equations

tiistai 29. lokakuuta 2013

TULOSSA: Halloween-tapahtuma pe 1.11.




Ruokailutiimi tekee tulevana Halloween-teemapäivänä yhteistyötä oppilaskunnan hallituksen kanssa. Ruokailutiimi mm. koristelee koulua Halloween-teemaiseksi ja auttaa oppilaskuntaa tekemään leivoksia myyntiin. Kysyimme ruokailutiimin ohjaajalta Paula O’Connorilta hieman lisätietoa tästä tapahtumasta.

Mitä aiotte tehdä koristeiksi ja minne?
- Koristelemme ruokalan ja salia Halloween päivää varten. Koristeiden laadun pidämme vielä tässä vaiheessa salaisuutena.

Miksi ruokailutiimi auttaa oppilaskuntaa?
- Ruokailutiimiläiset innostuivat kovasti Halloween teemasta ja haluamme olla mukana toteuttamassa mukavaa vaihtelua oppilaiden koulupäivään,

Miten aiotte leipoa niin paljon leivoksia ja milloin?
- Luotan tässä ahkeriin ja taitaviin tiimiläisiin. Leivomme leivokset edellisenä päivänä.

Milloin tällainen idea yhteistyöstä syntyi?
– Taisipa olla työmatkalla bussissa istuessa

Millä tavalla ruokailu tiimi auttaa oppilaskuntaa?
- Me hoidamme leipomiset ja koristelut, oppilaskunta vastaa myynnistä ja ohjelmasta.

Paljon leivokset maksaisivat suunnilleen?
- Tästä neuvottelemme vielä oppilaskunnan hallituksen kanssa.

Toimittajina Saga & Jasmin


Oppilaskunnan hallituksen ja ruokailutiimin järjestämä HALLOWEEN-tapahtuma siis koulupäivän aikana pe 1.11.! Muista pukeutua teeman mukaan, paras asu palkitaan. Ja ota rahaa mukaan, jotta voit ostaa Halloweenin haamuleivoksia ja vihreää kauhuboolia välituntisin! 

 

maanantai 28. lokakuuta 2013

HPV-rokote

Kävimme kysymässä koulumme terveydenhoitajalta Riikalta papillooma-rokotteesta (HPV), jonka käyttö aloitetaan myös meidän koulussamme. Papillooma-rokote estää kohdunkaulan syöpää, joka tarttuu yhdynnässä. Melkein jokaisella naisella on ainakin kerran elämässään papilloomavirustartunta. Noin 150 viruksen saaneista 50 kehittyy syöväksi. Rokotteesta ja sen annosta on paljon kiistelty haittavaikutuksien vuoksi. Kohdunkaulan syöpä on maailmanlaajuisesti naisten toiseksi yleisin syöpä. Suomessa seulonnat (ja rokotteen antaminen) ovat vähentäneet tautitapauksia 80 prosentilla.

Sisältääkö rokote samoja aineita, mihin on Jenkeissä kuollut ihmisiä?
- Suomessa annettava rokote ei sisällä aineita, jotka johtaisivat kuolemaan. HPV-rokote on Yhdysvalloissa ja Länsi-Euroopan maissa kansallisessa rokotusohjelmassa. Rokotteita on vuodesta 2007 annettu kymmeniä miljoonia annoksia ja mahdollisten haittavaikutusten ilmaantumista on seurattu tarkasti. Vakavat haitat ovat hyvin harvinaisia.
- Monissa maissa toimii rokotteita vastustavia yhdistyksiä, jotka pyrkivät median kautta kyseenalaistamaan rokotteiden turvallisuuden. Eri maiden sanomalehdissä julkaistujen yksittäisten potilastapausten syy-yhteys rokottamiseen on usein epävarma, eikä niistä voi tehdä johtopäätöksiä rokotteen turvallisuudesta.

Miksi rokote annetaan kolmessa eri osassa?
- Varmistamaan, että nuoret saisivat mahdollisimman hyvän suojan.

Mitä mahdollisia haittavaikutuksia rokotteesta voi tulla?
- Paikallinen punoitus rokotusalueella, pientä turvotusta, päänsärky, lämmön nousu.

Suositteletko rokotetta nuorille?
- Rokotteesta ja sen antamasta hyödystä on paljon näyttöä. Suosittelen, että jokainen perhe ja tyttö tekee oman päätöksensä perustuen tutkittuun tietoon.

Minkä takia rokote annetaan juuri 6.-9. luokkalaisille?
- Se tehoaa parhaiten, kun se annetaan ennen sukupuolielämän aloittamista.

Minkä takia rokotteeseen voi kuolla?
- Rokotteen seurantatulokset eivät anna aihetta huoleen. Rokotteessa ei ole aineita, jotka johtavat kuolemaan.

Nuoret saavat itse päättää, haluavatko he ottaa rokotteen. Hämeenkylän koulussa 9. luokkalaisten tyttöjen HPV-rokotukset annetaan ma 11.11. ja ma 9.12. Koululle tulee kaksi terveydenhoitajaa avustamaan rokotuksissa. Lisätietoa rokoteasiasta saa koulun terveydenhoitaja Riikka Rekoselta ja http://www.tyttojenjuttu.fi

Toimittajina: Ella ja Emma

Kuvassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen juliste koulumme seinässä. Katso myös www.tyttojenjuttu.fi

tiistai 22. lokakuuta 2013

Koulun budjetti


Olimme kiinnostuneita koulun budjetista ja kävimme haastattelemassa rehtoriamme Pasi Majasaarta.

Rehtori kertoi, että koulu saa valtiolta rahaa kuntien välityksellä oppilasmäärään laskettuna. Se tekee meidän koulussamme 2 500 000€, josta 97 % menee opettajien palkkoihin. Siitä voi päätellä miksi kouluissa on pulaa rahasta.

Opettajalle maksetaan palkkaa opetusvelvollisuuksien mukaan mutta perusopetuksen päälle maksetaan ylitunneista. Palkkaa tulee myös kokemuslisästä. On olemassa lisäpalkkioita, niitä saa esim. johtotiimissä yms. työskentelystä.

Rehtorin tehtävään kuuluu huolehtia koulun budjetista, mutta oppilas voi vaikuttaa esim. ehdottaa jotain opintoja kehittävää luokkaretkeä opettajalle, joka neuvottelee rehtorin kanssa siitä. Tietenkin myös oppilaskunta voi myös ottaa ehdotuksensa esille rehtorin kanssa.

Jos koulumme saisi ylimääräistä rahaa jostakin, niin koulumme panostaisi varsinkin välituntiliikuntaan. Saisimme kiipeilyseinän saliin ja ulkona oleva areena kunnostettaisiin.

Toimittajat: Jehu, Jesse, Tommi ja Miro

Vierailu ABB:llä

"Ihmefysiikka ja pulmamatematiikka" -ryhmä eli matematiikan seiskojen lyhyen valinnaisen ryhmä teki vierailun ABB:lle ja me haastattelimme ryhmän vetäjää, Timo Järvenpäätä, retkestä.

Missä olitte ryhmän kanssa?
- Olimme ABB:llä Pitäjänmäessä.

Mikä paikka ABB on ja mitä siellä tehdään?
- ABB on tehdas, jossa tehdään pääsääntöisesti sähkömoottoreita.

Mikä mahdollisti ryhmän pääsyn ABB:lle?
- ABB:llä on fysiikanluokka, johon oppilaat pääsevät. Bussimaksut kustansi Teknologiateollisuus ry.

Mitä te teitte tehtaalla?
- Valittavissa oli 20 erilaista työtä, mutta minä valitsin 6 helpoiten lähestyttävissä olevinta työtä, jotka olivat
* Aurinkopaneelitutkimus
* Sähköparit
* Vaihtovirran tutkiminen
* Induktio
* Porrasvalokytkin
* Polarisaatio
- Töitä ei tarvinnut välttämättä ymmärtää syvällisesti, mutta kokeilu oli tärkeintä.

Viihtyivätkö oppilaat mielestäsi?
- Viihtyivät erittäin hyvin.

Sähköparit
 
Vaihtovirran tutkiminen

Induktio
Jutun tekivät Viivi, Johanna ja Linda. Kuvat otti Timo.

maanantai 21. lokakuuta 2013

Tykkää Hämiksestä Facebookissa!

Hämeenkylän koulu on nyt Facebookissa! Tykkäämisen avulla näkee myös kätevästi, mitä uutta koulun blogiin ilmestyy.


 Osoitteemme Facebookissa on www.facebook.com/hameenkylankoulu

Hilmiksen haastattelu Hämiksen miesrunokuorosta

Millainen runokuoron suosio on tänä vuonna?
- Suosio on suurempi kuin kolmena aikaisempana vuonna.

Paljonko ilmoittautuneita on?
- Alun perin 35, muutamia on nyt tippunut pois. Tällä hetkellä 31 poikaa osallistuu toimintaan aktiivisesti.

Mitä tulevalle vuodelle on luvassa?
- Luvassa on mm. pikkujoulukeikka Vantaan Energian senioreille ja muitakin tilauskeikkoja; koulun puolella itsenäisyysjuhla ja mahdollisesti muutakin.

Hilma-Liina lisäsi vielä, että mielellään otetaan keikkapyyntöjä vastaan! Toiveissa on siis yhä enemmän laajentaa runokuorojen esiintymisiä koulun ulkopuolelle. Voit tiedustella runokuoroa keikalle sähköpostitse: hilma-liina.luumi AT eduvantaa.fi
Pikkujouluja varten kalenteri on jo täyttymässä, pidä kiirettä!

toimittajana Emilia

Tästä linkistä voit tutustua viime syksynä tehtyyn blogijuttuun, jossa runokuoroja esiteltiin. Jutun lopussa myös linkkejä Helsingin Sanomien Hämiksen runokuoroja käsitteleviin juttuihin!

