equations

lauantai 14. helmikuuta 2015

Tekemistä hiihtolomalle?


Vantaan kaupunki järjestää hiihtolomalla eli 16.-20.2. monipuolista tekemistä ympäri Vantaata.

Mielestämme kiinnostavimpia ja meidän ikäisillemme sopivia tekemisiä olivat:

· la 14.2. ystävänpäivälanit Kannistossa klo 15-22.30
· ti 17.2. laskiaistiistain pulkkamäki ja laskiaispullia tarjolla Sotungin urheilupuistossa klo 12-15 ja Rekolanmäellä klo 15
· ke.18.2. jalkapallopäivä Tikkurilan pallohallissa klo 10-13 ja futisturnaus Myyrmäen jalkapallohallissa klo 10-12
· to 19.2. luolapäivä, jossa mm. pöytätennistä, yleisurheilua ja kamppailulajeja Hakunilan pommisuojissa klo 10-13

Kaikki toiminnat ja tekemiset ovat ilmaisia ja niihin voi liittyä kuka vain. Jos listasta ei löytynyt mieleistä tekemistä, niin käy katsomassa täältä.

toimittajina kasiluokkalaiset Essi, Erika ja Nastja


torstai 12. helmikuuta 2015

Ystävänpäivä Hämiksessä

Koulussamme vietetään ystävänpäivää perjantaina 13.2.


Kasiluokkalaisten ruokatiimi on leiponut mokkapaloja, joita oppilaskunnan hallitus myy aulassa. Muista ottaa pientä rahaa mukaan!

Tukioppilaat ovat kehitelleet ohjelmaa ja ystäväaiheisia videoita. Luvassa 3. oppitunnilla koko koululla on halailua ja sydämien tekoa. 

Kuvissa näkyvät kauniit julisteet ovat oppilaskunnan hallituksen tekemiä.




















Hyvää ystävänpäivää!

toimittajina SL ja SL

Pidätkö koululiikunnasta?


Kävimme haastattelemassa 8.-luokkalaisia liikuntavalinnaisessa olevia. Osa vastasi kyselyymme, mutta osa ei.

Pidätkö koululiikunnasta?
Useat suhtautuivat positiivisesti ja kehuivat koululiikuntaa.

Mikä liikunnassa on mukavaa?
Kivaa on juokseminen, jääkiekko, jalkapallo ja sähly. Kuntosaliakin kehuttiin.

Mitä hyviä puolia koululiikunnalla on?
Useat suhtautuivat positiivisesti ja kehuivat koululiikuntaa.  Monet mainitsivat myös, että kunto kasvaa ja oppii uusia lajeja.

Oma mielipiteemme on, että koululiikunta on mukavaa!

toimittajina Aleksi, Luca ja Juho

keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Ekaluokkalaisten koulupäivä


Kävimme seuraamassa ekaluokkalaisten koulupäivää tammikuussa Hämeenkylän kouluun kuuluvassa Variston toimipisteessä. Kun tulimme ala-koulun pihaan, lapset ihmettelivät ja kuiskivat että ketä oikein olimme.

Jotkut epäilivät että olimme tulleet opettamaan heitä. Kun kello soi lapset juoksivat jonoon ulko-oven eteen. Menimme jonon perään ja sisälle. Ensimmäisen luokan opettaja Suvi Vänni tuli toivottamaan meidät tervetulleiksi.

Ensimmäinen tunti alkoi ja meille selvisi että se on käsitöitä. Opettaja jakoi oppilaiden työt ja he alkoivat tehdä töitään.




Ensimmäinen oppitunti oli melko samanlainen kuin me muistamme oman ykkösluokkamme olleen.

Oppilailla alkaa luultavasti tekninentyö ensi viikolla, ja kun he kuulivat siitä jotkut ihmettelivät että mitä se on. ”Ai tuodaaks me puu tänne ja piirretään siihen?”

