Opetusharjoittelija koulussamme

Koulussamme oli tänä keväänä matematiikan opetusharjoittelija Sveta, joille esitimme muutaman kysymyksen ja siinä yhteydessä haastattelimme myös hänen ohjaavaa opettajaansa Timo Järvenpäätä.

Sveta, minkä takia tulit kouluumme?
- Etsin harjoittelupaikkaa opiskelua varten ja Hämeenkylän koulu eli nimenomaan Timo Järvenpää oli ensimmäisenä, joka vastasi minun viestiini.

Mihin ammattiin valmistut?
- Opiskelen täydennyskoulutuksessa, jotta saisin pätevyyden työskennellä opettajana Suomessa.

Millaista täällä Suomessa on ollut?
- Minun mielestäni Suomessa on rauhallista ja turvallista. Luonto on kaunis, puhdas ja lähella kaikkialla. Ei roskia, ei tyhjia pulloja, sekä kaduilla ei ole kodittomia koiria ja kissoja.
- Nuorten ja aikuisten monipuoliset koulutusmahdollisuudet ovat tosi tärkeitä. Kaikki onnistuu, jos vain itse haluaa.

Onko täällä ollut erilaista kuin Venäjällä?
- On hyvin erilaista. Esimerkiksi Suomen ja Venäjän koulusäännöt ja koulukulttuuri eroavat toisistaan paljon. Venäjällä on koulupuvut joissain kouluissa ja on pakko vaihtaa ulkokengät sisäkenkiin. Oppilaat saavat enemmän kotitehtävää, monet asiat pitää opetella ulkoa ja vastata sitten seuraavalla tunnilla taulun edessä.
- Minusta on paljon mielenkiintoisempaa opiskella Suomessa: on valinnaiset aineet, on päivänavaukset, on enemmän vapautta, ei tarvitse stressata tunneilla.

Miten olet viihtynyt täällä?
- Olen viihtynyt hyvin täällä. Teidän koulussanne on oikein mukava ja positiivinen ilmapiiri.

Mitä teet harjoittelun jälkeen?
- Jatkan opiskelemista.

Entä Timo, matematiikan opettaja, miten päädyit harjoittelijalle ohjaavaksi opettajaksi?
- Sveta kävi täällä ennen joulua ja tuli kysymään harjoittelijan paikkaa. Minua tultiin kysymään harjoittelijan ohjaajaksi

Onko sinulla aikaisemmin ollut muita harjoittelijoita?
Ei ole ennen ollut muita harjoittelijoita

Miten se vaikuttaa ohjaajaan?
- Sanotaan, että ohjaajan työssä olen oppinut enemmän opettamisesta ja oppilaista, kun olen päässyt seuraamaan tuntia eri roolissa

Onko sinulle tiedossa uusia harjoittelijoita?
- Ei ole, koska tämä oli poikkeus. Hämeenkylän koulu ei ole virallisesti harjoittelijoiden kenttäkoulu, mutta joitakin yksittäisiä opiskeljoita voi tulla harjoittelupaikkaa kysymään välillä.

Toimittajina Viivi ja Jasmin

Linnunpöntöt odottavat kesäasukkaita

Teknisen käsityön tunnilla oppilaat ovat valmistaneet linnunpönttöjä. Valmistamiseen ja puuhun ripustamiseen osallistuivat Sanni 7B, Aaro ja Iiro 9A sekä Tatu, Joel ja Sebastian 8F. Seuraavassa kuvasarjassa esiintyvät Joel ja Sebastian.

Pöntöt on valmistettu kierrätysmateriaalista, joka on jäänyt yli musikaalin lavastemateriaalista. Pöntön lentoaukon koko on noin 50mm, joka on sopiva kottaraiselle, mutta liian iso esim. tiaiselle tai kirjosiepolle.  Pöntöt on tarkoitettu nimenomaan huolestuttavasti vähentyneille kottaraisille.

Toivotaan kesäksi asukkaita!

Kuvat: Jehu ja Miro
Teksti: Antti Partanen, teknisen työn opettaja

NOU HÄTÄ - bongaa exit-kyltti!

Koulullamme kävi turvallisuuskouluttaja, Jalmari Kotiranta, joka opetti paloturvallisuudesta 8-luokkalaisille. 

Mutta mikä Nou Hätä on? Nou Hätä on kahdeksasluokkalaisille suunnattu turvallisuus- ja tietokampanja. Koulultamme haettiin kolmen hengen joukkueita, mutta oma joukkueemme eivät menestyneet kovin hyvin. Kilpailu tapahtuu kolmessa portaassa:
- 13.3. Vantaalla oli alkukarsinta
- Tämän jälkeen pelastusasemalla kilpaillaan Porvoossa
- Viimeiseksi Kuopiossa on loppukilpailu pelastusopistolla.

Jalmari kyseli, kenellä on omassa huoneessaan palovaroitin. Suurimmalla osalla ei ollut, mutta silti oli paljon tulipaloa aiheuttavia laitteita kuten esim. televisio, dvd, suoristin, kiharrin… Jalmari ihmetteli, miksei sitten ole palovaroitinta huoneessa.

Eniten tulipaloja aiheuttaa sähköliesi. Vaarallisinta tulipalossa on savu. Mutta on myös toinen elementti: kuumuus. Ihmisen keuhkot kestävät noin 150 astetta kuumuutta, jonka jälkeen keuhkorakkulat hajoavat. Sen takia, jos on tulipalossa, missä on kuuma ja savua, niin täytyy ryömiä. Muista että savu nousee aina ylöspäin!

Täytyy myös muistaa, että jos huone on sotkuinen, se on todella suuri paloturvallisuusriski koska esimerkiksi lamppujen päällä olevat vaatteet ja jakorasioissa lojuvat pölypallot ovat suuri paloriski (yksi kipinä, koko asunto tulessa) joten pitäkää oma ja sisaruksenne huone siistinä!

Toimittajina Viivi & Jasmin

Nukkuminen on tärkeää!

Nuorille uni on erittäin tärkeä osa kehitystä. Riittävä uni edistää oppimista ja vähentää väsymystä. Nykyään nuoret nukkuvat liian vähän ja ovat sen takia väsyneenä koulussa, eivätkä opi asioita niin helposti.

Tällä hetkellä on paljon keskusteltu puhelimen illalla käyttämisen haittavaikutuksista. Iltaisin monet nuoret jäävät sänkyyn mennessään roikkumaan facebookkiin ja kuuntelemaan musiikkia ja ovat siksi aamulla väsyneitä. Ennen nukkumaan ei kannattaisi harrastaa rasittavaa liikuntaa, syödä paljon, eikä juoda piristäviä juomia. Sen sijaan kannattaisi alkaa vähitellen rentoutumaan ja lukemaan kirjaa vaikka rauhoittavan teekupin ääressä.

Teimme haastattelun mediatekstit-ryhmäläisillle, moneltako he menevät nukkumaan ja mitä he tekevät ennen sitä.

Mihin aikaan menet nukkumaan?
·klo 23.00-03.00
·arkisin 22.00 ja viikonloppuisin 22.00-02.00
·arkisin 00.30-03.00
·klo 23-24 yleensä
·klo 22.30
·arkena vähän yli kymmenen
·noin kymmeneltä
·arkisin klo 22.00-23.00 ja viikonloppuisin 00-06
·yleensä 21.30-22.30

Mitä teet ennen nukkumaanmenoa?
·Laitan koulukamat valmiiksi, pesen hampaat ja meikit pois.
·Olen puhelimme/tietokoneella, käyn suihkussa, pesen hampaat jne.
·Leikin puhelimella tai roikun koneella.
·Dataan puhelimella, käyn suihkussa, syön ja dataan taas puhelimella.
·Katselen televisiota, käyn suihkussa ja pesen hampaat.
·Iltatoimet: suihku, iltapala jne.
·Teen iltatoimet ja luen vielä sängyssä.
·Käyn suihkussa ja olen puhelimella.
·Pelaan, tekstailen ja käyn suihkussa.

Toimittajina Ella ja Emma 8n

Ajatuksia kouluterveyskyselyn tuloksista

Kouluterveyskyselystä selvisi positiivisia kuin myös negatiivisia asioita. Kävin keskustelemassa
kouluterveyskyselyn tuloksista koulumme terveydenhoitajamme Riikan kanssa.

Kyselyn tulosten mukaan päihteiden käyttö on vähentynyt. Koulumme on siis raittiimpi kuin ennen. Tupakointi on myös vähentynyt, sekä kovien huumeiden kokeilu. (verrattuna 2010 kyselyn tuloksiin) Tosin nuuskaaminen on lisääntynyt varsinkin poikien keskuudessa.

Nuoret kokevat että pystyvät osallistumaan koulussa paremmin. Lisäksi nuoret tulevat vanhempiensa kanssa paremmin toimeen kuin ennen.

Oppilaat kokevat koulutyön määrän liian suurena ja kuormittavana. On hyvä miettiä että miksi? Onko työtä oikeasti liikaa vai eikö hyviä opiskelutekniikoita ole tarpeeksi, onko motivaation puute vai eivätkö oppilaat nuku tarpeeksi? Olisi tärkeää nukkua vähintään 8 tunnin yöunet, jaksaisi paljon paremmin keskittyä olennaisiin asioihin. Lisäksi tärkeää olisi että oppilaat kävisivät koulussa syömässä kun siihen on mahdollisuus.

Nuorten terveyteen on pyritty vaikuttamaan valistuksella, kodin ja koulun yhteistyöllä ja tarjoamalla terveellistä kouluruokaa. Mielestäni kouluruokaan pitäisi vielä panostaa. Lisäksi pitäisi keksiä vielä joku tehokkaampi tapa kuin valistus sillä se ei kaikkiin pure.

toimittajana Emilia

Koulumme esillä Vantaan Sanomissa

Katso tästä Vantaan Sanomissa julkaistu juttu koulumme liikuntamyönteisyydestä.

Tutuistuimme ruokalan uuteen emäntään

Kävimme koulun ruokalassa tutustumassa ja haastattelemassa ruokalan uutta emäntää Heliä.

Millaista emännän työ on?
-Työ on vaativaa, haastavaa ja vastuullista.

Miten päädyit alun perin emännäksi?
-Edellinen palveluohjaaja siirtyi toisiin tehtäviin ja minut siirrettiin suostumuksestani kyseiseen tehtävään.

Kuinka kauan olet ollut ruoka-alalla?
-1995 - 1998, kesätöitä puolustusvoimissa.
-1999 - 2014, muuten keittiöalan töitä.

Mitä mieltä olet oppilaista ruokailijoina?
- Haastavia, kun pitäisi pyrkiä tekemään sellaista ruokaa, joka olisi hyvää ja maittavaa, jotta saataisiin mahdollisimman moni syömään kunnon lämmin ateria, että jaksaisivat loppukoulupäivän paremmin.

Millaista palautetta tahtoisit antaa heille?
- Osaisivat arvostaa ruoan monipuolisuutta ja terveellisyyttä.

Saatko itse palautetta oppilailta?
- Kyllä lapset kiittävät ruosta palauttaessaan astioita tiskiin.

Emännän työtiloja:

Haastattelijoina Saga ja Jasmin, ruokalassa kameran kanssa vieraili Eevaleena

Yhteistyötä hoitokodin kanssa: kuoro vierailulla

Hämeenkylän yläkoulun kuoro on käynyt lukuvuoden 2013-2014 aikana esiintymässä Hämeenkylän koulun kupeella sijaitsevassa vanhusten hoitokodissa pari kertaa. Kuorolaiset ovat nähneet kovasti vaivaa ja harjoitelleet paljon.

Musiikinopettaja Päivi Aarni-Kepsu, miten päädyitte siihen, että menette esiintymään hoitokotiin: pyydettiinkö teitä vai kysyittekö itse?
- Hoitokodista otettiin yhteyttä meihin ja kuulimme, että he ovat kiinnostuneita tekemään yhteistyötä eri tahojen kanssa ja pitävät paljon nuorista.

Mitä kappaleita esititte hoitokodissa? Entä ovatko ne sinun mielestäsi hyvin valittuja tähän kohteeseen?
- Esitimme paljon suomalaista musiikkia ja vanhempia kappaleita, joita vanhempi ikäluokka tuntisi.

Miten kuorolaiset suhtautuvat tähän esiintymiseen ja mitä mieltä he ovat itse kappaleista?
-Kukaan ei ole valittanut. Kappaleet ovat kuitenkin sellaisia, että nuoremmatkin kuorolaiset tuntevat niitä.

Työntekijät ja hoitokodin asukkaat olivat kaikki innostuneita ja osa lauloi myös mukana. Myös kuorolaiset pitivät siitä, että heidät otettiin hyvin vastaan.

toimittajana Aleksi ja Elias

Miesrunokuoro ja 8E sähköisessä runokirjassa

Koulumme 8E ja miesrunokuoro osallistuivat syksyllä 2103 valtakunnalliseen lasten ja nuorten runokilpailuun ja voittivat yläkoulun videosarjan. Voittorunon esityksen pääset katsomaan tämän blogitekstin kautta.

Kilpailun sadosta on nyt julkaistu sähköinen runokirja "Runonmaassa asuu sininen käärme". Antologiaa voi ostaa hintaan 4,90e/kpl osoitteesta www.runonmaa.fi

Videoneuvottelun mahdollisuudet opetuksessa?

Hämeenkylän koululla on mahdollisuus kevään aikana olla mukana pilotoimassa videoneuvottelun mahdollisuuksia opetuksessa. Kevään pilotissa pyritään saamaan kokemuksia videoneuvottelulaitteiden ja -ohjelman käyttämisestä opetustilanteiden lisäksi opettajien keskinäisessä yhteydenpidossa.