Uudet tuntien alkamisajat

Tuntien alkamisajat ovat tänä vuonna erilaiset kuin viime vuosina. Eniten muuttuivat koulupäivien alkamisajat, ruokailuvuorot ja toiseksi viimeinen tunti. Alapuolella on uudet sekä vanhat alkamisajat:

Uudet alkamisajat:

1. ruokailuvuoro:
8.15-9.00
9.00-9.45
10.00-10.50
ruokailu 10.50-11.20
11.20-12.05
12.15-13.00
13.15-14.00
14.10-14.55
14.55-15.40


2. ruokailuvuoro
8.15-9.00
9.00-9.45
10.00-10.50
11.00-11.45
ruokailu 11.45-12.15
12.15-13.00
13.15-14.55
14.55-15.40


Vanhat alkamisajat:

1. ruokailuvuoro
8.05-9.35
9.50-10.40
ruokailu 10.40-11.20
12.15-13.00
13.15-14.00
14.15-14.00
14.15-15.00
15.99-15.45


2. ruokailuvuoro
8.05-9.35
9.50-10.40
10.50-11.35
ruokailu 11.35-12.15
12.15-13.00
13.15-14.00
14.15-15.00
15.00-15.45


Mielestämme uudet ajat ovat muuten ihan hyviä, mutta ruokailuvälitunnit ovat liian lyhyet.

Haastattelimme muutamaa opettajaa, ja kysyimme heidän mielipiteitään uusista alkamisajoista.

Eevaleena, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja:
”Mielestäni on hyvä, että koulu alkaa 15 yli kahdeksan, oppilaat ovat olleet aamulla virkeämpiä. Sen sijaan ruokavälitunnit on muuttuneet liian kiireisiksi, etenkin kun opettajilla menee puolet ruokavälitunnista valvonnassa. Olen kuullut, että myös oppilailla on ollut liian kiire syödä.”

Marianne, biologian ja maantiedon opettaja:
”Erittäin hyvät.”

Reetta, opinto-ohjaaja:
”Minun mielestäni ne ovat ihan hyviä, hyvin on sopinut. Tietysti se, kun on lyhyempi ruokailu, saattaa tulla välillä vähän kiire. Mutta muuten ei mitään valitettavaa.”

Valmistavan luokan opettaja Saara:
”Jotkut oppilaat ovat sanoneet, että bussiaikataulut sopivat nyt paremmin. Minusta on hyvä, että myöhästymisiä on vähemmän aamulla, pääsee tunnit heti alkamaan.”

toimittajina Pihla ja Jasmin

maanantai 14. lokakuuta 2013

Taksvärkkipäivä ke 16.10.

Koulussamme pidetään joka vuosi taksvärkkipäivä. Kysyimme oppilaskunnan ohjaavilta opettajilta Saaralta, Jonnalta ja Eevaleenalta kysymyksiä taksvärkistä ja mediatekstit-ryhmän oppilailta, mitä he aikovat tehdä taksvärkkipäivänä.

Oppilaskunnan ohjaavilta opettajilta tietoa taksvärkistä:

Mikä taksvärkki on?
- Sana taksvärkki on alunperin tarkoittanut vuokratilallisen päivätyövelvollisuutta. Torpparit ja mäkitupalaiset tekivät siis tietyn määrän töitä tilan isännälle. Nykyisin koululaisten taksvärkkipäivällä tarkoitetaan päivää, jolloin oppilaat keräävät rahaa johonkin hyvään tarkoitukseen. Oppilaat hankkivat itselleen yhdeksi päiväksi työpaikan esim. lähellä olevasta yrityksestä tai sopivat kotona tehtävistä töistä vanhempiensa kanssa. Päivän työstä eli taksvärkistä tuleva palkka menee sitten kokonaisuudessaaan oppilaskunnan hallituksen valitsemaan hyväntekeväisyyskohteeseen.

Mitä hyötyä taksvärkkipäivästä on?
-Taksvärkkipäivästä on paljonkin hyötyä. Taksvärkin kautta oppilaat voivat olla mukana tekemässä jotain hyvää. Tänä vuonna Hämeenkylän koulun taksvärkkikohteena on lastenklinikka ja lastentautien tutkimustyö.

Paljonko rahaa taksvärkkipäivään tuodaan?
- 10 euroa on minimisuositushinta (ja se maksetaan suoraan tilille! Luokanvalvojalta saa ohjeita tilitykseen.)

Mikä on taksvärkkikohteena tänä vuonna?
- Tänä vuonna Hämeenkylän koulun taksvärkkikohteena on lastenklinikka ja lastentautien tutkimustyö.