Käsitöiden lomassa oppilaat puhuivat mm. televisiosarjoista.
Opettaja: ”Miksi se Kingi on niin hyvä?”
Oppilas: ”Koska se on niin romanttinen!”

Kun toinen tunti alkoi loputkin luokasta saapui paikalle. Oppilaat olivat aikaisemmin harjoitelleet kuukausia, ja opetelleet niihin liittyvän leikin, ja näyttivät sen meille. Sen jälkeen arvottiin viikon järjestäjä.

Oppilaita pyydettiin ottamaan matematiikan kirjat esille. Tänään he harjoittelevat kellonaikoja. Niitä harjoiteltiin mm. leikillä jossa opettaja sanoi kellonaikoja ja oppilaiden piti osata tietää oliko kello tasan vai puoli. Sekä heidän piti kääntää oman paperi kellonsa viisarit sanottuun kellonaikaan. ”Sehän liikkuu, sinä olet tuhma kello!”

Mikä luku on kaksi suurempi kuin 18?





Matikan tunnin jälkeen siirryimme välitunnille. Kaikki lapset leikkivät yhdessä, eikä heitä haitannut vaikka ulkona oli kylmä ja paljon jäätä. He leikkivät mm. hippaa, sekä liukuivat jäiseltä mäeltä alas. Mekin saimme (jouduimme) liittyä mukaan leikkeihin.


Kello soi jälleen ja puolentunnin mittainen välitunti on ohi. Kolmannella tunnilla oli ympäristötietoa. Opettaja toi luokkaan lunta, jota alettiin tutkia.
Miltä lumi maistuu? ”namia”, ”vaahtokarkilta”, ”koiranpissalta”, ”vedeltä”
Oppilaiden mielestä lumi haisee opettajan meikiltä, sekä hyvälle.
Mietimme myöskin veden eri olomuotoja.



Tunti kului nopeasti ja sitten olikin jo ruokailun aika. Ruoka syötiin omassa luokassa ja sammalla katsottiin lastenohjelmaa.

Silloin kun me olimme alakoulussa, emme katsoneet lastenohjelmia samaan aikaan ruokailun kanssa.


Ruokailusta siirryimme pihalle. Tällä välitunnilla haastattelimme joitain oppilaista, ja otimme paljon kuvia. Jotkut oppilaista kyselivät uteliaina, että emmehän laita heidän kuviaan facebookkiin.

Onko ollut kivaa 1. luokalla?
-joo
-ei
-tylsää

Mikä on ollut kivointa koulussa?
-matikka
-välitunnit
-käsityöt
-kuvataide

Mitä olette tehneet käsitöissä?
-tyynyjä
-kirjanmerkkejä
-mattoja

Onko koulussa kivempaa kuin päiväkodissa?
-on
-ehkä
-emmä tiiä

Välitunnin jälkeen alkoi äidinkielen tunti. Aiemmin päivällä yksi oppilaista oli kertonut, että he harjoittelevat yhden kirjaimen joka viikko. Nyt he harjoittelivat H-kirjainta. Tunnin alussa he kuuntelivat tarinan hattukaupasta. Tarina oli myöskin heidän aapisissaan. Leikimme myöskin leikin, jossa harjoiteltiin h-äännettä. Siinö oppilaat nousivat seisomaan, kun kuulivat h-kirjaimen sanan alussa. Sen jälkeen tehtiin myöskin eri versioita, joissa hypittiin, mentiin kyykkyyn yms. Oppilaat kirjoittivat sanoja tarinan kuvasta. Opettaja muistutti, että nimet kirjoitetaan isolla. ”Mua ei kyllä kirjoiteta isolla.” Heidän, kuten meidänkin ensimmäisellä luokalla, piti käyttää tavu-viivaa.


Tunnin loputtuessa toinen puoli luokasta sai lähteä kotiin ja toinen jäi vielä tekemään käsitöitä.


Nyt lähdimme erään oppilaan kanssa kävelemään iltapäiväkerhoon, joka on pienen kävelymatkan päässä koululta.

Kun tulimme iltapäiväkerhoon, ilttiksen vetäjät tulivat tervehtimään ja esittelimme itsemme. Aika pian lapset kutsuttiin sohville istumaan ja he alkoivat laulaa lasten lauluja. (Jänis istu maassa, hämähämähäkki) Lauluihin oli tehty myöskin omat leikit.

Sitten lähdimmekin jo kotiin ja takana oli mielenkiintoinen päivä.


toimittaja Erika, Essi ja Nastja

lauantai 7. helmikuuta 2015

Onnittelut 8A-luokalle!


Hämeenkylän koulun 8A-luokka menestyi MatCupin alkukilpailuissa hyvin ja pääsee kilpailemaan Suomen mestaruudesta huhtikuussa järjestettävässä semifinaalissa.

Katso tästä blogissamme ollut juttu MatCupista.

Onnittelut 8A-luokan oppilaille!

 

teksti ja kuvat: Timo Järvenpää

keskiviikko 28. tammikuuta 2015

UUDENVUODEN LUPAUKSET


Haastattelimme koulumme oppilaita siitä, että tekivätkö he uudenvuoden lupauksia

40% vastaajista ei tehnyt lupauksia. Suurin osa, jotka eivät tehneet lupauksia sanoivat syyksi etteivät he muistaneet.
60% vastaajista tekivät lupauksia. Eniten oppilaat lupasivat nostaa arvosanojaan, kaikki ovat pysyneet tähän asti lupauksissaan. Herkkulakko oli toiseksi yleisin lupaus. Liikuntaakin luvattiin lisätä.
                                                                  
Itse emme tehneet lupausta, koska tiesimme, että lupauksemme eivät kuitenkaan tulisi pitämään.

Teettekö itse uudenvuoden lupauksia? Oletteko pysyneet niissä?

Hyvää uutta vuotta jokaiselle lukijallemme! Pitäkää hyvä vuosi!

SL JA SL

perjantai 23. tammikuuta 2015

Hämiksessä pelattiin Rauhanfudista

21.9. vietettiin maailman rauhan päivää. Tämän kunniaksi Hämeenkylän koulussa pelattiin Maailmankoulu-hankkeen ideoimaa Rauhanfudista viikon ajan. Luokat pelasivat toistensa kanssa rauhanfudiksen erityisillä säännöillä koulun pihan kentällä tai sateen sattuessa liikuntasalissa sovitun aikataulun mukaisesti.

Erityisinä sääntöinä Rauhanfudiksessa on:

Pelaajille:
- Huuda mahdollisimman usein kannustushuutoja myös vastapuolen pelaajille.
- Jos sinua kampitetaan tms., yritä täysillä olla hermostumatta.
- Iloitse jokaisen onnistumisesta ja suhtaudu rohkaisevasti epäonnistumisiin.

Yleisölle:
- Huutakaa kannustushuutoja molemmille joukkueille.
- Jos kannustatte pelaajia nimeltä, muistakaa pelin aikana mainita kaikkien pelaajien nimet.
- Kehukaa myös toisia kannustajia osuvista kannustushuudoista.

Maalivahdille:
- Torju parhaan taitosi mukaan, mutta jos vastapuoli kuitenkin tekee maalin, käy kättelemässä maalintekijää.
- Älä hermostu, vaikka päästäisit maalin. Sellaista elämä on!

Rauhanfudis-viikko käynnistettiin yhteisellä päivänavauksella salissa lauantaityöpäivänä 20.9. ja päättyi koko koulun yhteiseen peliin Vapaalanaukealla maanantaina 29.9.. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Hilma-Liina Luumi, joka koordinoi tapahtumia yhdessä apulaisrehtori Jukka Väisäsen kanssa, kertoo, että hanke onnistui hänen mielestään hienosti, ja mahdollisesti Rauhanfudis toteutetaan jatkossakin.

Rauhanfudis-tempauksen keskeisiä teemoja olivat:
Toisten kanssa toimeen tuleminen
Yhdessä tekeminen
Kannustaminen
Vastuun ottaminen
Toisten ja itsen kunnioittaminen
Pettymysten jakaminen
Onnistumisen ilo

8.-luokkalainen Alex muisteli tunnelmiaan Rauhanfudiksesta: "Rauhanfudis oli mielestäni kiva tapahtuma, koska kaikki olivat niin iloisia ja pirteitä. Pelasimme oman luokkamme kanssa 1.-luokkaa vastaan. Kaikki, jotka eivät halunneet pelata, kannustivat kuitenkin kaikkia, jotka pelasivat. Kaikki pelasivat reilusti eikä kukaan pahoittanut mieltään."

Lotan ja Viivin ottama kuvakavalkadi Hämeenkylän yhtenäiskoulun Rauhanfudiksesta:












torstai 22. tammikuuta 2015

Pohdiskelimme: nuorten päihdeongelmat


Kuten olette varmaan kaikki huomanneet, nuorilla on päihdeongelmia. Sen huomaa suoraan siitä, kun katsoo minne tahansa nurkkaan tai kattoon, niin huomaa nuuskapusseja, ja osa porukasta haisee selvästikin tupakalle. Sitten on vielä alkoholi. Kaikkihan aina puhuvat, että se on vaarattomin noista, mutta alkoholi on jopa pahempaa kuin moni muu huume. Yleensä porukka ei huomaa alkoholin vaaroja, koska niitä nautitaan vähemmän verrattuna huumeisiin, kuten kossupullossa on 38 % alkoholia kun taas kokaiinipulverissa on lähes 100 % kokaiinia. Sekä alkoholiin ei jää niin helposti koukkuun kuin muihin huumeisiin. Mutta alkoholin haittavaikutukset muita kohtaa ovat suurimmat.

Vaarallisimmat päihteet ovat lyhyesti kaikki huumeet. Nuori ei kestä huumeita, koska hänen elimistönsä kehittyy eikä sietokyky ole niin hyvä kuin aikuisella. Vanhemmilla on myös velvollisuus vahtia lasten päihteiden käyttöä. Vieroituksessa apuna ovat H-klinikka, A-klinikka ja nuorille suunnattu nuorisoasema. Vaikka tällaisia apuja on paljon, niin vieroitus voi silti kestää koko elämän tietenkin riippuen ihmisestä.

Päihteet vaikuttavat elimistöön ja aiheuttavat riippuvuutta. Ne voivat auttaa nuorta pakenemaan todellisuutta. Kulttuuri ja sosiaaliset paineet ovat myös syitä, miksi päihteitä käytetään.

Kun ihminen on päihteen vaikutuksen alaisena, niin hän ei yleensä huomaa sitä, mutta reaktionopeus ja estot vähenevät sekä aggressiivisuus kasvaa. Suurin osa onnettomuuksista tapahtuu päihteiden alaisena.


teksti Miro, Jehu ja Tommi
kuvat Leevi, Aleksi, Juho

keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Opiskelu ennen "Old School"

Suomalaisten opiskelun historia alkaa keskiajasta, jolloin Suomeen perustettiin Suomen ensimmäinen koulu. Koulu perustettiin samoihin aikoihin (1200-luvulla) Turun tuomiokirkon kanssa, ja oli tarkoitettu papeille. Turussa oli myös dominikaanien pitämä luostarikoulu. 1600-luvulla Turkuun perustettiin myös Suomen ensimmäinen lukio (1630) ja yliopisto (1640). Kirkko hallitsi kansanopetusta vielä 1800-luvun puoleen väliin. Kristinopin alkeet opettivat vanhemmat. Kirkko kuitenkin tarjosi pienille paikkakunnille kiertävää opettajaa joka mahdollisti oppilaille jonkinlaiset alkeelliset oppimahdollisuudet.

