Elokuvakäsikirjoittaja Petra Forstén kertoi käsikirjoittamisesta ammattina ja ohjasi kirjoittamisharjoituksia koulullamme järjestetyssä kirjoittamistyöpajassa. Mukaan oli kutsuttu koulumme 16 oppilasta, jotka äidinkielen opettajat ja opot valitsivat yhdessä.
Aloitimme kiinnostavasti: Petra antoi esimerkin lyhytelokuvan tavanomaisesta juonen kulusta. Katsoimme myös kauhulyhytelokuvan
http://vimeo.com/82920243
Tämän jälkeen teimme erilaisia käsikirjoitusharjoituksia.
Kysyimme jälkeenpäin Petralta muutaman kysymyksen liittyen työpajaan ja käsikirjoittamiseen:
Mitkä ovat mielestäsi elokuvakäsikirjoittamisen parhaat ja myös huonoimmat puolet?
- Parhaimpia puolia tässä työssä on kirjoittaminen, olen aina tykännyt kirjoittaa ja kertoa tarinoita. On hienoa ja etuoikeutettua päästä tekemään rakastamaansa työtä sellaisten ihmisten kanssa, jotka jakavat sen saman intohimon tarinan kertomiseen. Elokuvan tekeminen on aina yhteistyötä. Parasta ovat ihmiset ja itse työ, etenkin se luova vaihe, kun saa ideoida ja kehitellä tarinaa, ja muokata sitä paremmaksi yhdessä tuottajan ja ohjaajan kanssa.
- Toinen hieno puoli on vapaus: saa itse päättää, milloin työskentelee ja missä työskentelee, kunhan saa työt tehtyä ja pysyy sovitussa aikataulussa. Kaikille itsenäinen työskentely ja vapaus eivät sovi, sillä se vaatii paljon itsekuria, mutta itse nautin siitä, että saan kirjoittaa silloin kun se minulle parhaiten sopii. Tietysti on poikkeuksia, etenkin kun jokin projekti on hektisimmillään, silloin pitää kirjoittaa paljon koko ajan tai tiettyinä hetkinä.
- Huonoimpia puolia voisi olla se, että silloin kun on projekti päällä, on vaikeaa erottaa työ- ja vapaa-aikaa, tai pitää esim. vapaapäiviä. Elokuvakäsikirjoittajan ammatti on kuin yrittäjän ammatti, tämä on enemmänkin elämäntapa kuin työ. Toisaalta se on tässä myös parasta. Saa yhdistää työn ja harrastuksen.
- Epävarmuus työllistymisestä, koska mitään varmaa työpaikkaa ei ole. Epävarmuus siitä, tuleeko käsikirjoituksesta elokuva, tuleeko siitä hyvä, löytääkö se yleisön. Pitää olla todella sinnikäs ja tehdä paljon töitä oman työllistymisensä eteen. Silti en vaihtaisi alaa.
Ottiko joku koulustamme teihin yhteyttä, vai keksitkö itse idean tulla ohjaamaan oppilaita ja oleko käynyt muuallakin pitämässä vastaavanlaisia työpajoja?
- Tämä käsikirjoituspaja oli ensimmäinen varsinainen työpaja tästä aiheesta, ja idean keksimme yhdessä koulun äidinkielenopettaja Eevaleenan kanssa, jonka tunnen entuudestaan. Yhdessä puhuimme, että tällainen kirjoituspaja olisi hyvä järjestää koulussa, mutta työkiireideni vuoksi vasta nyt järjestyi tilaisuus työpajan pitämiseen. Tykkäsin todella paljon ja mielelläni teen vastaavia keikkoja jatkossa muissa kouluissa.
Kuinka kauan koulutuksesi alalle kesti?
- Opiskelin englanninkielisessä MA in Film Screenwriting -maisteriopinnoissa, jotka kestivät kaksi vuotta, osa Suomessa ja osa Englannissa, Manchesterissa. Valmistuin kesällä 2013 elokuvakäsikirjoittajaksi ja taiteiden maisteriksi Englannista Salfordin yliopistosta.
Olisiko sinulla antaa neuvoja tai rohkaisua elokuvakäsikirjoittajaksi haluaville nuorille?
- Kannattaa kirjoittaa paljon ja monenlaista, kuten myös katsoa elokuvia ja lukea kaunokirjallisuutta. Katsomalla hyviä ja huonoja elokuvia oppii paljon.
- Täytyy olla pitkäjännitteinen, elokuvien käsikirjoittaminen vie aikaa eikä ura synny hetkessä.
- Kannattaa varmaan aloittaa elokuvien katsomisella ja kirjoittaa paljon. Ja sitten ideoida ja kirjoittaa ensin ihan harrastepohjalta esim. lyhytelokuvakäsikirjoitus. Kannattaa lukea myös valmiita käsikirjoituksia, joita löytyy netistä. Niistä oppii myös käsikirjoittamisen muotoa ja tapaa.
Millaisille henkilöille suosittelisit tätä alaa? Onko sinulla antaa joitain käsikirjoitus- neuvoja tai harjoituksia?
- Sellaisille, jotka palavasti haluavat kirjoittaa ja kertoa tarinoita, ymmärtävät ja hyväksyvät, että kirjoittaminen on työtä ja sen eteen pitää tehdä paljon töitä, joka päivä. Sellaisille, jotka ovat todella kiinnostuneita elokuvista ja tykkäävät sekä kirjoittamisesta että tarinoiden kertomisesta.
- Kaikille, jotka kokevat kirjoittamisen omaksi tavakseen ilmaista itseään. Pitää uskoa ja luottaa itseensä ja omaan ääneensä, mutta olla myös nöyrä.
- Kirjoittajan pitää pystyä tekemään yhteistyötä muiden kanssa ja ottamaan vastaan palautetta.
- Ja hyvä stressinsietokyky ei ole pahitteeksi. Tämä ala vaatii myös ennen kaikkea itsekuria, koska tekstiä pitää pystyä editoimaan useita kertoja.
Kurssin aikana Petra ohjasi muutaman käsikirjoitusharjoituksen, jotka osoittautuivat yllättävän haastaviksi, etenkin sellaisille joka on tottunut kirjoittamaan proosaa. Käsikirjoittaessa joutuu pelkistämään tekstiä: toisin kuin proosassa, kirjoitettaessa elokuvakäsikirjoitusta voidaan kirjoittaa vain se, mitä nähdään ja kuullaan.
Yllättävää oli se, että vaikka ryhmä oli iso, Petralla riitti aikaa kaikille. Hän antoi positiivisen kuvan käsikirjoittamisesta, mutta kumpikaan meistä ei ehkä valitsisi sitä ammatikseen. Pysymme mieluummin proosan parissa.
toimittajina Pihla ja Neela
Opettaja, haluatko järjestää käsikirjoittamispajan koululla? Voit ottaa yhteyttää Petraan: petra.forsten AT gmail.com