Onko taksvärkkipäivään pakko osallistua?
- Mikäli oppilas ei saa hankituksi työtä taksvärkkipäiväksi, hän tulee koululle. Taksvärkkiin ei siis ole pakko osallistua.

Näin toimittajat hoitivat taksvärkin viime vuonna:

- Minä olin viime vuonna koulussa. Silloin päällystettiin kirjoja.
- Minä olin kotona pesemässä ikkunoita.

Mitä kasiluokkalaiset suunnittelevat tekevänsä tämän vuoden taksvärkkipäivänä eli keskiviikkona?

• Tuun kouluun
• Oon kotona koska en ehtis mennä mihinkään
• Haravoimaan lehtiä isovanhemmille
• Siivoan kotona
• ES Mökille
• Menen hyvän ystäväni kanssa Jumbon BR-lelukauppaan
• Menen Pähkinärinteen koululle töihin
• Teen ruokaa kotona
• Aion siivota kotona
• Aion siivota kotona ja autoa
• Imuroin kotona ja vien koiran pitkälle lenkille
• Olen kotona ja saatan auttaa kotihommissa
• Siivoan kotona ja teen päivän muut askareet

Toimittajat:Muhis,Daniel,Peter

sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Hämeenkylän aktiiviset urheilijat

Hämeenkylän koulun joukkueet osallistuvat aktiivisesti erilaisiin koulujen välisiin turnauksiin. 


Liikunnanopettaja Niki Andersson muisteli lukuvuotta 2012-2013 ja kertoi, että Hämeenkylä menestyi viime vuonna seuraavasti:

- Tytöt jalkapallo; karsiutui alkuturnauksessa
- Pojat jalkapallo; Vantaan lopputurnauksessa, sijalla 3.
- Pojat salibandy; Vantaan lopputurnauksessa, sijalla 2.
- Pojat salibandy; Helsinki-Espoo-Vantaa lopputurnaus, sijalla 4.
- Tytöt salibandy; Vantaan lopputurnauksessa sijalla 2.
- Tytöt salibandy; Helsinki-Espoo-Vantaa lopputurnauksessa sijalla 3.
- Pojat kaukalopallo; Pääkaupunkiseudun sarjassa sijalla 2. (28 koulua mukana)
- Pojat jääkiekko; Vantaan mestari
- Tytöt koripallo; karsiutui alkuturnauksessa
- Pojat koripallo, karsiutui alkuturnauksessa
- Pesäpallo (sekaryhmä), Vantaan turnauksessa sijalla 6.
- Lentopalloa ei viime vuonna Vantaan puolesta järjestetty.

Seuraavassa lukuvuonna 2012-2013 tehtyjä urheilija- ja valmentajahaastatteluja:


Haastattelussa Oona, tyttöjen salibandyjoukkueen kapteeni

Haastattelimme Hämiksen salibandy joukkueeseen kuulunutta Oonaa. Oonan rooli oli kapteeni. Hän halusi joukkueeseen koska harrastaa salibandya muutenkin ja pitää lajista. Joukkueeseen pääsy oli helppoa sillä hakijoita ei ollut paljon. Oonan mukaan joukkueen kuulumista ei pidä ottaa turhan vakavasti tärkeintä on pitää hauskaa. Hän edusti Hämistä myös edellisenä vuonna (2011-2012) salibandyturnauksessa. (Toimittajina Jutta ja Emmi) 

Haastattelussa liikunnanopettaja Irinja

Mitä joukkueita koulullamme on?
- Kaukalopallo, koripallo, jalkapallo, salibandy, lentopallo ja joskus lähetämme yksilölajeihin myös juoksijoita ja uimareita.

Kuka vetää näitä koulumme joukkueita? Miten jaatte sen, kuka vetää mitäkin joukkuetta?
- Lähinnä joukkueita valmentaa se liikunnanopettaja, joka kyseisen lajin hallitsee parhaiten. Yleensä Niki hoitaa jääpelit ja salibandyn sekä jalkapallon ja Aivar hoitaa koripallon ja Irinja lentopallon sekä Taisto-kisan.
- Jakoon vaikuttaa myös muut opettajien vahvuudet. Irinja opettaa ysishown tansseja, minkä vuoksi Niki ja Aivar hoitavat enemmän joukkuelajeja.

Mitä erilaisia lajeja on koululiikunnassamme?
- Koululiikunnassa on todella paljon eri lajeja muiden muassa yllämainitut lajit sekä jooga, parkour, telinevoimistelu, sulkapallo, kuntosalilla käynti, lihaskuntoharjoittelu, kuntonyrkkeily, paritanssit, muut tanssit (esim. hip hop tai nykytanssi), luistelu, lumijalkapallo, ringette, pingis, keilailu, tennis, yleisurheilu, pesäpallo, uinti, squash, jääkiekko, suunnistus jne.
(Toimittajana Jami)


Monessa lajissa menestyneen Nicolaksen haastattelu (tehty keväällä 2013):

Missä lajeissa olet edustanut Hämistä?
- Kaukalopallo, lätkä, futis ja säbä

Mikä niistä on ollut itsellesi mieluisin?
- Lätkä.

Miten eri lajit (koulupelien muodossa) eroavat toisistaan?
- Ei paljon eroja, paitsi koulun pelit ovat rennompia.

Miksi Hämiksen porukat pärjäävät hyvin eri lajeissa?
- Hyviä pelaajia ja kaikki yrittävät tosissaan.
(Toimittajina Miika ja Casimir)









Kysymyksiä Hämiksen jalkapalloilijalle Joelille (haastattelu tehty keväällä 2013)

Miten Hämiksen jalkapallojoukkueeseen pääsee?
-Ensimmäiseksi pidetään Try-outit, harkat ja sitten valmentajat valitsevat karsintojen jälkeen.

Onko joukkueeseen vaikea päästä?
- Se riippuu vuodesta.

Missä seurajoukkueessa pelaat?
-VJS B2

Miten koulun pelit eroavat seurapeleistä?
-Löysempi, taitotaso matalampi.

Kuvaile koulun joukkueen ilmapiiriä.
-Hyvä ja hauska.
(Jutun teki Jami.)

Raportti viime syksyn poikien jalkapallopeleistä

Hämeenkylän jalkapallojoukkue kerkesi pelaamaan koko kauden aikana 5 turnausta ja 7 peliä. He tekivät koko kauden aikana 13 maalia ja heille tuli yhteensä 7 päästettyä maalia.

Ensimmäisessä turnauksessa Aaron teki 6 syöttöä, ja koko ensimmäisen turnauksen aikana tuli yhteensä 7 maalia.

Koko kauden aikana tuli yhteensä 2 tappiota, 1 tasapeli ja loput olivatkin voittoja.

Hämis pelasi hienosti ja pääsi finaaliturnaukseen. Joukkue pelasi finaalipeleissä niin että potkaisivat pallon pitkälle melkein toiseen päätyyn ja lähtivät sen perään. Finaaleissa he pelasivat tasapelin ja hävisi toiselle joukkueelle. Finaalipelit pelattiin 3.10.2012.  
(Toimittajina Miro ja Niklas)

Syksyn 2013 joukkueemme osalta joukkueemme ovat tähän mennessä pelanneet seuraavasti:

- Pojat jalkapallo, karsiutuivat alkuturnauksessa
- Tytöt jalkapallo, voittivat alkulohkon. Lopputurnaus pelataan ti 15.10.

keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Syyslomasuunnitelmia

Kävimme haastattelemassa luokkia 7B ja 7E. Kysyimme heiltä kysymyksiä syyslomaan liittyen.

Onko sinulla jotain suunnitelmia syyslomalle?
- Ei ole.
- Lähdemme ehkä Lontooseen.
- Minulla on synttärit ja lähden Ranskaan.
- On.
- Ei vielä.
- Ei ole suunnitelmia.
- Lähden mökille.
- Menen kaverin luo Pohjois-Suomeen.
- Menen mökille.
- Lähden Viroon.
- Lähdetään laivalle.
- Hoidan kaverini kissaa.
- Lähdemme ehkä risteilylle.
- Treenit.
- Ei ainakaan vielä.

Mitä olet aiemmin syyslomalla tehnyt?
- Olen mennyt ulkomaille.
- Olen ollut mökillä.
- Olen ollut kotona.
- Kävin Ruotsissa.
- Olin mummolassa.
- Olin kavereiden kanssa.
- Nukkunut.
- Käynyt treeneissä.
- Olin laivalla.

Millainen olisi realistinen toiveesi syysloman pituudesta?
- Viikko.
- Kaksi viikkoa.
- Viikko.
- Emmä tiiä.
- 5 päivää.
- Viikko olisi ihan hyvä.
- 1 kuukaus.
- 4 päivää.
- 7 päivää.
- 5-6 päivää.
- 2 viikkoa.
- 5 päivää.

Hämeenkylän koulussa syyslomaa vietetään to 17.10 ja pe 18.10.

Toimittajina Linda, Johanna ja Viivi

tiistai 8. lokakuuta 2013

Ysiluokkalaisten TET

Koulumme ysiluokkalaisten TET on 14.10 - 1.11. Oppilaan on hankittava TET- paikka omatoimisesti. 9E ja 9F- luokkalaiset vastasivat laatimiimme kysymyksiin koskien TET:tiä.

