Biologian lajikokeet

Biologiassa on tapana pitää lajikokeita, jossa tunnistellaan lajeja. Lajeja on noin 20-40, joista kokeessa kysytään vähän yli puolet. Kun lajikoe pidetään, lajit eivät enää kuulu kurssin "ison" kokeen koealueeseen.

Koetta varten oppilaille tulostetaan monisteet, jossa ovat kokeeseen tulevat lajit. Oppilaat saavat itse etsiä lajit kirjasta, ja lopuksi ne tarkistetaan yhdessä taululta. Samalla he saavat tuntomerkit jokaiseen kasviin. Olisi parempi jos kuvat olisivat selkeämpiä: koko näkyisi paremmin, kasvi voisi olla monesta suunnasta näytetty, tuntomerkit voisivat näkyä paremmin. 

Kysyimme muutamia kysymyksiä biologian opettaja Terhi Hakkiselta:

Miksi pidät lajikokeita?
- Koska kyllä jokaisella pitäisi olla jokin tieto luontomme yleisimmistä kasveista, eläimistä ja sienistä.

Mitä hyötyä lajikokeista on?
- Niillä ”pakotan” oppilaat opiskelemaan lajit, koska ilman kokeita suurin osa ei niitä viitsisi muuten opetella. Ja haluan myös opettaa meidän luontomme myrkylliset lajit.

Miksi juuri kyseiset lajit?
- Olemme valinneet kokeisiin Suomen luonnon yleisimpiä + myrkyllisimpiä lajeja sekä kasveista, sienistä että eläimistä.

Voisivatko monisteiden kuvat olla selkeämpiä?
- Oppilaiden ei ole tarkoitus opetella lajeja niistä jakamistamme monisteista vaan nimenomaan itse lisäksi etsiä lajeista kuvia (netistä). Eli annamme monisteilla ikään kuin lajilistat ja tuntomerkit, mutta muuten heidän pitää kyllä omaakin aktiivisuutta käyttäen niitä lajeja katsella ja tunnistella.

Mistä eriaiheista tulee lajikokeita yläkoulun aikana?
- 7.lk:n biologiassa keskitymme vesien eläimiin ja kasveihin. 8. lk:n lajit ovat taas sitten kuivalta maalta eli lähinnä metsiemme yleisiä lajeja. 9.lk:lla ei enää ole lajikokeita, koska silloin keskitymme ihmisen elimistön toimintaan. Tosin 9.lk:lla lajikokeita vastaa ehkä sitten meidän omien lihasten ja luiden opettelu.

toimittajina Jenna ja Emma

Vierailu paloasemalla

Valinnaiskurssi "Ensiapu ja pelastustoiminta" vieraili Vantaankosken paloasemalle, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella.

Valinnaiskurssi itsessään pitää sisällään käytännön harjottelua, mm. haavojen sidontaa, lastottamista, elvytystä ja muita ensiaputaitoja. Kurssi antaa hyvät valmiudet toimia onnettomuustilanteissa. 

 

Haastattelin kurssin vetäjää Marianne Peltosta kurssin retkestä pelastuslaitoksella. 

Mitä vierailu Vantaankosken paloasemalla piti sisällään?
- Ensin turvallisuuskouluttaja Jalmari Kotiranta esitteli meille hieman Kuopion pelastuslaitosta opiskelupaikkana. Siellä voi opiskella mm. palomiehen ammattiin. Tämän jälkeen tutustuimme ambulanssiin ja paloautoon. Ambulanssiin tutustuminen jäi kuitenkin kesken, koska sille tuli hälytys ja se joutui lähtemään keikalle.

Millainen paloauto on sisältä, entä ambulanssi?
- Paloautossa on paljon työkaluja, letkuja, sammutusjauheita ja muuta pelastusvälineistöä. Palomiehen eniten käyttämä paloauton varuste on katuharja, jolla siivotaan esim. onnettomuuksien jälkeen lasinsirut pois ajoradalta, tai imeytetään öljy turpeeseen ja harjataan pois tieltä. Paloauto painaa noin 18 000 kg ja maksaa 500 000 euroa. Ambulanssia emme ehtineet käytä läpi sille tulleen keikan takia.

Pitivätkö oppilaat vierailusta?
- Kurssin pojat olivat erittäin kiinnostuneita pelastuskalustosta. Uskoakseni vierailu oli mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. Ehkäpä joku pojista sai kipinän ja harkitsee tulevaisuudessa palomies-sairaankuljettajan ammattia.

Kysyin myös kurssilla olleelta oppilaalta, mitä hän piti vierailusta:
- Tylsää, katsoimme videota ja asiat olivat minulle tuttuja, mutta saimme paloautokarkkeja.

Pojat olivat hämmästyneitä siitä, että palomiehet asuvat asemalla aina yhden 24 h työvuoron. Eli laittavat keittiössä yhdessä ruokaa, saunovat, urheilevat ja nukkuvat aseman yläkerrassa yöllä jos ei ole hälytyksiä. Hämmästystä aiheutti myös se, että paloauto maksaa saman verran kuin Ferrari. Selväksi tuli myös se, että koska työkalut ovat painavia, palomiehillä täytyy olla hyvä kunto ja punttisalilla täytyy treenata lihaksia, jotta jaksaa pidellä käsissään esim. painavia hydrauliikkaleikkureita.
 

Turvallisuuskouluttaja Jalmari Kotiranta/Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Vantaankosken paloasema

toimittajana Emilia, kuvat otti Marianne

Aiotko hankkia mopon ja mennä mopokouluun?

Kesä on pian täällä ja mopoilijoiden määrä lisääntyy. Mopo/skootteri on kätevä ja halpa keino liikkua paikasta toiseen, jonka vuoksi ne ovatkin nuorten suuressa suosiossa.

Kiinnostuimme kuinka usea kahdeksasluokkalainen aikoo hankkia skootterin tai mopon. Aiotko hankkia skootterin tai mopon? Jos et, Miksi?
- En. En halua/tarvitse mopoa tai skootteria.
- Aion.
- En, koska saan auton ja ajokortin heti kun täytän 18 vuotta.
- Joo.
- Minulla on jo.
- En, koska minulla ei ole rahaa.
- En. Se vie paljon rahaa ja pyörälläki pääsee paikasta toiseen.
- Haluaisin mopon, mutta en ole varma saanko hankittua sitä.
- En, koska kaveritkaan ei saa ja kortti ja muut kulut maksavat niin paljon.
- Kyllä, on jo.
- Aion hankkia mopoauton.
- Varmaankin.
- En tarvitse.
-On jo.

Oletko ollut jo mopokoulussa? Miten viihdyt?
-En ole.
-En.
-Isälläni on opetuslupa, joten en käy mopokoulua.
-En ole ollut.
-En ole.
-Alkaa ensi viikolla.
-Menen kouluun syksyllä.
-En ole vielä.

Tällaisia vastauksia saimme mediatekstit-ryhmältä. Meistä toinen aikoo hankkia skootterin.

Hyvää kesää!

Toimittajina Ella ja Emma

Kuulumisia entisiltä oppilailta: Noora

Pyysimme koulumme entiseltä oppilaalta, Nooralta, haastattelua.

Kertoisitko aluksi, kuka olet ja milloin olit Hämeenkylän koulussa? Mihin jatkoit täältä? Missä olet nyt?
- Olen Noora Raipale, ja olin Hämeenkylän koulun oppilaana vuosina 2010-2013. Hain Hämiksestä lähellä olleeseen Vaskivuoren lukioon, koska olin kuullut paljon hyvää kyseisestä lukiosta. Hyvän päättötodistuksen saattelemana pääsin Vaskivuoren lukioon, jossa olen opiskellut viime syksystä lähtien.

Opitko kaiken tarpeellisen Hämiksessä? Opitko jotain, mistä ei ole ollut mitään hyötyä?

- On vaikeaa määritellä, mitä on "kaikki tarpeellinen". Aina voi oppia uutta ja kehittyä vielä entistäkin taitavammaksi, mutta uskon kyllä oppineeni Hämiksessä kaiken tarpeellisen lukio-opiskelua ajatellen. Lukiossa tulee melkeinpä joka päivä mieleen uusia asioita käydessä läpi, että ai niin, tämä asiahan opeteltiin sillä äidinkielen/matematiikan/biologian tunnilla, mistä on ollut todella paljon hyötyä: kaikkea ei ole tarvinnut opetella aivan alusta. En keksi oikeastaan asioita, joiden opiskelusta ei ole ollut mitään hyötyä. Totta kai on asioita, joita en ole erityisemmin tarvinnut, tai joita en tule tarvitsemaan yhtä paljon kuin muita asioita esim. jatko-opintojani ajatellen, mutta voiko edes sanoa, että oppiminen olisi joskus "turhaa"?

Mitä Hämis-ajoista jäi parhaiten mieleen?

- Tähän on pakko sanoa, että Hämiksen mahtavat opettajat! Hämiksen opettajista jokainen oli oma persoonansa: kannustavia, hauskoja, omalaatuisia, eloisia... Opettajat tuntuivat oikeasti välittävän oppilaista, ja olivat läsnä. Minulle on jäänyt monia "muistisääntöjä" mieleen Hämiksen opettajilta - kiitos niistä! Vaskivuoren lukiossa olen jakanut näitä muistisääntöjä eteenpäin muillekin uusille ystävilleni. Oli myös mahtavaa, että opettajat yläasteella kannustivat ja iloitsivat yhdessä oppilaiden saavutuksista, sekä auttoivat tiukkojen paikkojen tullen. Erityiskiitokset vanhalle luokanvalvojalleni, Kirsi Kaartuselle, joka oli kannustava ja hauska äidinkielenopettaja, mutta samalla myös ihana ja ainutlaatuinen luokanvalvoja <3. Oma luokkanikin jäi hyvin mieleen, varsinkin 9.-luokalta on jäänyt paljon muistoja vanhoista luokkalaisista mieleen - vanhoja kommelluksia on mukavaa muistella näin myöhemmin!

Kaipaatko jotain täältä?
- Lukiossa opiskelutahti on paljon nopeampaa verrattuna siihen, mitä se oli vielä Hämiksessä ollessa. Lukioon tultua on saanut paljon valinnanvapautta tehdä asioita, mutta samalla on tullut paljon vastuuta: Pitäisi osata valita oikeat kurssit jatko-opintoja ajatellen, ja pitäisi jo tietää, mitä haluaa tehdä lukion jälkeen. Kokeisiin valmistautuminenkin on aivan erilaista verrattuna yläasteeseen: ennen koeviikkoa pitää osata suunnitella, mihin kokeisiin lukee milloinkin, koska lukiossa ei enää oikein toimi se sama taktiikka kuin yläasteella: "Luen kokeisiin edeltävänä iltana/koepäivän aamuna". Myös se, että olen mennyt niinkin isoon lukioon, kuin Vaskis, jossa on yli 1000 oppilasta, aiheuttaa aika ajoin ruuhkaa käytävillä ja ruokalassa. Yläasteella kaikki oppilaat ja opettajat tunsivat toisensa, kun taas lukiossa joka viikko näkee uusia kasvoja!

Terveisiä nykyisille oppilaille ja opettajille?

- Haluan toivottaa terveisiä kaikille vanhoille opettajilleni: opetuksenne, erilaiset tarinat, muistisäännöt ja "puujalkavitsit" ovat jääneet hyvin mieleeni. Haluan kiittää tukariohjaajia Mariannea, Kepsua ja Tiinaa upeasta tukarivuodesta: tukarina olemisesta on ollut paljon hyötyä niin silloin kuin nyt myöhemminkin! Terveisiä myös Kirsille!:) Hämiksen aikainen matematiikanopettajani, Timo Järvenpää, kannusti minua matematiikan opinnoissani, minkä jälkeen olen innostunut matematiikasta enemmänkin:

Tulin viime syksynä järjestetyssä lukion matematiikkakilpailussa Vantaan kolmanneksi, ja hain kansainväliselle Millennium Youth Camp -tiedeleirille. Täytin hakemuksen aluksi hieman "vitsillä", koska en uskonut todellakaan pääseväni edes toiselle kierrokselle, saati sitten leirille! Helmikuussa minulle ilmoitettiin siitä, että olin päässyt 200 parhaan joukkoon, kun hakijoita oli ollut yli 1400! Minulla oli mahdollisuus päästä ravintotiederyhmään, jossa olin 20 parhaan joukossa. Ryhmiä oli yhteensä 10 kappaletta, ja kuusi parasta valittaisiin jokaiseen ryhmään: yhteensä 60 nuorta. Sain pari tehtävää, joiden tekemiseen oli aikaa kuukausi. Minun piti kertoa, kelle antaisin seuraavan Millennium-palkinnon ja miksi, ja toinen tehtävä liittyi tulevaisuuden ruokapakkauksiin. Sain tehtävät tehtyä ja lähetettyä, ja jäin jännittyneenä odottamaan lisätietoa. Kun tehtävien palautuspäivä koitti, siitä vähän alle viikon päästä sain sähköpostiini viestin siitä, että minua haluttaisiin haastatella puhelimessa - englanniksi. Olin hieman hermostunut siitä, että joutuisin puhumaan englanniksi puhelimessa, mutta haastattelu meni ihan hyvin... Nimen omaan IHAN hyvin. Haastattelun alku oli hieman takkuilevaa, mutta loppua kohden aloin jo rentoutua. Haastattelun jälkeen parin päivän päästä tuli tieto siitä, ketkä olivat päässeet leirille: 60 lahjakasta nuorta ympäri maailmaa pääsi leirille, ja minä olin yksi heistä! Olin aluksi aivan ihmeissäni: ensimmäistä hakemusta kirjoittaessani ei olisi tullut mieleenikään, että todellakin voisin päästä leirille!

Tällä hetkellä olen jo lähetellyt paljon viestejä muille leiriläisille, juttelemme melkein päivittäin internetissä. Kaikki muutkin leirille päässeet vaikuttavat huikeilta persoonilta, enkä malta odottaa pääseväni näkemään heidät, ja työstämään omaa projektiani ryhmäni, Ravintotiederyhmän, kanssa. Lähdemme suunnittelemaan tulevaisuuden ruokapakkausta haastavalle ruoalle, ja uskon projektin tekemisestä, ja koko leiristä, tulevan ikimuistoinen kokemus! Tässä pari linkkiä, jos jotakuta kiinnostaa Millennium Youth Camp:

Oman ryhmäni haastattelu: http://www.myscience.fi/index.php?id=488

Millennium Youth Camp, virallinen internetsivu: http://taf.fi/tapahtumat/millennium-youth-camp/

Millennium Youth Camp 2014 -leiriläisten oma blogi: http://millenniumyouthcamp.blogspot.fi/

Kuva blogijutusta, jossa Vaskivuoren lukion opiskelijat kävivät LUMA-viikolla Hämeenkylässä esittelemässä erilaisia demoja ja oppilaitostaan: http://koulukuulumiset.blogspot.fi/2014/02/tieteen-lumoissa-ja-muuta-luma-viikon.html

Kiitos vastauksistasi, Noora!

kysymykset laati Emilia 8E

Pohdimme: piirrosanimaatiot eri aikoina

Pohdimme nykyajan piirrettyjen ja ”vanhan ajan” piirrettyjen eroja. Mielestämme ennen piirretyt tehtiin paremmin: ajatuksella ja ajan kanssa.