Asiat kuitenkin alkoivat muuttua. Vuonna 1866 Suomen Senaatti antoi kansakouluasetuksen, joka oli tehty Uno Cygnaeuksen senaatille jättämän ehdotuksen mukaan. Asetuksessa säädettiin kuntien järjestämästä kansakoulusta, joka tuli pakolliseksi järjestää kaikkialla Suomessa vasta 1898 annetun piirijakoasetuksen jälkeen. Kansankoulun käyminen tuli pakolliseksi kuitenkin vasta 1921.


50-luvulla aiemmin 4 vuotta kestänyt kansakoulu piteni 6 vuotta kestäväksi. Tätä ei kuitenkaan kestänyt kauaa, kun jo 60-luvulla kansankoulu piteni 8 vuotta kestäväksi. Myös oppikoulujärjestelmää muutettiin. Samalla aloitettiin suunnittelutyö, minkä seurauksena Suomi siirtyi (1972-1978) rinnakkaiskoulujärjestelmästä peruskoulujärjestelmään. Vanha keskikoulu yhdistettiin kansakoulun ylimpiin luokkiin peruskoulun yläasteeksi. Samalla aiemmin yksityiset tai valtiolliset oppikoulut enimmiltä osilta kunnallistettiin. Lukiot säilyivät ammattikoulutuksesta erillisenä koulumuotona. Nykyinen Suomen perusopetus on vastaava monien EU:n teollisuusmaiden kanssa.

Toimittajana Roni, joka tutki kouluhistoriaa mm. osoitteesta fi.wikipedia.org/wiki/Koulutus_Suomessa#Historia

Kuvan otti Eevaleena kesällä 2014 Ahvenanmaan koulumuseossa

keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Juhlakurssi järjesti tervetulojuhlan uusille opettajille

Koulullamme pidetään kotitalouden valinnaista juhlakurssia, jossa oppilaat tekevät erilaisia ruokia ja kurssin päätteeksi he pitävät juhlan. (Ks. jutut edellisvuotisista juhlista alakoululaisille, opettajille, pikkujoulujuhlasta ja donitsijuhlasta.)

Kävimme haastattelemassa syyslukauden 2014 lopulla juhlakurssin opettajaa Paula O’Connoria syksyn juhlakurssin ryhmän juhlista.

Minkälaista ruokaa oli tarjolla?
- Alkuruokana meillä oli baakelit eli vesirinkelit ja täytteenä oli savulohta ja toinen oli italialaistyyppinen ja siinä oli mozarella-juustoa,pestoa ja tomaattia. Pääruokana pastitsio eli kreikkalaista makaronivuokaa ja salaattina oli vihersalaatti ja kermaviilikastike. Jälkiruokana oli kahvin kanssa rahkaunelmakakku, jonka oppilaat olivat kehitelleet itse.

Mikä juhlan teema oli?
- Tervetuliaisjuhla. Tänä lukuvuonna oli aloittanut 14 uutta opettajaa.

Keitä oli vieraina?
- Uudet opettajat oli kutsuttu ja rehtori ja apulaisrehtori.

Mitä mieltä vieraat olivat juhlasta?
- Todella otettuja. Oppilaat olivat tehneet ruoat todella hyvin ja ohjelma oli keksitty hyvin.

Oletko tyytyväinen oppilaiden suorituksiin?
- Enemmän kuin tyytyväinen. He tekivät parhaansa ja ylittivät itsensä.

Minkälaista ohjelmaa oli?

- Oli illan emäntä ja isäntä jotka juonsivat ohjelmaa. Koulumme yksi oppilas kävi soittamassa selloa ja juhlakurssin oppilaat lausuivat runoja.











Juttu ja kuvat: Nasima, Sofia ja Anna