Vantaan kaupunki suunnittelee Tuomelan koulun ja Hevoshaan koulun
lakkauttamista vuoden 2016 alussa. Sen seurauksena Hämeenkylän koulusta
tulisi yhtenäiskoulu.
Tuomelan koulu lakkautetaan koska se on huonokuntoinen ja osin
käyttötarkoitukseensa sopimaton ja korjaaminen tulisi maksamaan yli 5
miljoonaa. Kysyimme pari kysymystä eräältä idean isältä, Vantaan perusopetuksen johtajalta Ilkka Kalolta.
Miten Hämeenkylän koulun toiminta tulisi muuttumaan, jos Tuomelan koulu lakkautetaisiin?
- Osaksi Hämeenkylän koulua tulisi uusi rakennus, eli nykyinen
Rajatorpan koulun Variston opetuspiste. Asteittain myös vuosiluokkien
1.-6.-oppilaita tulisi Hämeenkylän koulun oppilaiksi.
Minne Tuomelan koulun oppilaat sijoitettaisiin?
- Tuomelan koulun lähialueella asuvia oppilaita siirtyisi asteittain Pähkinärinteen, Askiston ja Hämeenkylän kouluihin.
Harkitaanko vuorokoulua yhä ja miten se tulisi vaikuttamaan yläkoululaisiin?
- Vuorolukua ei ole harkittu, mutta joinakin koulupäivinä oppilaiden
koulupäivät saattaisivat olla enemmän iltapäiväpainotteisimpia kuin
tällä hetkellä on, esim. ma-ke koulua 8-14/15 ja to ja pe klo
10/11-15/16
Tulisiko Tuomelan koulun henkilökunta Hämeenkylän kouluun?
- Pienimmille oppilaille tulisi luokanopettajat, joista osa voi siirtyä Tuomelan koulusta.
Miten kaikki mahtuisivat Hämeenkylän kouluun?
- Hämeenkylän oppilasmäärä tulisi olemaan suurimmillaan noin 700
oppilasta, tällöin olisi käytössä myös nykyinen Variston opetuspisteen
kuusi luokkahuonetta. Ilman em. tiloja Hämeenkylässä on aiemmin ollut
noin 700 oppilasta, joten kyllä kaikki mahtuu hyvin.
Voiko oppilaiden opetus ja oppiminen kärsiä?
- Kuten edellisessä vastauksessa totesin, niin kymmenisen vuotta
sittenkin näin toimittiin ja silloin oppiminen ja opetus eivät
kärsineet. Näin ollen uskon, että opetus ja oppiminen sujuisivat hyvin,
jos Tuomelan koulun tiloista päätettäisiin luopua.
toimittajina Viivi, Johanna ja Linda
2 kommenttia:
Esitänpä näkökulman tuohon Ilkan esittämään hyvin mahtumiseen, jotta saamme tänne hieman blogi-tyylistä ajatustenvaihtoa.
Nykymuotoisen Hämeenkylän koulun ensimmäisenä lukuvuonna 2006-2007 oppilasmäärä oli 680. Opetusryhmiä oli 30 (=luokkia) ja kaikkia mahdollisia opetustiloja 30. Lukuaineiden opetusta jouduttiin ajoittain järjestämään käsityön, kuvataiteen ja ATK-luokissa. Lisäksi käytössämme oli koko lukuvuoden kaksi opetustilaa Variston opetuspisteessä eli emme olleet ilman noita tiloja. En voi hyvällä omallatunnolla sanoa, että mahduimme hyvin. Opetuksen järjestämistä epäkäytännöllisissä (sopimattomissa) tiloissa en myöskään voi sanoa hyvin sujumiseksi. Kyllä näistä tilajärjestelyistä opetus ja oppiminen kärsivät. Luovuuden ja joustavuuden avulla mahduimme, kun oli pakko, mutta emme hyvin.
Tänä lukuvuonna oppilasmäärämme on 520 ja opetusryhmiä 26 (sisältäen 2xjopo +valmistava) ja tällä hetkellä voin sanoa, että mahdumme hyvin. Oppilasmäärän kasvattaminen 700 oppilaaseen ja alakoulun ”kotiluokat” tuovat tilojen käytön suunnitteluun suuria haasteita, erityisesti, kun Hämeenkylän koulun tilat ovat aikanaan suunniteltu ja tarkoitettu noin 600 oppilaan yläaste –lukio yhdistelmälle. Ennustan, että tarkoituksenmukainen ja hyvin sujuva opetustilojen käyttö on enemmänkin laskennallista teoriaa, kuin tulevan yhtenäiskoulun arkea.
Minusta tuntuu, että hyvän suunnittelun ja luovuuden avulla mahdumme, kun on pakko. Opetuskin varmasti sujuu hyvin, tilojen tuomista haasteista huolimatta; se on meidän opettajien ammattitaitoa.
Nimim. Olemmehan aina ennekin tulevaisuudessa pärjänneet
Hyvin mahtumista voi todella lähestyä sekä matemaattisesti että pedagogisesti. Matemaattisesti kasvava oppilasmäärä saattaa mahtua rakennukseen, kun kaikki opetustilat ovat käytössä klo 8-16. Toinen asia on kuinka käytännöllisiä opetustilat ovat kyseisen aineen opetukseen. Väistämättä joudutaan tilanteeseen, jossa teoria-aineita opetetaan ympäri koulua siellä missä on kulloinkin vapaa opetustila. Näin ollen esimerkiksi matematiikkaa tullaan opettamaan myös muun muassa kotitalousluokassa, kuvaamataidon luokassa, musiikin luokassa ja auditoriossa.
Kyseiset opetustilat ovat hyvin innovatiivisia paikkoja, mutta miten käy keskittymisen opiskeltavaan teemaan? Saavutetaanko oppimistavoitteet myös opetustilassa joka ei ole suunniteltu aineen opetukseen ja ulkopuoliset ärsykkeet vievät ajatukset pois aineen opiskelusta?
Saatamme joutua myös tilanteeseen jossa 4.-luokkalaiset ja 9.-luokkalaiset odottavat tuntiaan samalla käytävällä, kun tiloja joudutaan käyttämään tehokkaasti. Jos alakouluikäisille järjestetään omat luokkatilat, niin luokkatilaa tulevat käyttämään iltapäivisin yläkouluikäiset, joka asettaa omat haasteensa.
Lähetä kommentti