Taustatietoa yhtenäiskouluun liittyvistä asioista saadakseen oppilaat haastattelivat perusopetuksen johtajaa Ilkka Kaloa hänen vieraillessaan Hämeenkylän koulussa rehtorikokouksessa lokakuussa.
Jutun kuvituksena rehtorikokouksessa esiteltyjä innovatiivisia istuinmalleja toimittajiemme kokeilussa.
Miksi Hämeenkylän koulusta tehtiin yhtenäiskoulu?
- Vuoteen 1998 asti koulut jakautuivat ala-asteeseen ja yläasteeseen. Kun laki muuttui, jokainen kunta voi itse päättää, miten koulut toimivat. Aina kun on järkevää yhdistää ylä- ja ala-aste yhteen, näin on tehty. Nähdään, että on järkevää käydä samaa koulua ykkösestä ysiin: on mm. sama kouluterveydenhoitaja, sama rehtori ja sama kaveripiiri.
Minkälaisia vaikutuksia oletat yhtenäiskouluksi siirtymisellä olevan koulutyön arkeen Hämeenkylässä?
- Muuttuneissa kouluissa ei ole ollut niin iso asia oppilaalle siirtyä seiskaluokalle, jännitys uusista opettajista ja luokasta on lievempää. Jos saadaan kaksoispäteviä luokanopettajia, oppilaille voidaan saada myös paljon tutummat opettajat.
Onko luokkatilojen riittävyys ja koko mietitty tarkkaan? Vrt. muun muassa ruokalan rajallinen tila, luokkien määrä, käytävän penkkien määrä...
- Kouluun saadaan enemmän väkeä mahtumaan jaottelemalla esimerkiksi juhlat kahteen osaan, eli joudutaan muuttamaan käytäntöjä. Jokaiselle koululle on laskettu tarkkaan kapasiteetti, ja uudet oppilaat tulevat varmuudella mahtumaan. Esim. koulukirjasto puretaan ja tilalle saadaan lisää luokkatilaa.
Entä pienryhmät ja pienryhmien pitäjien määrä? Paljonko pienryhmä-aikaa olisi varattuna yhdelle luokalle? Entä tukiopetus?
- 200 oppilasta kohden on yksi erikoisopettaja. Kun koulussa on 800 oppilasta, tarvitaan 4 erityisopettajaa, suhde oppilaisiin pysyy aina samana.
Ovatko säännöt samat ala- ja yläkoululaisille? Esim. tuleeko yläkoululaisille ulosmenopakko, kielto omien ruokien ja juomien nauttimiseen sekä kännykänkäyttöön tauoilla?
- Jokaisella koululla on oikeus järjestää omat sääntönsä, aluepäällikkö hyväksyy ne. Oppilaat ovat usein mukana sääntöjen laatimisessa. Ylä- ja alakoululaisten säännöt voivat olla samat tai eri, riippuen koulusta.
Entä kiusaamisongelmat, kun ollaan samalla luokalla/koulussa 1-9 vuotta: jos joku haluaisi eri luokalle tai eri kouluun siirtyessään yläkouluun saadakseen ns. uuden alun? Onko se yhtenäiskoulussa mahdollista?
- Pyritään lopettamaan kiusaaminen, niin että luokkaa ei tarvitse vaihtaa. Kouluja kuitenkin on lähellä (Kilteri, Martinlaakso), joihin voi äärimmäisissä tapauksissa siirtyä.
Miten sujuvat alle 10-vuotiaiden pidemmät koulumatkat? Miten he reagoivat, kun reitti on pidempi/tarvitsee bussia?
- Tälläkin hetkellä ekaluokkalaiset kulkevat hieman pidempiä matkoja, isompien teiden alitse pääsee.
Voiko eri ikäluokkien käytöksestä aiheutua ongelmia? Esim. ysiluokkalaisten kiroilu ja jopa rivoudet eivät oikein sovi alakouluikäisille.
- Muissa yhtenäiskouluissa oppilaat ovat oppineet olemaan rauhallisempia pikkuisten ympärillä, ja kyllähän kotonakin eri-ikäisistä tarttuu puhe.
Haastattelu ja kuvat: Milja, Aleksi ja Elias
Linkit muihin Hämeenkylän koulun oppilaiden Yle-projektin uutisiin löytyvät täältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti