equations

tiistai 9. huhtikuuta 2013

Millainen lukujärjestys on hyvä?

- Lukujärjestyksen laatijan puheenvuoro

Nyt on se aika vuodesta, kun seuraavan lukuvuoden suunnittelu on hyvässä vauhdissa ja oppilaat valitsevat pian valinnaiskursseja ensi vuodeksi. Lukujärjestys on aina yhtä kiinnostava asia vuodesta toiseen. Lukuvuoden aikana oppilaat opiskelevat neljän eri lukujärjestyksen mukaan. Jokaisen lukujärjestyksen suhteen käydään käytävillä sama keskustelu: ”Onko lukujärjestyksesi hyvä?” Jos kriteereinä pitää sitä, että lukujärjestyksessä on vain lempiaineita, koulu alkaa vasta kymmeneltä ja päättyy viimeistään kahdelta, niin hyvää lukujärjestystä ei voi toteuttaa.

"Voisiko liikuntatunnit olla aina aamulla/iltapäivällä/perjantaisin?"

"Saako opettajat itse päättää, milloin opettavat meidän luokkaa? En haluaisi opiskella ruotsia/matikkaa/äikkää aamulla, mutta opettaja on niin aamuvirkku, että se varmaan tahallaan haluaa opettaa silloin."

"Miksi iltapäivällä on liikuntaa klo 12-14 ja sen jälkeen vielä jokin oppitunti klo 14-15?"`

Lukujärjestyksistä tehdään mahdollisimman toimivia oppilaille! Tavoitteena on sijoitella oppitunnit oppilaiden lukujärjestyksiin pedagogisesti perustellusti. Sijoitettavan tunnin tulee sopia oppilaan, opettajan ja luokkatilan lukujärjestykseen, mikä asettaa välillä erittäin suuria haasteita. Sijoittelussa tulee huomioida lisäksi, että joillain opettajilla on erityistehtäviä sekä muutama opettaja opettaa useassa koulussa, jotka antavat rajaehtoja sijoitteluun. Koko luokalle ei voi syntyä lukujärjestykseen ”hyppytuntia”, jonka vuoksi pedagogisista periaatteista joudutaan joustamaan. Eikä tietystikään kaikille koulun 500 oppilaalle voida opettaa esimerkiksi liikuntaa samaan aikaan!
 

”Kuka lukujärjestyksen meidän koulussa tekee?”

"Miksi koko vuoden lukujärjestyksiä ei jaeta heti syksyllä?"

Lukujärjestysten tekeminen on tiimityöskentelyä, johon osallistuvat lukujärjestysten tekijä, rehtori, apulaisrehtori, opinto-ohjaajat sekä erityisopettajat. Kaikki opettajat suunnittelevat opetusryhmien opetuksen ainetiimin kesken ja osallistuvat lukujärjestysten tarkistamiseen lukujärjestystyön loppuvaiheessa.

Kun aloittaa lukujärjestysten laatimisen suureen yläkouluun, kannattaa varata kalenteristaan aikaa työlle vähintään 160 tuntia. Tehdessäni lukujärjestyksiä nyt kolmatta vuotta, moni asia tuntuu selkeämmältä. Huomaan, että lukujärjestysten loogisuus ja niihin liittyvä ongelmanratkaisupähkäily on suorastaan viihdyttävää. Osa ratkaisuista ei edes synny tietokoneen ruudun edessä vaan vaikkapa lenkkipolulla.

Suuri osa lukujärjestystöistä tehdään kesällä, mutta niitä ei julkaista ennen kuin ne luokkatilojen sijoittelua myöten valmiit. Jos lukujärjestykset julkaistaisiin kokonaisuudessaan jo syksyllä, saatettaisiin joutua tilanteeseen, jossa pienen lukujärjestyskorjauksen vuoksi hyvinkin monen luokan lukujärjestykset voisivat muuttua merkittävästi ja tämä aiheuttaisi turhaa harmia.

"Miksi kaverillani on vähemmän tunteja lukujärjestyksessään?"

Oppilaiden ja opettajien kaikkien jaksojen tulee olla kohtuullisen hyvin tasapainossa. Pyrin siihen, että oppilaalla olisi jokaisessa jaksossa suurin piirtein 30 oppituntia. Toisinaan tästä kuitenkin joudutaan poikkeamaan, jotta opettajillekin tulee kohtuullinen määrä opetusta jokaiseen jaksoon. Jos opettajien jaksotus on epätasapainossa, tuntien sijoittamisesta tulee mahdotonta.

Lukujärjestysten tekeminen mielletään usein pelkäksi tuntien sijoitteluksi oppilaiden lukujärjestyksiin. Ennen oppituntien sijoittelua tehdään paljon mm. oppilaiden sijoittelua opetusryhmiin (ryhmittelyä), opetusryhmien yhdistämistä samaan aikaan opetettaviksi (palkittamista) ja opetusryhmien sijoittamista neljään jaksoon (jaksottamista), joiden huolellinen tekeminen on edellytys onnistuneelle tuntien sijoittamiselle. Oppiaineiden kursseja jaksotettaessa tulee huomioida, että muutamat kurssit on opetettava juuri tietyssä jaksossa sisällöllisistä syistä. 

Lukujärjestysohjelma antaa vinkkejä sijoittelusta ja tekeminen edellyttää ennakointia sekä pelisilmää, mutta silti saattaa kohdata tilanteen, ettei kaikille oppitunneille löydy paikkaa lukujärjestyksistä. Tällaisessa tilanteessa on ainoana ratkaisuna purkaa jopa useiden tuntien työ ja pyrkiä löytämään uusia luovia ratkaisuja tuntien sijoitteluun.

Kun kaikki tunnit on sijoitettu lukujärjestyksiin, alkaa hienosäätäminen, jota voi tehdä äärettömän ajan – joskus on vain todettava, että lukujärjestys on valmis!

Teksti Timo Järvenpää