Olen laulanut Suomen Kansallisoopperan lapsikuorossa kuusi vuotta ja tänä keväänä sain ensimmäistä kertaa solistiroolin Leos Janacekin oopperassa Ovela kettu. Suurin osa kyseisen oopperan rooleista on eläimiä, ja niinpä itsekin esitin Sirkkaa.
Oopperan tapahtumat rakentuvat ihmisten ja eläinten väliseen elämän kiertokulkuun. Pääteemassa Metsänvartija sieppaa nuoren tyttöketun kotiinsa lemmikikseen. Tällä tavoin kettu pakotetaan tutustumaan ihmisten elämäntapoihin ja se joutuu kasvamaan vankeudessa. Tyttökettu onnistuu kuitenkin pakenemaan takaisin metsään, jossa se tapaa Urosketun ja he perustavat perheen. Tämä onkin todellista ketunelämää, vaikka se jääkin lyhyeksi. Oopperan loppupuoliskolla Metsänvartija ampuu Tyttöketun. Myöhemmin Metsänvartija katuu tekoaan. Hän näkee unen, jossa hänen luokseen ilmestyy pieni ketunpoikanen, joka on aivan kuin hänen aikoinaan lemmikikseen ottama tyttökettu. Unen jälkeen Metsänvartija ymmärtää, että ihmisen ja eläimen elämän kiertokulku on samankaltaista ja jatkuvaa.
Oopperassa lapsien/nuorten roolit ovat harvassa. Siksi olin erittäin tyytyväinen kun marraskuussa sain kutsun koelauluun, jossa valittiin laulajaa Sirkan roolin. Oopperan lapsikuoroon on kiinnitetty noin viisikymmentä lasta ja nuorta, joten kun minulle koelaulujen jälkeen ilmoitettiin, että minut on monien hakijoiden joukosta valittu Sirkan rooliin, olin kiitollinen.
Oopperan harjoitusprosessi kesti noin kuusi viikkoa. Siihen kuului musiikki-, orkesteri- ja näyttämöharjoituksia. Molempien ulkomaalaisten ohjaajien kanssa puhuin englantia. Tämä oli varsin opettavaista! Työskentelyilmapiiri oli ihanan kannustava. Muutaman teoksessa olleen ikätoverini kanssa päivät kuluivat näyttämöllä, kuin myös väliajoilla yhdessä läksyjä tehden ja toisiamme auttaen.
Sirkka oli yksi metsässä elävistä eläimistä. Sirkka halusi yhdessä parhaan ystävänsä Heinäsirkan kanssa tuoda metsän asukkaiden elämään lisää iloa, onnea ja rakkautta. Minun mielestäni Sirkka on onnellinen, itsevarma ja elämäniloinen metsän asukas. Hän haluaa rohkaista muita tavoittelemaan unelmiaan. Sirkka rakastaa laulamista ja Heinäsirkan viulunsoiton kuuntelua. Hän haluaa välittää muille eläimille samanlaista onnea ja iloa, mitä hän itse kokee. Sirkka on riehakas ja hupsu persoona, joka ajautuu oopperassa hauskoihin ja hullunkurisiin tilanteisiin.
Kokemukseni tästä oopperateoksesta oli antoisa ja mahtava! Klaus Haapaniemen suunnittelemat puvut ja maskeeraukset, sekä Janacekin lumoava musiikki kruunaavat kokonaisuuden.
Näytöksiä oli yhteensä yksitoista, joista viimeisin oli maaliskuun lopulla.
teksti ja kuvat Tanja Niemelä 8N
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti