Yläasteen liikunnankursseille kuuluu uinnin suorittaminen, pakollista
on käydä vähintään kerran uimassa. Jos olet jokaisella kerralla poissa,
joudut läksyparkkiin. Onko tämä todella niin tärkeää?
Lähdimme selvittämään tätä pulmaa liikunnanopettaja Irinja Lounassalolta.
Opettaja kertoi, että uiminen on tarpeellista, koska se on
liikuntataito, joka voi pelastaa hengen. Suomessa on paljon järviä,
siksipä uimataito onkin tärkeä taito. Irinja kertoi, että Hämeenkylän
koulun jokaiselle uintitunnille pitäisi toki osallistua, mutta välillä
voi olla flunssainen tai jokin muu syy, miksi ei pääse kuin kerran
veteen. Jos käy niin huonosti, että ei pääse kertaakaan oppituntien
aikana uimaan, pitää tulla läksyparkkiin koulun ulkopuolisella ajalla.
Uimassa käynti vähintään kerran on siksi tärkeää, että opettajan pitää
nähdä, millainen on oppilaan uimataso, jotta hän voi tarvittaessa
suositella oppilaalle uinnin tukiopetusta. Tukiopetuksessa oppilas saa
henkilökohtaisempaa opetusta matalassa vedessä ja vinkkejä, miten
uimataitoa voi kehittää.
Irinja kertoo, että uiminen ja uimataidon kehittäminen on myös kirjattu valtakunnalliseen
opetussuunnitelmaan. Opetussuunnitelman mukaan yläkoulun
liikuntatuntien yksi keskeinen sisältö on uimataito ja
vesipelastustaidot. Opetussuunnitelma velvoittaa kaikkia Suomen kouluja
sisällyttämään uinnin liikunnanopetukseensa, minkä vuoksi uintia ei voi
jättää pois peruskoulun liikunnasta.
Uiminen on myös hyvä kuntoutustapa. Esimerkiksi eräällä Irinjan
oppilaalla on vamma ja sen takia uiminen on ainut liikunta, mitä hän
pystyy harrastamaan koululiikunnassa.
Jotkut oppilaista ovat sitä mieltä, että uimahallissa uiminen on
epähygieenistä. Kysyimme, voisiko uimahallissa uimisen muuttaa
järviuinniksi, joka olisi monille oppilailla mieluisampi vaihtoehto.
Irinja vastasi, että se voisi ollakin vaihtoehto, jos koulumme lähellä
olisi järvi, jossa uinti olisi mahdollista. Irinja myös totesi, että
järvivesissä on itseasiassa paljon enemmän pieneliöitä kuin
uimahalleissa. Siinä mielessä perustelu järvessä uimisessa
hygieniasyiden vuoksi on huono, vaikka se voisikin olla virkistävää
vaihtelua kauniissa Suomi-maisemissa. Irinja vielä muistuttaa, että
vaikka järvissä on pieneliöitä yms., ovat Suomen järvet uimakelpoisia
eli ei niitä pidä pelätä sen enempää kuin uimahallissa uimistakaan.
Suomessa yleisessä käytössä olevien uimahallien ja kylpylöiden sisä-
ja ulkoaltaiden vesiä sekä vastaavien laitosten altaiden vesiä valvotaan
allasvesiasetuksen mukaisesti. Lisäksi Valvira eli sosiaali- ja
terveysalan lupa- ja valvontavirasto on määrittänyt, että allasvedessä
ei saa olla pieneliöitä, loisia eikä mitään muitakaan aineita sellaisia
määriä tai pitoisuuksia, että ne voivat aiheuttaa vaaraa ihmisten
terveydelle. Irinja kommentoi, että uimahallissa uiminen ei ole tämän
vuoksi ollenkaan epähygieenistä. Jokaisen täytyy vain muistaa huolehtia
ennen altaaseen menoa suihkussa käynnistä.
Uiminen on yksi Suomen suosituimmista liikuntamuodoista, ja
vesiliikunta on monipuolista ja mukavaa. Altaassa voi uimisen lisäksi
pelata vesipelejä, olla vesijuoksua tai vaikka tehdä
lihaskuntoliikkeitä. Näitä kaikkia asioita tehdään myös Hämiksen
liikuntatunneilla ja pääsääntöisesti oppilaat näyttävätkin viihtyvän
vedessä. On oppilaita, jotka haluavat tunnin jälkeen vielä hyppiä
altaaseen ja käyttää uimahallin kiipeilyseinää tai nauttai
terapia-altaan tai kylmävesialtaan vedestä. Irinjan mukaan Hämiksen
liikunnanopettajat pyrkivät pitämään monipuoliset tunnit, joilla
oppilaat viihtyvät ja oppivat uutta.
Joten uimapuvut kainaloon ja nokka kohti uimahalleja! :)
Tekijänä nimimerkit Juttiputti ja Emppalumppa
Lisäyksiä artikkeliin on tehnyt kirjoittajien luvalla liikunnanopettaja Irinja
