mielestä on sääli, ettei rehtori pääse olemaan paljoa oppilaiden kanssa. Hän on pahoillaan siitä, että on usein vain niiden oppilaiden kanssa, jotka päättävät hölmöilyillään päästä rehtorin puheille. "Hommiin kuuluu turhankin usein olla viimeinen ääni säännönrikkojille", Pasi toteaa.
Pasi oli ennen Myyrmäen yläasteella historian ja yhteiskuntaopin opettajana, mutta nykyään tuota koulua ei enää ole. Sieltä hän tuli suoraan tänne reksiksi kahdeksan vuotta sitten. Uurastuksen jälkeen Pasi sanoi olevansa tyytyväinen siihen, minkälaiseksi kouluksi Hämis on tullut vuosien varrella. Koulu on saanut palkintoja mm. turvallisuudesta, kodin ja koulun yhteistyöstä sekä monista urheilusuorituksista.
Rehtorin työ ei siis pelkästään ole kahvin juomista ja kuulutusten jakelemista.
Toimittajina Jutta ja Emmi
tiistai 23. huhtikuuta 2013
Tanssiaiset
Oppilaskunta myy tanssiaisten aikana pientä syötävää ja juotavaa. Tanssiaisten ohjelmasta vastaavat koulumme tukioppilaat.
Haastattelimme yhtä koulumme tukioppilasta, Tinjaa:
Miten tukioppilaat ovat osallistuneet tanssiaisten valmisteluun?
- Olemme valmistelleet melkein kaiken paitsi puffetin.
Mistä Hollywood-teema ”keksittiin?”
- Kaikki ehdotteli teemoja ja parhain valittiin. Hollywood-teema valittiin myös siksi, koska teema ei saa liikaa rajottaa pukeutumista
Minkälaista tanssiaisten suunnittelu oli?
- Kivaa, mutta myös haastavaa, koska kaikkia ei voi miellyttää ja myös kiireistä.
Jouduitteko jäämään omalla vapaa-ajalla järjestämään tanssiaisia vai teittekö sen koulupäivän aikana?
- Osittain molempia.
Mitä mieltä olet jokavuotisista tanssiaisista?
- Se on kiva tapahtuma, joka on tavallaan ”päätös” kouluvuodelle
Kuvat ja teksti: Emma, Viivi ja Jasmin
maanantai 22. huhtikuuta 2013
Hämeenkylän leivoskilpailun finaali
Koulumme kotitalousopettajat ideoivat kahdeksasluokkalaisille leivoskilpailun. Aiheesta on aiemmin kirjoitettu blogissamme täällä ja täällä.
Leivoskilpailuun pyydettiin tuomaristoon opettajia, koulun ruokalahenkilökuntaa ja mm. rehtori. Leivoskilpailun tarkoituksena oli etsiä Hämeenkylän koululle nimikkoleivos. Monilla kuuluisuusuisuuksillakin on nimikkoleivos, esim. Runebergillä on runebergin tortut.
Leivoskilpailussa arvioitiin seuraavia seikkoja:
- Leivoksen maku.
- Leivoksen ulkonäkö
- Leivoksen rakenne (kova, kuohkea jne…)
- Leivoksen omaperäisyys ja suunnittelun luovuus.
- Leivoksen sopivuus Hämeenkylän koulun nimikkoleivokseksi.
Seuraavat leivokset kilpailivat finaalissa:
The Pink H, tekijöinään Niklas, Santeri, Tuukka ja Joni
Suklaa-vadelmaleivos, tekijät Roosa ja Nina
Iso H:n suklaaunelmat, leipureina Valtteri, Juulia P ja Juulia K
Mansikka-suklaamuffinssi, tekijöinä Elviira ja Roosa
Tuomaristoon kuuluivat koulun ruokalan emäntä ja ruokalatyöntekijä, leipomista harrastava kemian opettaja Janina Laakso, koulusihteeri Pirjo Toivola sekä rehtori Pasi Majasaari. Raati pääsi yhteisymmärrykseen voittajan valitsemisessa.
Kun mentiin leivoksien arvostelemiseen, kotitalousopettajat Paula ja Johanna kaatoivat kahvia raadin jäsenille, kertoivat kriteerit ja esittivät leivokset, jolloin raati pääsi maistelemaan.
Raati aloitti työnsä leivos kerrallaan:
Tuomariston kommentit kaikista leivoksista:
The Pink H: Aika hyvä mokkainen maku, vadelmahillo makeaa.
Suklaa-vadelmaleivos: Upean ja juhlavimman näköinen leivos. Hyvin suklainen.
Pehmeä suklaa ja erinomainen rakenne. Paksumpi kerros vadelmaa tekisi nappisuorituksen. Täyteläinen mutta silti kevyen raikas, liivate ei ole klönttiä, ’’tähän mennessä paras’’.
Iso H:n suklaaunelma: Hyvin näyttävä ja värikylläinen. Leivoksen raskautta kevensi raikkaus. Hyvin raikkaita ja suklaapitoisia. Kertakaikkiaan hyvä suoritus.
Mansikkasuklaamuffini: Mansikan maku tulee hyvin suklaan läpi, vaahtokarkki päällä antaa hyvin makeutta. Taikina maistuu suklaan ja mansikan kanssa hyvin.The Pink H: Aika hyvä mokkainen maku, vadelmahillo makeaa.
Myös me Hämeenkylän blogin toimittajat pääsimme maistelemaan, ja tässä omat mielipiteemme leivoksista:
- Iso H:n suklaa unelma: Hyvin tasapainoinen ja hyvin eksoottinen.
- Mansikkasuklaamuffini: Tahmea kuorrutus ja näyttävän näköinen.
- Suklaavadelmaleivos: Erittäin juhlava ja näyttävä, hyvä vadelmakuorrutus ja onnistunut leivos.
- The Pink H: Ihan hyvää, sisällä hyvä vadelmahillo.
Toimittajina ja kuvaajina Jimi ja Mahku
Leivoskilpailuun pyydettiin tuomaristoon opettajia, koulun ruokalahenkilökuntaa ja mm. rehtori. Leivoskilpailun tarkoituksena oli etsiä Hämeenkylän koululle nimikkoleivos. Monilla kuuluisuusuisuuksillakin on nimikkoleivos, esim. Runebergillä on runebergin tortut.
Leivoskilpailussa arvioitiin seuraavia seikkoja:
- Leivoksen maku.
- Leivoksen ulkonäkö
- Leivoksen rakenne (kova, kuohkea jne…)
- Leivoksen omaperäisyys ja suunnittelun luovuus.
- Leivoksen sopivuus Hämeenkylän koulun nimikkoleivokseksi.
Seuraavat leivokset kilpailivat finaalissa:
The Pink H, tekijöinään Niklas, Santeri, Tuukka ja Joni
Suklaa-vadelmaleivos, tekijät Roosa ja Nina
Iso H:n suklaaunelmat, leipureina Valtteri, Juulia P ja Juulia K
Mansikka-suklaamuffinssi, tekijöinä Elviira ja Roosa
 |
| The Pink H -leivokset ja tekijät |
 |
| The Pink H |
 |
| The Pink H |
 |
| Roosan ja Ninan luomus: voittoisa Suklaa-vadelmaleivos |
 |
| Suklaa-vadelmaleivoksen ohje on tulossa blogiin myöhemmin! |
 |
| Iso H:n suklaaunelmat tekijöineen |
 |
| Iso H:n suklaaunelmat lähikuvassa |
 |
| Mansikka-suklaamuffinssit tekijöineen |
 |
| Mansikka-suklaamuffinssit |
Tuomaristoon kuuluivat koulun ruokalan emäntä ja ruokalatyöntekijä, leipomista harrastava kemian opettaja Janina Laakso, koulusihteeri Pirjo Toivola sekä rehtori Pasi Majasaari. Raati pääsi yhteisymmärrykseen voittajan valitsemisessa.
Kun mentiin leivoksien arvostelemiseen, kotitalousopettajat Paula ja Johanna kaatoivat kahvia raadin jäsenille, kertoivat kriteerit ja esittivät leivokset, jolloin raati pääsi maistelemaan.
Raati aloitti työnsä leivos kerrallaan:
 |
| Toimittajatkin pääsivät maistelemaan! |
 |
| Koulusihteeri aloittaa voittajaleivokseen tutustumisen |
 |
| Rehtori tutustuu voittajaleivokseen. |
Voittajaksi valittiin Suklaa-vadelmaleivos, jonka olivat tehneet Roosa ja Nina.
 |
| Hämeenkylän leivos, Suklaa-vadelmaleivos |
Tuomariston kommentit kaikista leivoksista:
The Pink H: Aika hyvä mokkainen maku, vadelmahillo makeaa.
Suklaa-vadelmaleivos: Upean ja juhlavimman näköinen leivos. Hyvin suklainen.
Pehmeä suklaa ja erinomainen rakenne. Paksumpi kerros vadelmaa tekisi nappisuorituksen. Täyteläinen mutta silti kevyen raikas, liivate ei ole klönttiä, ’’tähän mennessä paras’’.
Iso H:n suklaaunelma: Hyvin näyttävä ja värikylläinen. Leivoksen raskautta kevensi raikkaus. Hyvin raikkaita ja suklaapitoisia. Kertakaikkiaan hyvä suoritus.
Mansikkasuklaamuffini: Mansikan maku tulee hyvin suklaan läpi, vaahtokarkki päällä antaa hyvin makeutta. Taikina maistuu suklaan ja mansikan kanssa hyvin.The Pink H: Aika hyvä mokkainen maku, vadelmahillo makeaa.
Myös me Hämeenkylän blogin toimittajat pääsimme maistelemaan, ja tässä omat mielipiteemme leivoksista:
- Iso H:n suklaa unelma: Hyvin tasapainoinen ja hyvin eksoottinen.
- Mansikkasuklaamuffini: Tahmea kuorrutus ja näyttävän näköinen.
- Suklaavadelmaleivos: Erittäin juhlava ja näyttävä, hyvä vadelmakuorrutus ja onnistunut leivos.
- The Pink H: Ihan hyvää, sisällä hyvä vadelmahillo.
Toimittajina ja kuvaajina Jimi ja Mahku
sunnuntai 21. huhtikuuta 2013
Tomorrowland
Tomorrowland on Belgian Boomissa järjestettävä vuosittainen elektronisen musiikin tapahtuma. Tomorrowland-tapahtuma on järjestetty joka kesä vuodesta 2005 asti. Kyseinen tapahtuma kestää 3 päivää, tänä vuonna se järjestetään heinäkuun 26.- 28. Tapahtumaan eivät pääse alle 18-vuotiaat.
Tomorrowlandin pääideana on se että sinne tullaan kuuntelemaan hyvää musiikkia ja pitämään hauskaa kavereiden kanssa ja nauttimaan kesästä.
Kuuluisimpia esiintyjiä ovat David Guetta, Nicky Romero, Swedish House Mafia, Dimitri Vegas Ja Sebastian Ingrosso.
Tommorowlandissä on joka vuosi erilainen mielikuvituksellinen teema. Esimerkiksi teemat voivat olla sadunomaisia mihin kuuluu ilotulituksia, linnoja ja huvipuistoja.
Tomorrowlandissa on erillinen majoituspaikka Dreamville mikä on avoinna 5 päivää, tänä vuonna se on avoinna heinäkuun 25.- 29 päivinä.
Voit tutustua paremmin Tomorrowlandiin:
http://www.tomorrowland.com/
http://www.dreamville.be/
http://www.youtube.com/watch?v=_guD_nPau1A
Jutun teki Jami
Tomorrowlandin pääideana on se että sinne tullaan kuuntelemaan hyvää musiikkia ja pitämään hauskaa kavereiden kanssa ja nauttimaan kesästä.
Kuuluisimpia esiintyjiä ovat David Guetta, Nicky Romero, Swedish House Mafia, Dimitri Vegas Ja Sebastian Ingrosso.
Tommorowlandissä on joka vuosi erilainen mielikuvituksellinen teema. Esimerkiksi teemat voivat olla sadunomaisia mihin kuuluu ilotulituksia, linnoja ja huvipuistoja.
Tomorrowlandissa on erillinen majoituspaikka Dreamville mikä on avoinna 5 päivää, tänä vuonna se on avoinna heinäkuun 25.- 29 päivinä.
Voit tutustua paremmin Tomorrowlandiin:
http://www.tomorrowland.com/
http://www.dreamville.be/
http://www.youtube.com/watch?v=_guD_nPau1A
Jutun teki Jami
perjantai 19. huhtikuuta 2013
Pizzalle?
Variston pizzeria on yllättävän suosittu Hämeenkylän koululaisten keskuudessa. Variston pizzeria ("Vapi") on syystäkin suosittu, koska se on halpa ja lähellä kouluamme. Vapissa jaetaan oppilaille opiskelija-alennuskortteja, jolla saa pizzan tai kebabin 5 €:lla arkipäivisin kello 8.00 - 16.00.
Kysyimme muutamilta viestinnän ryhmämme oppilailta, miksi he käyvät koulun jälkeen useasti pizzalla Vapissa:
Oppilas1: Siksi koska se on hyvää ja siitä lähtee nälkä pois.
Oppilas2: Gosga se vie hyvin nälän bois ja halba bizza.
Oppilas3: Koska pizza!
Oppilaat käyvät myös nähtävästi pizzalla koulun jälkeen, koska päivän kouluruoka on ollut pahaa eivätkä he ole syöneet sitä, joten koulun jälkeen on nälkä. He käyvät mieluummin koulumatkalla sijaitsevassa pizzeriassa kuin kävelevät nälissään pitkän matkan kotiin.
Huonoja puolia lähellä sijaitsevassa pizzeriassa on se, että oppilaat käyvät koulupäivän aikana pizzalla, mikä on kiellettyä ja kiinni jäädessään saavat jälki-istuntoa. Toinen huono puoli pizzeriassa on se, että sen ruoka on epäterveellistä usein syötynä, mutta siitä oppilaat eivät nähtävästi välitä.
Tekijät: Miro, Matias ja Arttu
Kysyimme muutamilta viestinnän ryhmämme oppilailta, miksi he käyvät koulun jälkeen useasti pizzalla Vapissa:
Oppilas1: Siksi koska se on hyvää ja siitä lähtee nälkä pois.
Oppilas2: Gosga se vie hyvin nälän bois ja halba bizza.
Oppilas3: Koska pizza!
Oppilaat käyvät myös nähtävästi pizzalla koulun jälkeen, koska päivän kouluruoka on ollut pahaa eivätkä he ole syöneet sitä, joten koulun jälkeen on nälkä. He käyvät mieluummin koulumatkalla sijaitsevassa pizzeriassa kuin kävelevät nälissään pitkän matkan kotiin.
Huonoja puolia lähellä sijaitsevassa pizzeriassa on se, että oppilaat käyvät koulupäivän aikana pizzalla, mikä on kiellettyä ja kiinni jäädessään saavat jälki-istuntoa. Toinen huono puoli pizzeriassa on se, että sen ruoka on epäterveellistä usein syötynä, mutta siitä oppilaat eivät nähtävästi välitä.
Tekijät: Miro, Matias ja Arttu
torstai 18. huhtikuuta 2013
Lauantaityöpäivä = kodin ja koulun yhteistyöpäivä
Tämän viikon lauantaina (20.4.) on normaalista viikosta poiketen koulua. Kysyimme apulaisrehtorilta Tiina Huttuselta muutaman kysymyksen asiasta:
Tuleeko päivässä olemaan normaaleja oppitunteja?
- Kaksi normaalia oppituntia pidetään klo 9-11.
Milloin päivä loppuu ja milloin se alkaa?
- Alkaa kello yhdeksän, loppu puoli yhdeltä.
Miksi lauantaina on koulua?
- Lauantaityöpäivä on perinteisesti kodin ja koulun yhteistyöpäivä. On tärkeää, että vanhemmat pääsevät tutustumaan kouluun. Lauantaityöpäivä korvaa myös yhden ns. arkivapaan eli tänä lukuvuonna saimme itsenäisyyspäivän jälkeisen perjantain vapaaksi ja pääsimme viettämään hiukan pidempää viikonloppua.
Tässä teille lauantaipäivän ohjelma. Tänä vuonna olemme viettäneet kestävän kehityksen teemavuotta koulussa, joten osa ohjelmista liittyy tähän teemaan.
klo 9.00–9.45 Oppitunti oppilaille (perjantain lukujärjestyksen 2. tunti), jota vanhemmat voivat olla seuraamassa
klo 10.00 – 10.45 Oppitunti oppilaille (perjantain lukujärjestyksen 3. tunti). Vanhemmille luennot: Vantaan Energia luennoi sähkön säästämisestä. Motiva kertoo energiankulutuksesta.
klo 10.45 – 12.30 Yhteinen ruokatunti (oppilaille kouluruokaa, vanhemmat voivat ostaa syötävää oppilaskunnan puffetista) ja vapaata kiertelyä eri toimipisteissä koko koululla.
klo 10.45 - 12.30 toimintapisteet:
- mm. Ekoenkelit, Vantaan energia, Motiva, vaarallisten jätteiden salkku, lajittelupeli, hesariaskartelua, Näpräpaja käsityöluokassa
- Hyväntekeväisyyskirppis (oppilaskunnan vaatekeräyksestä lajitellaan osa tavaroista myyntiin. Tuotolla tuetaan oppilaskunnan toimintaa)
- Oppilaskunnan buffet, makkaranpaistoa?
- Liikuntasalissa pelejä, sään salliessa myös ulkopelit
- Näpräpaja käsityöluokassa
- Vanhemmille: rehtori puhuu vanhempainyhdistysasiasta klo 12.00 auditoriossa.
Kaikkien oppilaiden on muistettava ilmoittautua päivän päätteeksi luokanvalvojalleen klo 12.30 kotiluokassa!
Jutun tekivät Lauri, Lukas
Tuleeko päivässä olemaan normaaleja oppitunteja?
- Kaksi normaalia oppituntia pidetään klo 9-11.
Milloin päivä loppuu ja milloin se alkaa?
- Alkaa kello yhdeksän, loppu puoli yhdeltä.
Miksi lauantaina on koulua?
- Lauantaityöpäivä on perinteisesti kodin ja koulun yhteistyöpäivä. On tärkeää, että vanhemmat pääsevät tutustumaan kouluun. Lauantaityöpäivä korvaa myös yhden ns. arkivapaan eli tänä lukuvuonna saimme itsenäisyyspäivän jälkeisen perjantain vapaaksi ja pääsimme viettämään hiukan pidempää viikonloppua.
Tässä teille lauantaipäivän ohjelma. Tänä vuonna olemme viettäneet kestävän kehityksen teemavuotta koulussa, joten osa ohjelmista liittyy tähän teemaan.
klo 9.00–9.45 Oppitunti oppilaille (perjantain lukujärjestyksen 2. tunti), jota vanhemmat voivat olla seuraamassa
klo 10.00 – 10.45 Oppitunti oppilaille (perjantain lukujärjestyksen 3. tunti). Vanhemmille luennot: Vantaan Energia luennoi sähkön säästämisestä. Motiva kertoo energiankulutuksesta.
klo 10.45 – 12.30 Yhteinen ruokatunti (oppilaille kouluruokaa, vanhemmat voivat ostaa syötävää oppilaskunnan puffetista) ja vapaata kiertelyä eri toimipisteissä koko koululla.
klo 10.45 - 12.30 toimintapisteet:
- mm. Ekoenkelit, Vantaan energia, Motiva, vaarallisten jätteiden salkku, lajittelupeli, hesariaskartelua, Näpräpaja käsityöluokassa
- Hyväntekeväisyyskirppis (oppilaskunnan vaatekeräyksestä lajitellaan osa tavaroista myyntiin. Tuotolla tuetaan oppilaskunnan toimintaa)
- Oppilaskunnan buffet, makkaranpaistoa?
- Liikuntasalissa pelejä, sään salliessa myös ulkopelit
- Näpräpaja käsityöluokassa
- Vanhemmille: rehtori puhuu vanhempainyhdistysasiasta klo 12.00 auditoriossa.
Kaikkien oppilaiden on muistettava ilmoittautua päivän päätteeksi luokanvalvojalleen klo 12.30 kotiluokassa!
Tervetuloa kouluun lauantaina!
Jutun tekivät Lauri, Lukas
keskiviikko 17. huhtikuuta 2013
Runokuorot harjoittelevat monikulttuurijuhlaan
Kysyin kevään runokuorojen vetäjiltä (Hilma-Liina Luumilta ja Sari Järviseltä) seuraavat kysymykset:
1. Tuliko hakemuksia runokuoroon paljon? Pääsikö aikaisempia runokuoron jäseniä runokuoroon?
2.Olivatko runokuoroon hakijat harjoitelleet paljon?
3. Miten/missä aiotte tulevaisuudessa harjoitella? Vaikuttaako harjoituksien ajoitukset runokuoron jäsenien oppitunteihin millään lailla?
4. Oletko tyytyväinen runokuoron uusiin jäseniin?
Ja he vastasivat näin:
Hilma-Liina:
1. ja 2. Varsinaista hakua runokuoroihin ei ole, vaan kaikki halukkaat pääsevät mukaan harjoituksiin. Miesrunokuorossa tosin kriteerinä esityksiin pääsylle on se, että kaikki todistus- ja jälki-istuntorästit tulee olla hoidettu pois. Myös yleisen käyttäytymisen ja toiminnan on oltava moitteetonta ja herrasmiesmäistä. Neljännessä jaksossa mukana on noin 20 yhdeksäsluokkalaista nuorta miestä; kaikki 15 syyslukukaudella mukana olleet ja lisäksi muutama tuore kasvo.
3. Miesrunokuoro harjoittelee Hilmiksen äidinkielen luokassa 1110 päivittäin. Harjoitukset pidetään välituntisin, vaikka ne ikävä kyllä usein venähtävät hieman seuraavan oppitunnin puolellekin. Lähtökohta kuitenkin on se, että harjoitukset ovat ns. omalla ajalla.
4. Olen äärimmäisen tyytyväinen runokuoron kokoonpanoon, josta lähtee ääntä ja tulkintaa; värisyttäviä hetkiä on tiedossa!
Sari:
1. Kaikki 9.-luokkalaiset tytöt voivat osallistua runokuoroon, mitään erityisiä kriteerejä ei ole. Kevään runokuoroon on ilmoittautunut 26 tyttöä.
3. Harjoittelemme Sarin äidinkielen luokassa 1101 välituntisin. Saattaa olla, että harjoitukset joskus vievät muutaman minuutin seuraavasta oppitunnista.
4. Koossa on loistava ryhmä!
toimittajana oli Casimir
Tiedoksi runokuorolaisille: Harjoituksistanne otettuja kuvia ja videoklippejä ei tämän jutun yhteydessä voitu ennalta ilmoitetusta poiketen julkaista. Havaitsimme nimittäin usealta kuorolaiselta puuttuvan oppilastietolomakkeesta rasti ruudusta "oppilaan kuvan saa julkaista internetissä".
1. Tuliko hakemuksia runokuoroon paljon? Pääsikö aikaisempia runokuoron jäseniä runokuoroon?
2.Olivatko runokuoroon hakijat harjoitelleet paljon?
3. Miten/missä aiotte tulevaisuudessa harjoitella? Vaikuttaako harjoituksien ajoitukset runokuoron jäsenien oppitunteihin millään lailla?
4. Oletko tyytyväinen runokuoron uusiin jäseniin?
Ja he vastasivat näin:
Hilma-Liina:
1. ja 2. Varsinaista hakua runokuoroihin ei ole, vaan kaikki halukkaat pääsevät mukaan harjoituksiin. Miesrunokuorossa tosin kriteerinä esityksiin pääsylle on se, että kaikki todistus- ja jälki-istuntorästit tulee olla hoidettu pois. Myös yleisen käyttäytymisen ja toiminnan on oltava moitteetonta ja herrasmiesmäistä. Neljännessä jaksossa mukana on noin 20 yhdeksäsluokkalaista nuorta miestä; kaikki 15 syyslukukaudella mukana olleet ja lisäksi muutama tuore kasvo.
3. Miesrunokuoro harjoittelee Hilmiksen äidinkielen luokassa 1110 päivittäin. Harjoitukset pidetään välituntisin, vaikka ne ikävä kyllä usein venähtävät hieman seuraavan oppitunnin puolellekin. Lähtökohta kuitenkin on se, että harjoitukset ovat ns. omalla ajalla.
4. Olen äärimmäisen tyytyväinen runokuoron kokoonpanoon, josta lähtee ääntä ja tulkintaa; värisyttäviä hetkiä on tiedossa!
Sari:
1. Kaikki 9.-luokkalaiset tytöt voivat osallistua runokuoroon, mitään erityisiä kriteerejä ei ole. Kevään runokuoroon on ilmoittautunut 26 tyttöä.
3. Harjoittelemme Sarin äidinkielen luokassa 1101 välituntisin. Saattaa olla, että harjoitukset joskus vievät muutaman minuutin seuraavasta oppitunnista.
4. Koossa on loistava ryhmä!
toimittajana oli Casimir
Tiedoksi runokuorolaisille: Harjoituksistanne otettuja kuvia ja videoklippejä ei tämän jutun yhteydessä voitu ennalta ilmoitetusta poiketen julkaista. Havaitsimme nimittäin usealta kuorolaiselta puuttuvan oppilastietolomakkeesta rasti ruudusta "oppilaan kuvan saa julkaista internetissä".
tiistai 16. huhtikuuta 2013
Oppilaat tekevät YouTube-videoita
YouTube on maailman suosituin videonjakopalvelu, ja sinne ladataan tuhansia tunteja videota päivittäin. Keskimäärin ihminen käyttää noin 15 minuuttia päivässä youtubessa. Youtube on siis erittäin suuri palvelu, ja yksi internetin suosituimmista sivustoista.
Koulumme oppilaat tekevät oma-aloitteisesti youtubeen videoita. On hyvä, että media kiinnostaa siis oppilaita muillakin tavoin kuin viestinnän kurssilla. Katso esim. koulumme 8.-luokkalaisten tekemä snowskate-video:
Tekijät: Niklas ja Nikola
maanantai 15. huhtikuuta 2013
Koulun uudet oppilaskoneet
Milloin uudet koneet tulivat kouluun?
- Syksyllä.
Kuinka monta konetta koululle hankittiin?
-Ensin tulivat opettajien pöytäkoneet luokkiin ja vanhemmat läppärit, yhteensä noin 100kpl, vuodenvaihteen jälkeen vielä 40 ohuempaa läppäriä. Koneet saatiin Fujitsulta neljän vuoden leasing-sopimuksella.
Miten koneet ovat toimineet?
-Hienosti ovat toimineet. Valinnan teki kaupunki kilpailuttamisen jälkeen, eli kaikille Vantaan kouluille tuli samanlaisia.
toimittajina Lauri ja Lukas
sunnuntai 14. huhtikuuta 2013
Mennään elokuviin!
Top 10 -elokuvat Finnkinossa viime viikolla
Mietitkö, mitä haluat katsoa arki- tai viikonloppuiltana? Etsin Top 10 -elokuvan listan Finnkinon sivuilta. Vaikkapa näistä voit valita, mitä katsoisit seuraavaksi, kun menet leffaan:
1. 21 tapaa pilata avioliitto (K7)2. Mahtava Oz (K12)
3. 8-pallo (K16)
4. Les Miserables (K12)
5. A Good Day to Die Hard (K16)
6. Räyhä-Ralf (K7)
7. Pitch Perfect (K7)
8. Rölli ja kultainen avain (S)
9. Pilvikartasto (K16)
10. Sammyn suuri seikkailu 2 (K7)
Lähteenä käytin Finnkinon kotisivua. Kuva lainattu tuotantoyhtiön sivuilta.
Jutun teki Jasmin
lauantai 13. huhtikuuta 2013
Yhteishaku
Opomme Reetta Karvonen ja Elina Korkea-aho vastasivat kysymyksiimme yhteishausta.
Milloin yhteishaku tehtiin?
-Yhteishakuaika oli 25.2. - 15.3.2013. Teimme yhteishaun oppilaiden kanssa ensimmäisen viikon aikana opotunneilla. Ne, ketkä eivät olleet silloin paikalla, tekivät haun erikseen opon kanssa sovitulla tavalla.
Mikä oli Hämeenkylän ysiluokkalaisten hauissa suosituin jatko-opiskelupaikka?
- Jos katsotaan asiaa 1. hakutoiveiden osalta, niin silloin suosituin jatko-opiskelupaikka oli Vaskivuoren lukio. Ensimmäiseksi hakutoiveekseen tämän oli laittanut 44 oppilasta.
Hakivatko kaikki Vantaalle vai jonnekin muualle?
- Oppilaat hakivat Vantaan lisäksi Espoon ja Helsingin oppilaitoksiin.
Tarvitsivatko ysiluokkalaiset neuvoja yhteishaussa?
- Jokaisella ysiluokkalaisella oli tarvetta ohjaukseen eli kyllä he tarvitsivat neuvoja yhteishakua ajatellen. Opon kahdenkeskisessä ohjauskeskustelussa kävimme läpi mahdollisia hakutoiveita. Kaikki kävivät keskustelussa ainakin kerran, mutta osa varasi itselleen useammankin opokeskusteluajan.
Puhutaanko kasiluokkalaisille mitään yhteishausta? Jos ei, niin miksi?
- Kasiluokkalaisten kanssa ryhdymme valmistautumaan ensi vuoden yhteishakuun tutustumalla jo toisen asteen opintoihin. Eli kasiluokkalaiset pääsevät jo vähän tutustumaan siihen, mitä tarkoittaa opiskelu lukiossa tai ammattiopistossa.
-Kun puhumme ammateista, ajatuksena on, että joku voi löytää sieltä sen ammatin, johon hakee jo peruskoulun jälkeen opiskelemaan. Toisaalta myös TET-jakso on hyvä mahdollisuus päästä tutustumaan ammattiin, josta on kiinnostunut.
Tehnyt: Jasmin, Emma ja Viivi
Milloin yhteishaku tehtiin?
-Yhteishakuaika oli 25.2. - 15.3.2013. Teimme yhteishaun oppilaiden kanssa ensimmäisen viikon aikana opotunneilla. Ne, ketkä eivät olleet silloin paikalla, tekivät haun erikseen opon kanssa sovitulla tavalla.
Mikä oli Hämeenkylän ysiluokkalaisten hauissa suosituin jatko-opiskelupaikka?
- Jos katsotaan asiaa 1. hakutoiveiden osalta, niin silloin suosituin jatko-opiskelupaikka oli Vaskivuoren lukio. Ensimmäiseksi hakutoiveekseen tämän oli laittanut 44 oppilasta.
Hakivatko kaikki Vantaalle vai jonnekin muualle?
- Oppilaat hakivat Vantaan lisäksi Espoon ja Helsingin oppilaitoksiin.
Tarvitsivatko ysiluokkalaiset neuvoja yhteishaussa?
- Jokaisella ysiluokkalaisella oli tarvetta ohjaukseen eli kyllä he tarvitsivat neuvoja yhteishakua ajatellen. Opon kahdenkeskisessä ohjauskeskustelussa kävimme läpi mahdollisia hakutoiveita. Kaikki kävivät keskustelussa ainakin kerran, mutta osa varasi itselleen useammankin opokeskusteluajan.
Puhutaanko kasiluokkalaisille mitään yhteishausta? Jos ei, niin miksi?
- Kasiluokkalaisten kanssa ryhdymme valmistautumaan ensi vuoden yhteishakuun tutustumalla jo toisen asteen opintoihin. Eli kasiluokkalaiset pääsevät jo vähän tutustumaan siihen, mitä tarkoittaa opiskelu lukiossa tai ammattiopistossa.
-Kun puhumme ammateista, ajatuksena on, että joku voi löytää sieltä sen ammatin, johon hakee jo peruskoulun jälkeen opiskelemaan. Toisaalta myös TET-jakso on hyvä mahdollisuus päästä tutustumaan ammattiin, josta on kiinnostunut.
Tehnyt: Jasmin, Emma ja Viivi
perjantai 12. huhtikuuta 2013
Tulossa: monikulttuurisuuspäivä
Koulullamme järjestetään vuosittain monikulttuurisuuspäivä. Tänä vuonna päivää vietetään perjantaina 19.4. Haastattelin päivään liittyen opettaja Hilma-Liinaa ja koulunkäyntiavustaja Abdia.
Monikulttuurisuuspäivä on Hämeenkylässä jo perinne. Miksi se järjestetään?
Hilmis: Monikulttuurisuuspäivä on koulumme perinteeksi muodostunut teemapäivä, jolla nostetaan esille koulussamme edustettuina olevia kulttuuritaustoja sekä halutaan arvostaa monikulttuurista yhteisöämme ja maailmaa, jossa elämme.
Abdi: Monikulttuurisuuspäivässä eri maista tulleet oppilaat edustavat omaa maata ja kertovat omasta kulttuurista runojen, näyttelyn, näytelmän, tanssien ja ruuan kautta. Tarkoitus on, että suomalaiset ja maahanmuuttajataustaiset oppilaat ymmärtävät toisiaan.
Onko monikulttuurisuuspäivää vietetty aiempina vuosina?
Abdi: Vuonna 2002 Myyrmäen koulusta aloitettu monikulttuurisuuspäivä on vietetty joka vuosi talven aikana koulussamme ja se on jäänyt perineeksi Hämeenkylän koululle ja jatkuu niin kauan kuin koulussamme on eri kulttuureja edustavia oppilaita.
Mikä merkitys monikulttuurisuuspäivällä on sinulle?
Hilmis: Itse olen vastannut ko. päivän kokonaisjärjestelyistä viime vuosina siitä syystä, että henkilökohtaisesti koen aihepiirin tärkeäksi ja läheiseksi. On hienoa todeta vuosi vuodelta, miten upeita yksilöitä yhteisömme sisältä löytyy ja mihin kaikkeen pystymme suvaitsevaisuudella ja yhteistyöllä.
Minkälaista ohjelmaa monikulttuurisuus päivässä on?
Hilmis: Monikulttuurisuuspäivään kuuluu joka vuosi sekä luentotyyppistä ohjelmaa, luokkatasoista toimintaa että päivän päättävä yhteinen juhla.
Kuka/Ketkä järjestävät monikulttuurisuuspäivän?
Hilmis: Järjestäjinä ovat Big Maman [=Hilmis] lisäksi Abdi-avustaja, Sari (S2-opettaja), liikunnanopettajat, kuvataideopettaja, muutkin opettajat tarvittaessa sekä tietysti ensisijaisesti koulun eri kulttuuritaustoista tulevat oppilaat.
Tekijä: Miika
Monikulttuurisuuspäivä on Hämeenkylässä jo perinne. Miksi se järjestetään?
Hilmis: Monikulttuurisuuspäivä on koulumme perinteeksi muodostunut teemapäivä, jolla nostetaan esille koulussamme edustettuina olevia kulttuuritaustoja sekä halutaan arvostaa monikulttuurista yhteisöämme ja maailmaa, jossa elämme.
Abdi: Monikulttuurisuuspäivässä eri maista tulleet oppilaat edustavat omaa maata ja kertovat omasta kulttuurista runojen, näyttelyn, näytelmän, tanssien ja ruuan kautta. Tarkoitus on, että suomalaiset ja maahanmuuttajataustaiset oppilaat ymmärtävät toisiaan.
Onko monikulttuurisuuspäivää vietetty aiempina vuosina?
Abdi: Vuonna 2002 Myyrmäen koulusta aloitettu monikulttuurisuuspäivä on vietetty joka vuosi talven aikana koulussamme ja se on jäänyt perineeksi Hämeenkylän koululle ja jatkuu niin kauan kuin koulussamme on eri kulttuureja edustavia oppilaita.
Mikä merkitys monikulttuurisuuspäivällä on sinulle?
Hilmis: Itse olen vastannut ko. päivän kokonaisjärjestelyistä viime vuosina siitä syystä, että henkilökohtaisesti koen aihepiirin tärkeäksi ja läheiseksi. On hienoa todeta vuosi vuodelta, miten upeita yksilöitä yhteisömme sisältä löytyy ja mihin kaikkeen pystymme suvaitsevaisuudella ja yhteistyöllä.
Minkälaista ohjelmaa monikulttuurisuus päivässä on?
Hilmis: Monikulttuurisuuspäivään kuuluu joka vuosi sekä luentotyyppistä ohjelmaa, luokkatasoista toimintaa että päivän päättävä yhteinen juhla.
Kuka/Ketkä järjestävät monikulttuurisuuspäivän?
Hilmis: Järjestäjinä ovat Big Maman [=Hilmis] lisäksi Abdi-avustaja, Sari (S2-opettaja), liikunnanopettajat, kuvataideopettaja, muutkin opettajat tarvittaessa sekä tietysti ensisijaisesti koulun eri kulttuuritaustoista tulevat oppilaat.
Tekijä: Miika
torstai 11. huhtikuuta 2013
Koulumme joukkue Taisto-kilpailussa
Koulustamme lähtenyt joukkue meni 4.4. Turkuun kisaamaan Taistoon, joka on nuorten lihaskuntokampanjan huipentuma. Mukana oli kilpailijoita ja tukijoukkoja.
Kilpailu koostuu kahdesta osiosta: neljästä yksilölajista sekä rataosuudesta. Kilpailujoukkueen tulee koostua kahdesta yläkouluikäisestä pojasta ja tytöstä. Toinen pojista suorittaa leuanvedon ja dipin, ja toinen tytöistä etunojapunnerruksen sekä riipunnan. Kaksi muuta joukkueen jäsentä kilpailevat Taisto-radalla. Joukkueet saavat jokaisesta lajista sijoituksen mukaisesti pisteitä.
Taisto huipentuu finaaliin 24.5. Finaali käydään Vantaalla, Vantaan Energia Areenalla.
Hämeenkylä pärjäsi Taistossa hyvin vaikka ei jatkoon yltänytkään mutta sijoitus parani viime vuodesta neljällä sijalla ja sijoituimme neljänsiksi. Karsintakilpailut esitetään televisiosta Yle TV2:lla Galaxy-ohjelmassa 16.4. alkaen, Hämeenkylän joukkueen varsinainen esiintyminen on tiistaina 23.4. klo 16.30. Muista siis katsoa telkkarista ohjelmaa, jossa voit ihailla Hämeenkylän ja muiden joukkueiden suoritusta!
Katso myös Taiston viralliset kotisivut tästä!
Tehnyt: Jimi
keskiviikko 10. huhtikuuta 2013
Kotitalouden juhlakurssin huipentuma: Tervetuloa juhliin!
Toimittajamme ovat vierailleet lukuvuoden aikana erilaisten valinnaisaineiden tunneilla. Joulukuussa toimittajamme kävi tutkimassa kotitalouden valinnaisen juhlakurssin suunnittelu- ja valmistelutöitä ja sai myös kutsun seuraamaan itse juhlaa. Tämä juttu on valitettavasti jäänyt luonnoskansioon roikkumaan pitkäksi aikaa, mutta nyt julkaisemme vihdoin tietoa siitä, miten sujui juhlakurssin syyslukukauden huipennus.
Toimittajamme juttu juhlasta:
Yhdeksäsluokkalaiset juhlakurssilaiset järjestivät juhlan johon kutsuttiin koulun henkilökuntaa. Juhlaan kutsuttiin kaikkiaan 12 henkilökunnan jäsentä. Juhlaan kutsuttiin rehtori, apulaisrehtori, koulusihteeri, siivooja ja loput oli opettajia. Juhlassa tarjottiin alkuruuaksi tomaattikeittoa, juustokiekkoja ja lohileivoksia. Pääruokana tarjottiin broileria mangokastikeessa ja jokaisella oli lautasellaan kumottu riisikuppi ja tarjolla oli myös taatelisalaattia. Jälkiruokana tarjottiin rommirusinatähtikakkua ja suklaaleivoksia.
Tämän tekstin kirjoitti Joonas
Kotitalousopettaja Johanna kertoo projektista:
Juhlavieraat kutsuttiin pikkujouluaterialle oppilaiden tekemillä kutsukorteilla. Jokaisen kutsutun piti vastata erään oppilaan sähköpostiin, pääseekö mukaan juhlaan. Näin harjoittelimme kutsujen tekemistä ja juhliin ilmoittautumisten vastaanottamista.
Juhlavieraiden saapuessa heille tarjottiin tervetuliaismaljaksi omenakaneliglögiä. Juhlassa oli isäntäparina kaksi oppilasta, Minnie 9B ja Lauri 9B, jotka ottivat vieraat vastaan kättelemällä jokaisen ja ohjaamalla heidät pöytiin. Juhlavieraiden istumajärjestys oli mietitty tarkkaan, kukin istui nimikoidulle paikalle. Oppilaat tarjoilivat kaikki valmistamansa ruuat suoraan pöytiin. Tarjoilu aloitettiin aina rehtorista ja apulaisrehtorista, jotka istuivat pitkän pöydän vastakkaisissa päissä.
Minnie toimi juhlassa myös juontajana. Hän piti maljapuheen, kertoi juhlan luonteesta ja esitteli jokaisen tarjottavan vuorollaan. Juhlassa oli mukana myös 8M-luokalta Aleksi, joka soitti kitaralla taustamusiikkia ja säesti yhteislauluna lauletun laulun "Joulumaa".
Juhlassa rehtori piti juhlanjärjestäjille puheen, jossa hän kehui oppilaiden valmistamaa ateriaa ja kertoi myös omasta kiinnostuksestaan ruuanlaittoon. Rehtorin omakohtaiset kertomukset ruuanlaitostaan olivat oppilaiden mielestä mielenkiintoista kuultavaa. Juhlan päätteeksi kaikki vieraat vaikuttivat erittäin tyytyväisiltä ja kiittelivät oppilaita ja opettajaa moneen kertaan. Eräs vieraista sanoi pikkujouluaterian olleen yksi uransa kohokohdista!
Itse kurssin vetäjänä olen erittäin tyytyväinen oppilaiden valmistamaan juhlaan. Ruuista tuli maukkaita ja jokainen hoiti oman roolinsa niin juhlan järjestelyissä kuin juhlan aikanakin erittäin asiallisesti ja mallikelpoisesti. Olen innoissani kurssin lopputuloksesta ja olen todella tyytyväinen, että minulla on loistava kotitalousopettaja kollegana, jonka kanssa tällainen kurssi on ollut mahdollista ideoida ja toteuttaa! Tästä on hyvä jatkaa juhlakurssiperinnettä!
Teksti ja kuvat: Johanna Mustonen
Aiempi juttumme juhlakurssista on luettavissa täältä.
Tervetuloa juhliin!
Toimittajamme juttu juhlasta:
Yhdeksäsluokkalaiset juhlakurssilaiset järjestivät juhlan johon kutsuttiin koulun henkilökuntaa. Juhlaan kutsuttiin kaikkiaan 12 henkilökunnan jäsentä. Juhlaan kutsuttiin rehtori, apulaisrehtori, koulusihteeri, siivooja ja loput oli opettajia. Juhlassa tarjottiin alkuruuaksi tomaattikeittoa, juustokiekkoja ja lohileivoksia. Pääruokana tarjottiin broileria mangokastikeessa ja jokaisella oli lautasellaan kumottu riisikuppi ja tarjolla oli myös taatelisalaattia. Jälkiruokana tarjottiin rommirusinatähtikakkua ja suklaaleivoksia.
Tämän tekstin kirjoitti Joonas
Kotitalousopettaja Johanna kertoo projektista:
Juhlavieraat kutsuttiin pikkujouluaterialle oppilaiden tekemillä kutsukorteilla. Jokaisen kutsutun piti vastata erään oppilaan sähköpostiin, pääseekö mukaan juhlaan. Näin harjoittelimme kutsujen tekemistä ja juhliin ilmoittautumisten vastaanottamista.
Juhlavieraiden saapuessa heille tarjottiin tervetuliaismaljaksi omenakaneliglögiä. Juhlassa oli isäntäparina kaksi oppilasta, Minnie 9B ja Lauri 9B, jotka ottivat vieraat vastaan kättelemällä jokaisen ja ohjaamalla heidät pöytiin. Juhlavieraiden istumajärjestys oli mietitty tarkkaan, kukin istui nimikoidulle paikalle. Oppilaat tarjoilivat kaikki valmistamansa ruuat suoraan pöytiin. Tarjoilu aloitettiin aina rehtorista ja apulaisrehtorista, jotka istuivat pitkän pöydän vastakkaisissa päissä.
Minnie toimi juhlassa myös juontajana. Hän piti maljapuheen, kertoi juhlan luonteesta ja esitteli jokaisen tarjottavan vuorollaan. Juhlassa oli mukana myös 8M-luokalta Aleksi, joka soitti kitaralla taustamusiikkia ja säesti yhteislauluna lauletun laulun "Joulumaa".
Juhlassa rehtori piti juhlanjärjestäjille puheen, jossa hän kehui oppilaiden valmistamaa ateriaa ja kertoi myös omasta kiinnostuksestaan ruuanlaittoon. Rehtorin omakohtaiset kertomukset ruuanlaitostaan olivat oppilaiden mielestä mielenkiintoista kuultavaa. Juhlan päätteeksi kaikki vieraat vaikuttivat erittäin tyytyväisiltä ja kiittelivät oppilaita ja opettajaa moneen kertaan. Eräs vieraista sanoi pikkujouluaterian olleen yksi uransa kohokohdista!
Itse kurssin vetäjänä olen erittäin tyytyväinen oppilaiden valmistamaan juhlaan. Ruuista tuli maukkaita ja jokainen hoiti oman roolinsa niin juhlan järjestelyissä kuin juhlan aikanakin erittäin asiallisesti ja mallikelpoisesti. Olen innoissani kurssin lopputuloksesta ja olen todella tyytyväinen, että minulla on loistava kotitalousopettaja kollegana, jonka kanssa tällainen kurssi on ollut mahdollista ideoida ja toteuttaa! Tästä on hyvä jatkaa juhlakurssiperinnettä!
Teksti ja kuvat: Johanna Mustonen
Aiempi juttumme juhlakurssista on luettavissa täältä.
tiistai 9. huhtikuuta 2013
Millainen lukujärjestys on hyvä?
- Lukujärjestyksen laatijan puheenvuoro
Nyt on se aika vuodesta, kun seuraavan lukuvuoden suunnittelu on hyvässä vauhdissa ja oppilaat valitsevat pian valinnaiskursseja ensi vuodeksi. Lukujärjestys on aina yhtä kiinnostava asia vuodesta toiseen. Lukuvuoden aikana oppilaat opiskelevat neljän eri lukujärjestyksen mukaan. Jokaisen lukujärjestyksen suhteen käydään käytävillä sama keskustelu: ”Onko lukujärjestyksesi hyvä?” Jos kriteereinä pitää sitä, että lukujärjestyksessä on vain lempiaineita, koulu alkaa vasta kymmeneltä ja päättyy viimeistään kahdelta, niin hyvää lukujärjestystä ei voi toteuttaa."Voisiko liikuntatunnit olla aina aamulla/iltapäivällä/perjantaisin?"
"Saako opettajat itse päättää, milloin opettavat meidän luokkaa? En haluaisi opiskella ruotsia/matikkaa/äikkää aamulla, mutta opettaja on niin aamuvirkku, että se varmaan tahallaan haluaa opettaa silloin."
"Miksi iltapäivällä on liikuntaa klo 12-14 ja sen jälkeen vielä jokin oppitunti klo 14-15?"`
Lukujärjestyksistä tehdään mahdollisimman toimivia oppilaille! Tavoitteena on sijoitella oppitunnit oppilaiden lukujärjestyksiin pedagogisesti perustellusti. Sijoitettavan tunnin tulee sopia oppilaan, opettajan ja luokkatilan lukujärjestykseen, mikä asettaa välillä erittäin suuria haasteita. Sijoittelussa tulee huomioida lisäksi, että joillain opettajilla on erityistehtäviä sekä muutama opettaja opettaa useassa koulussa, jotka antavat rajaehtoja sijoitteluun. Koko luokalle ei voi syntyä lukujärjestykseen ”hyppytuntia”, jonka vuoksi pedagogisista periaatteista joudutaan joustamaan. Eikä tietystikään kaikille koulun 500 oppilaalle voida opettaa esimerkiksi liikuntaa samaan aikaan!
”Kuka lukujärjestyksen meidän koulussa tekee?”
"Miksi koko vuoden lukujärjestyksiä ei jaeta heti syksyllä?"
Lukujärjestysten tekeminen on tiimityöskentelyä, johon osallistuvat lukujärjestysten tekijä, rehtori, apulaisrehtori, opinto-ohjaajat sekä erityisopettajat. Kaikki opettajat suunnittelevat opetusryhmien opetuksen ainetiimin kesken ja osallistuvat lukujärjestysten tarkistamiseen lukujärjestystyön loppuvaiheessa.
Kun aloittaa lukujärjestysten laatimisen suureen yläkouluun, kannattaa varata kalenteristaan aikaa työlle vähintään 160 tuntia. Tehdessäni lukujärjestyksiä nyt kolmatta vuotta, moni asia tuntuu selkeämmältä. Huomaan, että lukujärjestysten loogisuus ja niihin liittyvä ongelmanratkaisupähkäily on suorastaan viihdyttävää. Osa ratkaisuista ei edes synny tietokoneen ruudun edessä vaan vaikkapa lenkkipolulla.
Suuri osa lukujärjestystöistä tehdään kesällä, mutta niitä ei julkaista ennen kuin ne luokkatilojen sijoittelua myöten valmiit. Jos lukujärjestykset julkaistaisiin kokonaisuudessaan jo syksyllä, saatettaisiin joutua tilanteeseen, jossa pienen lukujärjestyskorjauksen vuoksi hyvinkin monen luokan lukujärjestykset voisivat muuttua merkittävästi ja tämä aiheuttaisi turhaa harmia.
"Miksi kaverillani on vähemmän tunteja lukujärjestyksessään?"
Oppilaiden ja opettajien kaikkien jaksojen tulee olla kohtuullisen hyvin tasapainossa. Pyrin siihen, että oppilaalla olisi jokaisessa jaksossa suurin piirtein 30 oppituntia. Toisinaan tästä kuitenkin joudutaan poikkeamaan, jotta opettajillekin tulee kohtuullinen määrä opetusta jokaiseen jaksoon. Jos opettajien jaksotus on epätasapainossa, tuntien sijoittamisesta tulee mahdotonta.
Lukujärjestysten tekeminen mielletään usein pelkäksi tuntien sijoitteluksi oppilaiden lukujärjestyksiin. Ennen oppituntien sijoittelua tehdään paljon mm. oppilaiden sijoittelua opetusryhmiin (ryhmittelyä), opetusryhmien yhdistämistä samaan aikaan opetettaviksi (palkittamista) ja opetusryhmien sijoittamista neljään jaksoon (jaksottamista), joiden huolellinen tekeminen on edellytys onnistuneelle tuntien sijoittamiselle. Oppiaineiden kursseja jaksotettaessa tulee huomioida, että muutamat kurssit on opetettava juuri tietyssä jaksossa sisällöllisistä syistä.
Lukujärjestysohjelma antaa vinkkejä sijoittelusta ja tekeminen edellyttää ennakointia sekä pelisilmää, mutta silti saattaa kohdata tilanteen, ettei kaikille oppitunneille löydy paikkaa lukujärjestyksistä. Tällaisessa tilanteessa on ainoana ratkaisuna purkaa jopa useiden tuntien työ ja pyrkiä löytämään uusia luovia ratkaisuja tuntien sijoitteluun.
Kun kaikki tunnit on sijoitettu lukujärjestyksiin, alkaa hienosäätäminen, jota voi tehdä äärettömän ajan – joskus on vain todettava, että lukujärjestys on valmis!
Teksti Timo Järvenpää
maanantai 8. huhtikuuta 2013
ATK-luokassa pelaaminen
Oppilaita kiinnostavat kovasti tietokonepelit, eivätkä he jaksa keskittyä tehtäviin. Usein oppilaat saavat huomautuksia koulussa, kun he pelaavat pelejä, vaikka se on kiellettyä. Kun opettaja vie oppilaat ATK-luokkaan, niin oppilaiden pitäisi ruveta tekemään opettajan antamia tehtäviä, mutta he näyttävät olevan enemmän kiinnostuneita kaikenmaailman nettipeleistä. Yksi oppilaiden monesti pelaamista peleistä on esimerkiksi Happy wheels.
Kysyimme viestinnän ryhmän oppilailta, miksi he yrittävät jatkuvasti pelata nettipelejä tunnin aikana.
Oppilas 1: - Koska se on kivaa.
Oppilas 2: - Koska tunnilla on muuten niin tylsää.
Oppilas 3: - Koska minulla ei ole muutakaan tekemistä.
Pelien kieltäminen ei auta, vaikka niistä kuinka sanoisi, niin oppilaat pelaavat niitä silti. Ongelman ratkaisuksi pitäisi keksiä jotain tehokkaampaa kuin pelkkä niiden kieltäminen. Rangaistukseksi voitaisiin antaa vaikkapa jälki-istunto, jos jää pelaamisesta kiinni.
Tekijät: Miro ja Niklas
 |
Oppilas 1: - Koska se on kivaa.
Oppilas 2: - Koska tunnilla on muuten niin tylsää.
Oppilas 3: - Koska minulla ei ole muutakaan tekemistä.
Pelien kieltäminen ei auta, vaikka niistä kuinka sanoisi, niin oppilaat pelaavat niitä silti. Ongelman ratkaisuksi pitäisi keksiä jotain tehokkaampaa kuin pelkkä niiden kieltäminen. Rangaistukseksi voitaisiin antaa vaikkapa jälki-istunto, jos jää pelaamisesta kiinni.
Tekijät: Miro ja Niklas
sunnuntai 7. huhtikuuta 2013
Toiveemme: Välitunneille aktiviteetteja
Tunnilla askarrellen töitä oppilaat väsyvät, ja ovat levottomia välitunneilla ja riehuvat. Mitä itse toivomme, ja varmasti moni oppilas on samaa mieltä, olisi jos välitunneilla järjestettäisiin aktiviteetteja, jolloin opettajat olisivat mukana valmistamassa jonkinlaista tekemistä välitunneille.
Koulussamme on "uusi" liikuntasali, ja kun se avattiin, sinne sai mennä välitunnilla. Silloin oli urheilun ja hyvän reippaan koululaisen intoa. Nyt on taas vähän levottomuutta välitunneilla ja turhaa tappelua. Pitäisimme siis aktiviteetista, jossa oppilaat välitunnilla eivät kuole tylsyyteen vaan tekevät jotain yhteistä kivaa.
Jos opettajat tekisivät aikataulun että aina joku vahtisi pelejä, se voisi olla hyvä molemmille osapuolille, oppilaalle ja opettajalle. Tällöin on hyvä mieli mennä välitunnille. Myös laajentamalla jotain liikuntakerhoja vapaaehtoisille, esim. jos odottaa kaverin pääsemistä koulusta, voi sillä välin mennä urheilemaan tai osallistua kerhotoimintaan.
Keväällä tämä on helpompaa, sillä oppilaat itse voivat järjestää oman pelinsä käyntiin koulun koriskentällä tai futiskentällä, mutta näin talviaikaan olisi hyvä järjestää tämmöinen "tapahtuma" saliin välitunneiksi.
Tehnyt: Mahku, Santtu
Koulussamme on "uusi" liikuntasali, ja kun se avattiin, sinne sai mennä välitunnilla. Silloin oli urheilun ja hyvän reippaan koululaisen intoa. Nyt on taas vähän levottomuutta välitunneilla ja turhaa tappelua. Pitäisimme siis aktiviteetista, jossa oppilaat välitunnilla eivät kuole tylsyyteen vaan tekevät jotain yhteistä kivaa.
Jos opettajat tekisivät aikataulun että aina joku vahtisi pelejä, se voisi olla hyvä molemmille osapuolille, oppilaalle ja opettajalle. Tällöin on hyvä mieli mennä välitunnille. Myös laajentamalla jotain liikuntakerhoja vapaaehtoisille, esim. jos odottaa kaverin pääsemistä koulusta, voi sillä välin mennä urheilemaan tai osallistua kerhotoimintaan.
Keväällä tämä on helpompaa, sillä oppilaat itse voivat järjestää oman pelinsä käyntiin koulun koriskentällä tai futiskentällä, mutta näin talviaikaan olisi hyvä järjestää tämmöinen "tapahtuma" saliin välitunneiksi.
Tehnyt: Mahku, Santtu
Nuorten tietokoneen ja puhelimen käyttö
Tietokoneet ja puhelimet ovat kehittyneet nopeasti vuosien varrella ja yhä useampi nuori kiinnostuu niistä.
Tietokoneella on mukava viettää vapaa-aikaa pelaillen koko päivän mutta se syrjäyttää nuorten liikunnan ja yleensä sitä pelataan myöhään aamuyöhön asti jolloin koulussa ollaan väsyneitä ja keskittyminen on huonolla tasolla. Ja sitten kun lopulta saavutaan kouluun niin aletaan pelaamaan tunneilla puhelimilla, jolloin koulutunnit menevät täysin ohi eikä kouluun keskitytä yhtään. Puhelimet ovat kehittyneet huimasti: niihin on yhdistetty tietokone matkapuhelin ja tuhansia pelejä joista voi valita mitä tunnilla pelaa. Nuoria ei enää näy ilman äly- puhelinta tai tietokonetta kotona.
toimittajina Santeri, Mahku ja Jim
Tietokoneella on mukava viettää vapaa-aikaa pelaillen koko päivän mutta se syrjäyttää nuorten liikunnan ja yleensä sitä pelataan myöhään aamuyöhön asti jolloin koulussa ollaan väsyneitä ja keskittyminen on huonolla tasolla. Ja sitten kun lopulta saavutaan kouluun niin aletaan pelaamaan tunneilla puhelimilla, jolloin koulutunnit menevät täysin ohi eikä kouluun keskitytä yhtään. Puhelimet ovat kehittyneet huimasti: niihin on yhdistetty tietokone matkapuhelin ja tuhansia pelejä joista voi valita mitä tunnilla pelaa. Nuoria ei enää näy ilman äly- puhelinta tai tietokonetta kotona.
toimittajina Santeri, Mahku ja Jim
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)