Muutamat luokat ovat saaneet pilotissa menneiden viikkojen aikana seurata opettajansa oppituntia viereisessä luokassa videon välityksellä. Oppilaat ovat suhtautuneet pilottitunteihin hyvin avoimesti ja innostuneesti. Tällä viikolla myös opettajien yhteistyöajalla opettajat kävivät keskustelun videoneuvottelua hyödyntäen.

Ensimmäisten pilottiviikkojen aikana on saatu korvaamattomia kokemuksia ja ajatuksia videoneuvottelun mahdollisuuksista ja haasteista. Pilotin tavoitteena on saada videoneuvottelutekniikka naapurikoulujen yhteisten vieraiden kielien opetusryhmien käyttöön jo ensi syksynä.

Timo Järvenpää

matematiikan ja fysiikan lehtori

Kouluruokailukyselyn tulokset

Kouluruokailukysely tehtiin Hämeenkylän koulussa helmikuussa 2014. Vastauksia saatiin yhteensä 427 eli 81% oppilaista vastasi kyselyyn. Kyselyn suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi koulun ruokailutiimi.

1. Oppilaiden ruokailuun osallistuminen

Oppilaista 59 % ilmoitti syövänsä koululounaan 5 kertaa viikossa.
Oppilaista 14 % ilmoitti syövänsä 4 x vko.
Oppilaista 13 % ilmoitti syövänsä 3 x vko.
Oppilaista 5 % ilmoitti syövänsä 2 x vko.
Oppilasta 1 % ilmoitti syövänsä 1 x vko.
Oppilaista 4 % ilmoitti, ettei syö kouluruokaa yhtään kertaa viikossa.

2. Mitä aterian osia oppilaat syövät kouluruokailussa?

45 % oppilaista ilmoitti syövänsä kaikki aterian osat (pääruoka, lisäke, salaatti/kasvikset, leipä + levite, maito)
14 % oppilaista ilmoitti syövänsä pelkkää pääruokaa (lihaa/kalaa/broileria)
9 % oppilaista ilmoitti syövänsä pelkkää salaattia / kasviksia
9 % oppilaista ilmoitti syövänsä pelkkää lisäkettä eli perunaa, riisiä tai pastaa
13 % oppilasta ilmoitti syövänsä pelkkää leipää
9 % oppilaista ilmoitti juovansa maitoa /piimää. 

3. Miksi oppilaat eivät osallistu kouluruokailuun?

- Negatiivinen asenne ruokailua kohtaan.
- Jonotus ärsyttää
- Ruoka loppuu joskus kesken
- Annoksesta on löytynyt hiuksia
- Joillakin on omat eväät mukana
- Kotitaloustunnilla on saanut vatsan täyteen
- Laihduttaminen
- Joskus ruoka on mautonta tai ruoan ulkonäkö ei houkuttele
- Välitunti halutaan viettää kavereiden kanssa
- Ruoka on enemmän aikuisten kuin nuorten makuun
- Ruokalajeilla on kummallisia nimiä


Tiistaina 11.3. salaattina tarjottiin "Hehkuvan punaista kaalisalaattia" ja "Kaali-herne-persikkaraastetta". 

Pääruokana oli lohikiusausta/kasviskiusausta. Lisäksi ateriaan kuului näkkileipä ja maitolasillinen.

4. Nuorten toiveita kouluruoan suhteen

- ruokajonot pienemmiksi
- lisää pöytiä ruokalaan
- lisää tavallista kotiruokaa nuorille tutuista raaka-aineista
- tarpeeksi täyttävää ruokaa
- salaatteihin toivotaan tuttuja kasviksia (esim. tomaatti ja kurkku)
- lisää leipävalikoimaa, erityisesti hapankorppuja toivottiin
- vähemmän kasvisruokia
- teemaviikkoja
- toiveruokalaatikko (tänne saisi jättää ruokatoiveita)
- vähemmän keittoruokia
- enemmän hedelmiä, ja isompia paloja (esim. ¼ omenaa on tosi vähän!)
- enemmän mausteita oppilaiden käyttöön
- enemmän nuudeleita
- juomavesi on joskus liian lämmintä

Oppilaiden toiveet /mielipiteet tiivistettynä : 

Kouluruokaa pitäisi saada riittävästi ja sen tulisi olla tarpeeksi täyttävää. Oppilaat toivovat tuttuja ja tavallisia ruokalajeja selkeistä raaka-aineista. Erityisesti tuoretta leipää, hedelmiä ja jälkiruokia toivotaan lisää.

Teksti: Hämeenkylän koulun kouluruokailutiimi
Kuvat: Eevaleena