1. Minne menet TET:iin?
2. Mitä kautta sait paikan?
3. Miksi valitsit juuri sen paikan?
4. Mitä odotat TET- paikaltasi?

1. Menen TET:iin Viherpajaan (Japanilainen puutarha).
2. Ensin soitin kavereiden kanssa ja kävimme vielä paikan päällä varmistamassa.
3. Paikka tuntui mukavalta ja oli muutenkin sellainen, joka minua kiinnostaa. Paikan valitsin ihan niillä perustein, että olen aina pitänyt eksoottisista kasveista ja puutarhan hoidosta. Myös kaunis suuri sitruunapuu houkutteli.
4. TET- paikaltani odotan paljon töitä ja mukavaa ahertamisen fiilistä. Kuria tietysti, sekä rutkasti neuvoja, sekä mahdollisesti muutamaa puutarhavinkkiä.

1. Kukkakauppaan.
2. Soittamalla paikan esimiehelle.
3. Valitsin paikan koska se oli parempi vaihtoehto kuin siivoaminen, tiskaaminen, lasten hoitaminen tai varastohommat.
4. Pitkää koulumatkaa.

1. Päiväkotiin (Pähkinänsärkijän).
2. Sain paikan kun kävin itse kaverini kanssa paikanpäällä juttelemassa TET- asioista päättävän henkilön kanssa.
3. Valitsin paikan, koska tykkään olla ja leikkiä pienten lasten kanssa ja päätöstä vahvisti se, että olin itse pienenä siellä ja siellä oli tuttuja tarhatätejä.
4. Odotan tutustuvani mahdollisimman moneen lapseen ja että ihmiset haluisivat leikkiä kanssani ja uskaltaisivat tulla puhumaan minulle.

1. Jumboon HOK-elannon ravintolaan Coffee house.
2. Kävin kysymässä paikan päällä ja sen jälkeen otin yhteyttä sähköpostilla. He soittivat minulle takaisin.
3. Halusin johonkin kahvilaan tai muuhun ruokapaikkaan. Paikka on hyvällä sijainnilla ja sieltä on ehkä mahdollista saada kesätöitä tulevaisuudessa.
4. Odotan, että saan kokeilla erilaisia työtehtäviä.

1. Menen TET:iin Myyrmäen kirjastoon.
2. Menin paikanpäälle juttelemaan pomon kanssa.
3. Valitsin tämän paikan, koska minua kiinnosti mennä kirjastoon töihin.
4. TET paikalta odotan, että saan tehdä monipuolisia hommia ja toimia paljon ihmisten kanssa.

1. Menen Myyrmannin RAX Buffet ravintolaan
2. Opon kautta
3. Se on lähellä ja siellä saa hyvää ruokaa
4. Kivaa ja ystävällisyyttä ja joukkohenkeä

1. 4Pets: iin (eläinkauppa)
2. Soitin eläinkauppaan itsenäisesti
3. Tykkään eläimistä ja haluan eläintenhoitajaksi
4. Mukavia ihmisiä, rentoa ilmapiiriä

1. Menen TET:iin Kimaran päiväkotiin :D
2. Läheitn ensiksi jo ennen kesää päiväkotiin sähköpostia ja myöhemmin kävin itse päiväkodissa tapaamassa sen johtajaa ja kirjoittamassa kaikki paperit kuntoon
3. Halusin päiväkotiin, koska on kiva saada olla lasten kanssa. Myös matka päiväkotiin on melko lyhyt niin aamulla ei mene aikaa :D
4. Saan leikkiä paljon lasten kanssa ja tutustua heihin :)

1. Menen kahteen paikkaan. Ekalla viikolla menen Askiston kouluun apuopeksi. Tokalla viikolla menen Karjaan erääseen sorvaamoon.
2. Ensimmäisen paikan sain pyytämällä entiseltä opettajaltani, joka on nykyinen Askiston koulun rehtori. Toisen paikan sain paikan sain pyytämällä tätini mieheltä, joka omistaa sorvaamon minne menen.
3. Ensimmäisen paikan valitsin koska se on suht koht lähellä ja opetan siellä mm. naapuriani, jonka idoli olen. Tokan paikan siksi koska pääsen asumaan kummitädilläni, joka tekee parhaat safkat ikinä.
4. Ensimmäiseltä paikaltani odotan että saan opettaa ja auttaa lapsia. Toiselta odotan että saan oppia sorvaamossa käyttämään laitteita.

1. Gamestop Jumboon
2. Menin paikanpäälle kyselemään ja sain heti sopimuksen
3. Pidän videopeleistä, joten ajattelin yrittää päästä TET:iin niiden pariin. Olen saanut sietä aikaisemmin hyvää palvelua
4. Nopeasti kuluvaa työpäivää ja kivoja työkavereita

Muita paikkoja ovat mm. Fonda del sol- ravintola, Herkkupähkinä, Pähkinärinteen koulu, Rajatorpan Neste ja K- market, Kodin 1, Jyski, Subway, Kansaneläkelaitos, Adisat Outlet, Prisma, huonekalukauppa, Aurinkomatkat, OP- Pohjola, Variston Neste.

