Äidinkielen ja kirjallisuuden lukukirjat

Pohdimme pitäisikö oppilaiden saada valita itse äidinkielen lukukirja. Tulimme siihen tulokseen, että on hyvä kun opettaja valitsee lukukirjan valmiiksi. Jos oppilaat valitsevat kirjansa, heidän täytyy nähdä vaivaa valitakseen sopiva kirja. Välillä opettajan valitsemat kirjat ovat tylsiä mutta jotkut myös mielenkiintoisia.

Kysyimme valinnaiskurssimme mediatekstien ryhmältä, mitä mieltä he ovat asiasta.

Mitä mieltä olet siitä, että opettajat usein valitsevat äidinkielen lukukirjat?
-Olisi parempi, jos saisi valita itse eikä se olisi niin pitkä ja tylsä. Kivoja kirjoja voisi lukea.
-Ei paljoa valitettavaa siitä, mutta enemmän saisi valita itse.
-Mielestäni oppilaiden pitäisi saada valita ainakin joku lukukirja.
-Mielestäni se on ihan okei, sillä kirjat ovat yleensä hyviä.
-Sinällään se on ärsyttävää, sillä en pitänyt tähän menessä yhdestäkään kirjasta. Toisaalta se on hyvä asia, sillä kaikki eivät välttämättä jaksa penkoa kotinsa kirjahyllyä tai raahautua kirjastoon.
-Ihan okei juttu, sillä on helpompi arvioida kun kaikki ovat tehnyt samasta kirjasta.

Minkälaisia kirjoja haluaisit lukea koulussa?
-Kauhua
-Hyviä, jänniä
-Fantasiaa, fiktiota ja kauhua
-Hauskoja ja jännittäviä kirjoja.
-Useat kirjat käy, mutta ei kuitenkaan scifiä.
-Dekkareita
-Ei mitään heppakirjoja tai sellaisia. Jotain kivoja.
-Ei yliromanttisia romaaneja.
-Haluaisin lukea jotain mukaansatempaavaa, en kirjaa, joka käsittelee esim. kuoppienkaivamista.
-En mitään.
-Toimintaa.

Haluaisitko itse valita lukukirjan?
-Todellakin.
-Joo
-En
-Joo, mut sitten olisi hyvä et jos ei haluu valita, nii ope antaa jonkun kirjan.
-Kyllä
-En välttämättä.
-En haluaisi.
-Olisi se välillä ihan jees.
-Mieluusti.
-Joo, silloin kirjan jaksaisi lukea.
-Joo salee emt

Esimerkkikirjoja vapaavalintaisiksi kirjoiksi, joita poimimme koulumme kirjastosta:

Ja tässä opettajan valitsemia kirjoja koko luokalle (seiskoille Kerstin Johansson i Backen Näkymätön Elina ja Aleksi Delikourasin Soturioppilas, kaseille Agatha Christien Eikä yksikään pelastunut, yseille Minna Canthin Työmiehen vaimo):

toimittajina Viivi & Jasmin

Hämeenkylän koulun laivasto

Kuvissa osa Hämeenkylän laivastosta
 lähdössä Ateneumiin

Vuonna 2014 Helsingin Ateneumin taidemuseossa pidetään Tove Janssonin satavuotisjuhlanäyttely 14.3. - 31.8.2014. Tuula Karjalaisen kokoama näyttely tuo esiin maailmankuulun kirjailijan ja kuvataiteilijan koko laajan tuotannon. Nähtävillä on mm. maalauksia, kirjankuvituksia ja paljon aineistoa kirjailijataiteilijan henkilökohtaisesta elämästä. Luonnollisesti mukana ovat myös muumit.

Tove Jansson, joka rakasti merta ja seikkailuja, oli viehtynyt kaarnaveneisiin. Tästä kielii esimerkiksi se, että muumikirjoissa vuollaan veneitä. Tämän asian takia Ateneum kutsuukin nyt koulut mukaan toteuttamaan suurta kaarnavenelaivuetta, joka tulee esille taidemuseoon Tove Janssonin näyttelyn ajaksi. Ajatuksena on, että oppilaat tekisivät opettajien ohjauksessa perinteisiä kaarnaveneitä, jotka sitten lähetetään Ateneumiin. Kuitenkaan veneitä ei palauteta niiden tekijöille näyttelyn jälkeen.

Myös Hämeenkylän koulu osallistuu tähän näyttelyyn. Haastattelin Antti Partasta, koulumme teknisentyön opettajaa. Esitin kysymyksiä siitä, mitä mieltä hän on projektista, minkä ryhmien kanssa hän aikoo kaarnalaivaprojektiin osallistua, mistä he saavat tarvittavan kaarnan ja millaisella fiiliksellä hän lähtee projektiin mukaan.

Antin mielestä laivastoprojekti on oikein hyvä, sillä siinä käytössä on luonnonmateriaaleja ja lisäksi kaarnalaivojen teko kehittää käden taitoja. Hän kertoi, että projektiin osallistuvat melkein kaikki 7.-luokat ja lisäksi 8.lk:n valinnaiskurssi. Partanen ilmoitti, että he saavat kaarnan Porvoon saaristosta, sillä kyseistä luonnonmateriaalia ei myydä kaupoissa. Teknisentyönopettajan mukaan kaarnalaivojen teko on yllättävän helppoa. Tätä mielipidettä tukee se, että kaarna on pehmeä materiaali, joten sitä ei ole kamalan vaikea vuolla. Kuulemani mukaan yksityiskohtien tekeminen vie eniten aikaa. Partanen pitää kaarnan käytöstä ja hän sanoi, että lähti mukaan laivastoprojektiin hyvillä mielin.

 Teksti ja kuvat: Milja

Kirja-arvostelu Cassandra Claren kirjasta

Kirja-arvostelu: Varjojen kaupungit 1: Luukaupunki

Kirjailija: Cassandra Clare

Teos: Varjojen kaupungit 1: Luukaupunki

Ilmestymisvuosi Suomessa: 2009

Englanninkielinen alkuteos: 2007, City on bones, The Mortal Instruments Book one

Lajityyppi: Fantasia, jännitys, nuortenkirjallisuus

Sivuja: Kirjan pokkaripainoksessa sivuja on 443

”15-vuotias Clary Fray joutuu outojen tapahtumien todistajaksi, kun nuori poika surmataan newyorkilaisella klubilla. Clary huomaa näkevänsä asioita, joita muut eivät näe”, nuoren newyorkilaiskirjailijan Cassandra Claren koukuttavan esikoissarjan takakansiteksti.

Clary Fray tapaa ensimmäistä kertaa salaperäiset Varjometsästäjät ollessaan viettämässä parhaan ystävänsä Simon Lewisin kanssa iltaa newyorkilaisella nuortenklubilla. Hän tulee nähneeksi nuoren pojan murhan, mutta murhasta on mahdotonta ilmoitta poliisille, sillä pojan ruumis katoaa olematomiin. Murhasta tekee vielä oudomman se, että kukaan muu kuin Clary ei näe kolmea outoihin tatuointeigin verhoutuneita, murhan tehneitä ihmisiä.

Näin Clary tapaa ensimmäisen kerran Varjometsästäjä, koulutetut demonintappajat. Clary tapaa myös enkeliltä näyttävän Jace Waylandin, jonka luonne on tosin kaukana enkelimäisestä. Claryn kohdatessa demonin ja hänen äitinsä kadotessa, Clary pääsee enemmän tekemisiin Varjometsästäjien kanssa. Hän saa tietää, että on Varjometsästäjän jälkeläinen.

Jäin kirjaan heti koukkuun, sillä alku oli kiinnostava. Kirja sisälsi jännitystä, ja romantiikkaakin mahtuu mukaan. Henkilöt olivat helposti samaistuttavia, ja heihin oli helppo kiintyä. Henkilöitä Claryn, Jacen ja Simonin ohella ovat mm. Jacen adoptio sisaret Alec ja Isabelle Lightwood, Claryn äiti Jocelyn Fray, velhot, ihmissudet, haltijat, vampyyrit ja monet muut sivuhenkilöt.

Kirjassa oli paljon yllättäviä käänteitä, eikä loppu ollut ollenkaan ennalta arvatatava. Kirjalla on selkeä loppu, mutta silti asioita jää avoimeksi. Näin ollen kirjan seuraavat osat haluaa lukea saman tien.

Kirjan muut suomennetut osat ovat järjestyksessä: Tuhkakaupunki, Lasikaupunki, Langenneiden enkelten kaupunki ja Kadotettujen sielujen kaupunki.

Kirja oli mielestäni hyvä ja jännittävä, ja suosittelisin sitä kaikille, jotka pitävän fantasiasta ja jännityksestä.

Loppuarvosanaksi annan kirjalle 9.

”Kaikki myytit ovat totta”, Jace sanoi. Clary tunsi väristyksen selkäpiissään.

Arvostelun kirjoitti ja kuvan kirjasta otti Pihla

Pieneliöiden pyydystämistä seitsemännellä luokalla

Hämeenkylän koulussa seitsemännellä luokalla on tapana tehdä retki Ankkalammelle. Kävimme haastattelemassa biologian ja maantiedon opettajaa Marianne Peltosta ja 7M-luokkaa.

Haastattelussa Marianne Peltonen

Millaista on olla biologian opettaja?
- Oikein mukavaa, aina on kiva kertoa oppilaille jotain uusia ja kiinnostavia asioita.

Kuinka kauan olet toiminut opettajana Hämeenkylän koulussa?
- 7 vuotta

Onko oppilaiden kanssa mukava työskennellä?
- Pääosin erittäin mukavaa.

Onko oppilaiden kanssa mukava tehdä retkiä?
- Kaikkien luokkien kanssa ei voi lähteä retkille, säännöt pitää olla selvät. On ryhmiä jotka eivät osaa noudattaa sääntöjä kunnolla.

Onnistuvatko retket seiskojen kanssa hyvin?
- Kyllä, yleensä.

Mitä yleensä teette retkillä? Ja minne menette?
- Seiskojen kanssa yleensä vesistön (Ankkalammen) rannalle, pyydystetään vesieliöitä.

Lähtevätkö seiskat mielellään retkille?
- Kyllä. Ainahan heidän mielestä on mukava päästä luokasta ulos.

Teettekö oppitunneilla muita toiminnallisia asioita, kuin käytte retkillä?
- Mikroskopoidaan pieneliötä ja planktoneita seiskalla, rapujen ja kalojen avausta myös seiskaluokalla, ysillä ihmisen biologiassa posken limakalvon solumääritys ja veriryhmämäärityksien tekemistä.
 

Ankkalammeksi kutsuttu lampi koulun lähellä on hyvin rehevöitynyt. Siitä kertoo runsas uistinvitakasvusto.

7M-luokan haastattelu

- Oletteko tykänneet yläkoulun biologian tunneista?
Suurin osa luokasta pitää seiskan biologian tunneista, vain muutaman mielestä tunnit ovat joko tylsiä tai epämieluisia.

- Mitä teitte retkellä Ankkalammella?
Osa luokasta keräsi veden selkärangattomia, osa planktoneita. Retken jälkeen löydettyjä eliöitä tutkittiin mikroskoopeilla.








Selkärangattomien pyydystyshaavi

Planktonhaavin käyttöä



 



toimittajina Linda, Viivi, Johanna, kuvat otti Marianne

Tvt-koordinaattori kävi kylässä

Linda ja Johanna haastattelevat tvt-koordinaattoria.

Haastattelimme koulussamme vierailulla käynyttä Sirpa Ahdetta.

Mitä teet työksesi?
-Olen koulutukseltani erityisopettaja. Toimin tällä hetkellä hallinnollisissa työtehtävissä, sivistysvirastossa. Koordinoin tieto- ja viestintätekniikan kehittämishankkeita.

Miksi tulit tänne?
-Seuraamaan ja havannoimaan kuinka Hämeenkylän koulussa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa.

toimittajina Johanna, Viivi ja Linda

Ekologisuus kunniaan!

Mitä sanasta ekologisuus tulee mieleen? Miksi yleinen mielipide on, että ekologisuus on typerää? Pysähdypä hetkeksi miettimään, ovatko käsityksesi ekologisuudesta negatiivisia vai positiivisia. Lyön vaikka vetoa, että sinulla on ennakkoluuloja ekologisuutta kohtaan. Mutta kerronpa yhden asian: ekologisuus ei ole noloa.

Ekologia on tieteenala, joka tarkkailee luontoa ja ihmisen vaikutusta siihen. Monet ihmisen toimet maapallolla ovat saastuttaneet luontoa, jonka seurauksena kasvihuoneilmiö nopeutuu. Ihminen ajaa eläin- ja kasvilajeja sukupuuton partaalle. Suurinta osaa asia ei edes kiinnosta. Ekologisuuden lisäämiseen kuuluu mm. sähkön säästäminen ja kierrättäminen. Lisäksi mainitsemme kaikille jo tutun kouluruoan, jonka valmistamiseen menee päivittäin paljon energiaa, mutta jota ei paljoakaan arvosteta.

Haastattelimme keittiöhenkilökuntaan kuuluvaa työntekijää, jolta kyselimme ruoan hävikistä ja siihen suhtautumisesta.

Paljonko ruokaa menee roskiin päivittäin?
- Ruokaa menee päivittäin roskiin yllättävän paljon ja meillä keittiöhenkilökunnalla on seuranta jätteen määrästä. Valmistuksessa syntyy vähän jätettä, tiskijätettä saattaa olla joskus hyvinkin vähän. Pahimpina päivinä kuitenkin n. 30 kg ruokaa menee hukkaan.

Ei näin!

Pahimpina päivinä biojätteenä menee noin 30 kiloa ruokaa hukkaan.

Miten biojätettä voisi vähentää?
- Oppilaiden tulisi miettiä ruoan nähdessään, ottavatko sitä ja kuinka paljon. Ensin pitäisi maistaa ja sitten hakea lisää tarpeen vaatiessa. Keittiöhenkilökunta ei voi vaikuttaa ruokalistaan, sillä listat tulevat valmiina kouluille. Ruoka pyritään valmistamaan mahdollisimman miellyttäväksi jokaiselle.

Mitä mieltä olette siitä, että kouluruoka tyrmätään usein tylysti?
- Se on oppilaiden ajattelemattomuutta. Keittiössä meillä on kunnon kokit ruokaa valmistamassa, ja sen pitäisi olla oikeasti maistuvaa. Me toivoisimme, että oppilaat voisivat kunnioittaa ruoan maistamista, ja että he ottaisivat ruokaa vain sen verran kuin syövät…

Mitkä ovat terveisenne oppilaille?
- Haluan sanoa, että oppilaat ovat kuluneen lukuvuoden aikana käyttäytyneet harvinaisen hienosti. Kiitokset siitä! Lisäksi oppilaat ovat myös syöneet enemmän, mikä on hyvä merkki. Kuitenkin mielessä pitäisi pitää pari tuttua asiaa: Otetaan se, mitä syödään, ja että lisää saa aina hakea.

Jokaisen oppilaan tulisi ymmärtää, ettei aina voi olla ”hyvää ruokaa”. Jos joka päivä olisi esimerkiksi lihapullia, ruokavaliosta tulisi liian yksinkertainen. Rajoitukset takaavat sen, että kaikille oppilaille riittää ruokaa. Kaikki eivät kuitenkaan rajoituksia noudata, minkä huomaa siitä, ettei toisessa ruokailuvuorossa syöville välttämättä riitä niitä lihapullia. Muutamilta oppilailta löytyy myös kokemusta tunneilta myöhästymisestä sen takia, että he ovat odottaneet ruuan valmistumista.

Ekologisuutta on ryhdytty lisäämään koulussamme uskonnon opettaja Jonna Ahon ja maantiedon- ja biologian opettajamme Terhi Hakkisen ansiosta. He ovat saaneet muulta kouluhenkilökunnalta "ekoenkeli"-lempinimen. Päätimme haastatella koulumme ekoenkeleitä ekologisuudesta. Jonna vastaukset on merkitty sinisellä värillä, Terhin punaisella.

Mitä ajattelette ekologisuudesta ja mitä pidätte teille annetusta ekoenkeli-lempinimestä?
- On erittäin hienoa, että asiaan on alettu kiinnittää huomiota kouluissa. On ihanaa huomata, että oppilaat ovat heränneet asian pariin kuten myös heidän huoltajansa. Meille annettu lempinimi on aivan ihana!
- Asioihin on alettava kiinnittää huomiota maailmanlaajuisesti. Ekologisuus tulee olemaan tapetilla tulevaisuudessa varmasti enemmän. Luonnonvarojen riittävyyttä on ruvettava miettimään, sillä tällä kulutusmäärällä ei pitkälle pötkitä. Yksi maapallo ei enää pian riitä meille.

Miksi olet ryhtynyt lisäämään ekologisuutta koulussamme? Mitä haluaisit parantaa koulussamme?
- Ekologisuus on hyvin lähellä sydäntäni oleva asia, ja sitä on hienoa alkaa ajaa eteenpäin työpaikallakin. Oli myös mukavaa saada opetustyön lisäksi jonkinlainen haastava tehtävä, joka liittyy itselle tärkeään asiaan. On hienoa saada ekologisuuteen liittyvää koulutusta ja päästä toteuttamaan asioita käytännössä. Lisäksi Terhin kanssa on mukava lähteä hoitamaan tällaisia asioita, koska hänellä on paljon lisätietoa. Yhteistyömmekin toimii erinomaisesti. Toivoisin, että kierrätystä tehostettaisiin ja valvottaisiin enemmän.

Mitä ekologisuus merkitsee juuri sinulle? Tahdotko sanoa jotakin yleisesti kaikille oppilaille?
- Ekologisuus on minulle tärkeä asia myös koulutukseni puolesta. Olen jo luonnostani kiinnostunut ekologisuudesta. Pienellä vaivalla pystyy tekemään isoja asioita. Tämä luonnonvarojen kulutus alkaa jo huolestuttaa, sillä haluaisin luonnon monimuotoisuuden säilyvän myöskin tuleville sukupolville. Pienilläkin asioilla voi vaikuttaa. Vie juomatölkit roskiin ja katso, että paperiroskan menevät paperinkeräyslaatikkoon. Jokainen kyllä pystyy näihin asioihin, sillä ne eivät ole ylirasittavia juttuja. Asennemuutosta peliin! Älä suhtaudu ekologisuuteen hällä väliä -asenteella. Nämä asiat ovat oikeasti tärkeitä. Kaikista vaikeuksista huolimatta kierrätys alkaa edistyä. Ekologinen voi olla, vaikkei tekisikään suuria asioita.

Lopuksi kiitämme Terhiä ja Jonnaa siitä, ettei haastattelussa ollut tylsää. Keskustelu sujui iloisissa merkeissä, eikä naurua puuttunut.

Toimittajina Milja ja Neela

Laillisuusvalistustunti seiskaluokkalaisille

Koulullamme pidettiin  laillisuusvalistustunti seitsemäsluokkalaisille 25.9. Tuntia piti järjestys- ja koulumme nimikkopoliisi Kari Hänninen. Tunnilla puhuttiin näpistykseen, varkauteen ja vahingontekoihin liittyvistä asioista ja niiden seurauksista. Oppilaille näytettiin kaksi aiheeseen liittyvää videota.

Kuvat salista, jossa seitsemäsluokkalaiset seuraavat laillisuusvalistustuntiin liittyviä opetusvideoita.

Tunnin jälkeen juttelimme poliisin kanssa tunnilla puhutuista asioista, ja hän kertoi myös yleisesti työurastaan. Kari on toiminut poliisina jo 20 vuotta, ja hänen työkuvaansa kuuluu koulujen kanssa tapahtuvan yhteistyön lisäksi mm. liikenteen valvominen.

toimittajina Reetta ja Jenna

Päivää, Vaskivuoren lukion opo!

Oletko aikeissa hakea lukioon vai ammattikouluun? Jos aiot hakea lukioon, niin mihin? Lähelle vai kauas? Monet kysymykset pyörivät päässäsi. Haastattelimme Vaskivuoren lukion opinto-ohjaajaa, joka oli vierailemassa koulussamme. Hänen mukanaan oli toista lukiovuottaan käyvä Oona.

Kuka olet ja mistä tulet?
-Olen Leeni Karosto, yksi Vaskivuoren neljästä opinto-ohjaajasta.

Mitä työhösi kuuluu?
-Opinto-ohjaaja auttaa lukioissa opiskelijoita kurssivalinnoissa ja tutustuttaa jatko-opintovalinnoissa. Olen perehtynyt henkilökohtaiseen ohjaukseen (tapaan siis oppilaita välillä kahden kesken) ja suunnittelutyöhön. Pidän myös yhteyttä vanhempiin.

Miten päädyit tänne?
-Siitä kiitos Elina Korkea-aholle ja Reetta Karvoselle [=Hämiksen opot], sillä he pyysivät minua vierailulle tänne Hämeenkylän kouluun kertomaan Vaskivuoren lukiosta.

Mitä kerrot vierailullasi?
-Kerron perusasioita lukio-opinnoista. Millaista lukiossa on? Mitä siellä tapahtuu? Tavoitteenani on antaa ysiluokkalaisille realistinen kuva lukiosta.

Miten yläkoulun oppilaat mielestäsi suhtautuvat näihin tunteihin?
-Hyvin, sillä tunneilla ei ollut häiritsevää tai ylimääräistä säätöä, ja huomaa että oppilaat keskittyvät ja kyselevät. Oppilaat suhtautuvat kaiken kaikkiaan todella hyvin.

Miksi valitsit juuri Vaskivuoren lukion?
- Noh, satuin pääsemään Vaskivuoreen. Olin aiemmin peruskoulussa ohjaajana (Kilterissä), kunnes huomasin, että Vaskivuoressa oli paikka vapaana. Hain sinne, koska mietin, millaista olisi olla lukion opinto-ohjaaja. Pidän paljon työstäni.

Onko sinulla jotakin mainittavaa lukiosta sinne hakeville oppilaille?
-Vaskivuoren lukiossa on paljon kaikenlaista ja tapahtuu monia asioita. Lisäksi osallistumismahdollisuuksia on runsaasti.
”Monet kokevat myös ilmapiirin hyväksi”, Oona lisää.

Eksyimme vähän aiheesta ja yhtäkkiä huomasimme juttelevamme Oonan, Leenin ja Elinan kanssa lukion kokeista ja niiden tekemisestä koneella. Elinan mukaan myös ylioppilaskirjoitukset tehdään pian tietokoneella. Läppärien käytön pitäisi lisääntyä jo ennestään vuonna 2016. Elina kertoi, että heidän aikanaan oli valinnaiskurssien joukossa myös konekirjoituskurssi, joka kuitenkin lakkautettiin. Sekä hänen että Leenin mukaan konekirjoituskurssia tarvittaisiin nykyään uudelleen.

Haastattelu sujui mukavissa merkeissä. Leeni oli ystävällinen, ja Oona ja Elina lisäsivät haastattelutilanteeseen oman värinsä. Leeni antoi meille myös Vaskivuoren lukion esitteet, joita hän oli jakanut ysiluokkalaisille. Kiitos haastattelusta Leenille, ja läsnäolosta Oonalle sekä Elinalle!

Jutun tekivät Milja ja Neela

Hämeenkylästä yhtenäiskoulu

Kävimme haastattelemassa koulumme rehtoria Pasi Majasaarta Tuomelan koulun lakkauttamisesta ja Hämeenkylän koulun muuttamisesta yhtenäiskouluksi. Saimme selville syitä tähän järjestelyyn ja minkälaisia seurauksia siitä aiheutuu Hämeenkylän koululle.

Vantaa velkaantuu noin sadalla miljoonalla eurolla vuodessa ja on erittäin lähellä taloudellisen itsenäisyyden menetystä valtion holhoukselle, joka tarkoittaa käytännössä sitä että Vantaan taloudesta huolehtisi jatkossa ainoastaan valtio, kunnes Vantaan taloustilanne olisi saatu takaisin kuntoon. Tätä Vantaa ei halua.

Velkaantumisen pysäyttämiseksi on jokaiselta toimialalta säästettävä tasapuolisesti kuluista. Opetustoimista pitää säästää noin viidellä miljoonalla, joka voidaan säästää tiloista tai henkilökunnasta.

Jos henkilökunnasta säästetään, se tarkoittaisi käytännössä sitä, että oppilasryhmät suurenisivat kolmenkymmenen paikkeille, koska joka kymmenes opettaja pitäisi erottaa.

Tiloista säästäminen on järkevämpää. Siitä johtuen muutama pienempi koulu Vantaalta lakkautetaan, mukaan lukien Tuomelan koulu. Tuomelan koulua ei ehkä haluttaisi lakkauttaa, mutta tämä on melkeinpä ainoa realistinen vaihtoehto Vantaalle.

Seurauksia:
• Hämeenkylän koulusta tulee yhtenäiskoulu, joka tarkoittaa käytännössä sitä, Hämeenkylän koulussa käydään tulevaisuudessa vuosiluokat 1-9, joista vuosiluokkien 1-3 opiskelu tapahtuu pääosin nykyisessä Variston koulurakennuksessa.
• Koulun alueelle saapuu aamulla paljon enemmän ja nuorempia koululaisia, mikä lisää onnettomuuksien riskiä huomattavasti ellei pihan liikennejärjestelyjä muuteta.
• 4.-luokkalaiset eivät todennäköisesti viihdy hyvin pihalla, jossa on vain hiekkakenttä ja pieni jalkapallo-alue, joka on jo luultavasti vanhempien oppilaiden varaama. Piha on siis uudistettava sellaiseksi, että siellä on tekemistä välituntien aikana. Tämä tarkoittaa esimerkiksi jalkapallo-kenttää, kiipeilytelineitä, keinuja ym.
• Koulumme lukujärjestykset tekevän Timo Järvenpään laskelmien mukaan kouluumme pitäisi sopia kaikki uudet oppilaat, mikäli oppilasmäärä on esitetyn suuruinen. Mutta vapaata tilaa ei tule jäämään jäljelle.
• Kouluumme saapuu uusia luokanopettajia.

Toimittajina Aleksi ja Elias

LUMA-viikko alkoi

Mariskan kappale Matematiikkaa on perinteisesti aloittanut innokkaasti Hämeenkylän koulun LUMA-viikot, niin myös tänä vuonna. Hämeenkylän koulun kuudes LUMA-viikko alkaa nyt!
Siis LUMA-viikko eikä LOMA-viikko, kuten monet toiveekkaasti kuulevat väärin. LUMA tulee sanoista luonnontieteet ja matematiikka. LUMA-toimintaa koordinoi Suomessa LUMA-keskus, joka täyttää jo 10 vuotta.

Hämeenkylän koulun ensimmäinen LUMA-viikko sai alkunsa kuusi vuotta sitten, kun kysyin kollega Janinalta, onko hän kuullut LUMA-viikon järjestämisestä, jota LUMA-keskus suosittelee kouluille. Janina totesi, että kyllä meidän koululle pitää saada LUMA-viikko. Kun keskustelun kävimme lokakuussa 2008, aikaa valtakunnalliseen LUMA-viikkoon oli enää kaksi viikkoa, mutta saimme kiireen keskellä ideoitua ohjelmaa kaikille viidelle päivälle. Kantava ideamme oli toteuttaa ohjelmaa välitunneilla, joka näkyy edelleen LUMA-viikon toteutuksessa. Vuosien varrella on tullut kuvioihin enemmän ulkopuolista yhteistyötä. Tällä hetkellä näen merkittävänä asiana yhteistyön Vaskivuoren lukion sekä alakoulujen kanssa. Saamme tänäkin vuonna torstaina ruokavälitunneilla entisiä oppilaitamme esittelemään fysiikan taitojaan ja alkuviikolla tulevia seiskoja tutustumaan luonnontieteiden ihmeisiin jo ennakkoon.

Valtakunnallinen LUMA-keskus palkitsee hyvin LUMA-toimintaa edistäneitä kouluja vuosittain. Koulumme on palkittu kummallakin LUMA-keskuksen palkinnolla, joten kilpailuhengessä on enää turha toimintaa kehittää. Motivaatio LUMA-viikkojen toteuttamiseen löytyy koulun sisältä – teille oppilaille me toimintaa järjestämme.

Seitsemäsluokkalaiset ottivat perjantaina jo varaslähdön LUMA-viikkoon yliopiston opiskelijoiden ohjaamilla toiminnallisen matematiikan tunneilla.

Infonäytöissä esiintyvät viikon aikana kaikki LUMA-aineet: matematiikka, fysiikka, kemia, maantieto ja biologia.

Tänään maanantaina jokaisella koulun oppilaalla on mahdollisuus osallistua Puristusvoima-kilpailuun ruokavälitunneilla yläaulassa. Haasta kaverisi – jokaiselle luokka-asteelle on oma sarjansa.

Torstaina liikuntasalissa ruokavälitunneilla on Vaskivuoren lukion mielenkiintoisia fysiikan demoja. Perjantaina ala-aulassa toimintapistettä pitää yritysyhteistyökumppanimme Vantaan Energia.

Oikein mukavaa LUMA-viikkoa kaikille toivottaa matematiikan ja fysiikan opettaja Timo Järvenpää