Toimittajina Pihla ja Jasmin

maanantai 7. lokakuuta 2013

Kauneusihanteet


Nykyään kauneusihanteet ovat aika vääristyneitä. Pitää laittaa meikkiä, tekoripset ja olla laiha.

Mielestämme kauneudenkuvat ovat jopa epätodellisia. Varsinkin teini-ikäisille nuorille ulkonäköasiat ovat todella tärkeitä. Nuorilla on kovat paineet etteivät he joudu tuomittavaksi siitä, että he haluavat olla luonnollisia. Täytyy olla merkkivaatteet eikä mitkään "halpahallin" vaatteet. Muotilehdet suosivat erityisen laihoja nuoria naisia/tyttöjä, mikä saa nykyajan nuoret luulemaan itsensä lihaviksi. Lehtien malleista ja heidän painosta onkin puhuttu paljon. Todella monilla malleilla on syömishäiriö ja huumeongelmia. Nuorten kannattaisi unohtaa muiden mielipiteet ja olla sellaisia, kuin ovat.

Kysyimme 26-vuotiaalta tutulta tytöltä, mitä mieltä hän on kauneusihanteista. Hän vastasi: ’’No mun mielestä aika vääristyneitä. Fitness-ihannointi ja laihuuden palvominen on menneet niin pitkälle, että monet sairastuvat fyysisesti, henkisesti tai molempia. Mainoskuvissakin näkyy aina photoshopattuja malleja, vaikka kyseiset tyypit näyttäis hyvältä jo ilman kuvankäsittelyäkin. Sen lisäksi esim. Hennes tunnusti käyttäneensä viime vuoden bikinikatalogissa mallinukkeja, noille oli muokattu ihmisen päät ja lisätty varjoja tms. Kuvat herätti vähän ihmetystä kun kaikkien mallien kropat olivat samanlaiset. Että ehkä nykyisin osana ongelmaa on se, että erilaisuutta ei osata arvostaa eikä sen arvostamiseen kannusteta.’’

toimittajina Ella ja Emma

keskiviikko 2. lokakuuta 2013

LUMA-viikko tulossa

Mitä tarkoittaa LUMA?
- LUMA=Luonnontiede ja matematiikka. Luonnontiedettä on biologia, maantieto, fysiikka ja kemia.

Milloin LUMA-viikko pidetään?
- 4. - 8. marraskuuta.

Mitä on luvassa LUMA-viikolle?
- LUMA-viikolle luvassa:
• Oppitunneilla hauskoja demostraatioita ja kokeita tähtitieteestä , fysiikasta ,kemiasta ja matematiikasta.
• Seiskaluokille toiminnallista matematiikkaa.
• Muita perinteisiä ohjelmia, mm: kuudesluokkalaisia kutsutaan Tieteen lumoissa -tunneille.

Onko näiden lisäksi ylimääräisiä aiheita?
- Koulun oppilaille laitetaan käytävälle toimipisteitä ja info-tv:seen tulee kilpailukysymyksiä.

Miten LUMA-viikon aiheet on valittu?
- Luonnontieteen opettajat valitsevat. Toteuttamiseen osallistuu myös 9. luokan tähtitieteen ja 7, luokan fysiikan ja kemian valinnaiskurssit.

Onko koululle tulossa ulkopuolisia ohjaajia?
- Yhteistyökumppaneitamme ovat Helsingin yliopisto,Vaskivuoren lukio ja Vantaan energia.

Tiedot saatu haastattelemalla matematiikan ja fysiikan opettaja Timoa.

Toimittajina Emilia & Tommi

Edellisistä Hämiksen LUMA-viikoista ja niiden toteutuksesta voit lukea esimerkiksi toiminnallisen matikan osalta täältä ja tästä pääset tutustumaan viime syksyn välitunti-LUMAan. Tieteen lumoissa -tunneista on kerrottu täällä.

Tästä linkistä pääset lukemaan viime syksyisen jutun Hämiksen Linssi-LUMA-voitosta ja voit tutustua koulussamme kuvattuun LUMA-videoon.

tiistai 1. lokakuuta 2013

Opojen tehoryhmä

Opettajamme kertoi, että koulussamme toimii opojen perustama tehoryhmä. Päätimme ottaa selvää tarkemmin minkälainen kyseinen ryhmä sitten on. Haastattelimme opinto-ohjaaja Elina Korkea-ahoa ja opinto-ohjaaja Reetta Karvosta.

Mikä on tehoryhmä?
- Opon Teho-ryhmä perustettiin viime syksynä ensimmäistä kertaa ysiluokkalaisille ja viime keväänä kokosimme myös 8.-luokkalaisten ryhmän. Halusimme tarjota enemmän ja tehostettua ohjausta jatko-opintoihin niille, joilla koulumotivaatio on ollut heikompi.

Miten/missä se toimii?
- Ryhmä kokoontuu vain muutaman kerran lukukaudessa. Toiminta ei ole vielä vakiintunut, koska kehittelimme sen vasta viime vuonna. Tällä hetkellä se sisältää tutustumisreissuja lähialueen ammatillisiin oppilaitoksiin. Viime vuonna teimme kaksi reissua syksyllä ja keväällä 8.-luokan teho-ryhmän kanssa yhden reissun. Tällä viikolla on tiedossa 9.-luokan Teho-ryhmän tutustumisreissu Vantaan ammattiopisto Varian Ojahaantien toimipisteeseen, mikä sijaitsee Myyrmäessä. Reissuihin lähtee aina opo mukana ja menemme yhteisellä kyydityksellä.

Millaisia oppilaita pääsee tehoryhmään?
- Teho-ryhmään osallistuminen on vapaaehtoista. Tarjoamme sitä niille oppilaille, joiden keskiarvo on tällä hetkellä 7 tai alle sen.

Mikä on tehoryhmän tavoite oppilaiden kanssa ja mikä on sen tarkoitus?
- Olemme kokeneet, että alle 7 keskiarvolla riski jäädä ilman opiskelupaikkaa peruskoulun jälkeen on suurempi, mutta hyvällä jatkosuunnitelmalla ja koulunkäynnistä innostumalla opiskelupaikka yleensä löytyy. Pääkaupunkiseudulla lukioihin vaaditaan vähintään 7 keskiarvo lukuaineista, mutta käytännössä keskiarvo on usein tätä korkeampi. Joillain ammatillisilla linjoilla keskiarvot ovat myös korkeat, joten on tärkeää huomata tämä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
- Tavoitteena on, että oppilaat innostuisivat peruskoulun jälkeen tarjolla olevista vaihtoehdoista ja löytäisivät sitä kautta motivaatiota koulun käyntiin. Kokemuksemme mukaan nämä alle 7 tai 7 keskiarvolla olevat oppilaat ovat enemmän kiinnostuneet käytännön aloista, kuin teoriaopiskelusta, ja sen vuoksi hakeutuvat usein peruskoulun jälkeen ammattiopistoon. Sen vuoksi teemme tutustumisia vain ammatillisiin oppilaitoksiin.

Kuinka suuri ryhmä on yleensä?
- Viime vuonna ysejä oli 18, nyt ryhmässä on 12 oppilasta.

toimittajina Jasmin ja Saga.

8.-luokkalaisten rahankäyttö

Kävimme haastattelemassa muutamaa 8.-luokkalaista rahankäytöstä. Vastaukset ovat järjestyksessä, mutta emme julkaise haastateltujen nimiä.

Saatko säännöllistä viikko- ja/tai kuukausirahaa?
- Joo, viikko- ja kuukausirahaa.
- Kyllä.
- En.
- En.
- Saan kuukausirahaa.
- Kyllä, saan kuukausirahaa
- En.

Kuinka paljon saat yleensä rahaa?
- 30€ viikossa ja 30€ kuukaudessa = 150€/kk
- Se vaihtelee.
- 20-30 euroa aina kun pyydän
- Saan palkkaa n. 70 euroa ja vanhemmilta jos pyydän.
- 100€/kk ja jos pyydän vanhemmilta.
- 50€ kuukaudessa.
- Vaihtelee, saan rahaa jos pyydän.

Oletko tyytyväinen saamaasi rahamäärään?
- Joo.
- Joo, jos en ole tyytyväinen pyydän lisää.
- Kyllä.
- En.
- Olen.
- En ole.
- En.

Jos et, paljonko olisi hyvä summa?
- …
- …
- …
- 200€/kk
- …
- Paljon enemmän.
- 100€/kk

Mihin sinulla kuluu eniten rahaa kuukaudessa?
- Kaikkeen.
- Vähän kaikkeen, mihin milloinkin.
- Vaatteisiin.
- Ruokaan.
- Ruokaan.
- Ruokaan ja bussimatkoihin.
- Ruokaan.

Mitä joudut tekemään rahojesi eteen?
- En mitään.
- Petaan sängyn ja pidän huoneen siistinä.
- Siivoan ja autan kotitöissä.
- Valmennan ringetteä.
- En mitään.
- Siivoan oman huoneen ja teen kotitöitä.
- Autan kotitöissä.

Millaisia asioita joudut hankkimaan omilla rahoillasi?
- En mitään erityistä.
- En mitään
- Ruokaa ja joskus vaatteita.
- Ruokaa, vaatteita ja meikkejä.
- Ruokaa.
- Ruokaa, vaatteita, meikkejä, bussimatkat, kaiken!
- Ruokaa, meikkejä, bussimatkat yms.

toimittajina Jenna ja Reetta