Ennen animaatiot olivat hauskempia ja ohjelmissa oli aina opetus. Kuitenkin, nykyään piirretyt ovat tehty nopeasti ja opetusta ei usein ole.

Animaatioissa nykyään hahmot ovat tehty langan laihoiksi ja nuken näköiseksi. Kun ohjelmissa hahmot ovat laihoja ja suorastaan täydellisiä, lapset alkavat ihannoimaan laihuutta sekä tahtovat olla samanlaisia kun he. Tästä voi seurata se, että lapset eivät hyväksy itseään sellaisina kun ovat. Ohjelmat voivat olla osa syytä, miksi nykyajan lapset alkavat aikaisemmin tarkkailla ulkonäköään, liikkumista ja syömistä.

Tässä esimerkkejä 1900-luvun piirretyistä:
https://www.youtube.com/watch?v=dvuJq5Rp_yw (Maailman ympäri 80 päivässä), http://www.youtube.com/watch?v=h03QBNVwX8Q (The Skeleton Dance, Disney 1929), https://www.youtube.com/watch?v=PU_JWey2Erw (Muumilaakson tarinoita)

Ja tässä esimerkki 2000-luvun piirretystä:
 http://www.youtube.com/watch?v=JvZTYVW5aM4 (BRATZ)

Toimittajina: Jasmin & Viivi

Matematiikkaa syvällisemmin

Matematiikkaa syvällisemmin -valinnaiskurssi on ihan kohta suoritettu. Pyysin oppilaita kuvaamaan ajatuksiaan kurssin päättyessä. Kevään olemme omaan tahtiin opiskelleet lukion pitkän matematiikan ensimmäistä kurssia ja osa oppilaista halusi tehdä myös kokeen yhteistyönä Vaskivuoren lukion kanssa.

Seuraavassa oppilaiden mietteitä kevään valinnaistunneista:

Positiivista

+ ”Kurssin jälkeen pakollinen matematiikka tuntuu tosi helpolta, ja kurssin aikana voi suorittaa lukion pitkän matematiikan ensimmäisen kurssin = voi sluibaa lukiossa. Tuo vaihtelua normaaliin matematiikkaan kun täytyy miettiä enemmän.”

+ ”Kurssi oli mielenkiintoinen ja sen aikana sai reilusti lisätietoa matikan opiskeluun. Myös mahdollisuus suorittaa lukion pitkän matematiikan ensimmäinen kurssi jo kahdeksannella luokalla on kiehtova. Ryhmä oli mukava ja olisi hienoa, kun tällaisiin valinnaisiin olisi mahdollisuus jatkossakin. 8-) ”

+ ”Matematiikan opiskeleminen tällä kurssilla on ollut sopivan haastavaa ja opettavaista, se on myös auttanut jatko-opiskeluja, koska me teimme pitkän matematiikan lukion tehtäviä ja niistä kokeen. Kurssi on ollut ihan mukavaa, ainoa miinus on tehtävien tekemisen määrä, jotain muuta voisi tehdä vähän enemmän.”

+ ”Valinnainen matematiikka antaa matematiikasta kiinnostuneille oppilaille mahdollisuuden syventää matemaattisia taitojaan ja saada lisää tietoa joistakin peruskoulun yhteisen matematiikan oppimääriin kuulumattomista asioista. Oli tosi kiva opiskella uutta valinnaisessa. Toivottavasti tarvitsen sitä isona :-) ”

+ ”Tunneilla on ollut haastavaa, tylsää ja kivaa ja välillä kaikkia samaan aikaan.”

+ ”Saa tuntumaa ns lukion tapoihin -> koe, millainen kirja suunnilleen...
Sai tutustua ja käyttää CAS-laskinta.
Pääsi mukaan muihinkin ns. testauksiin.
Edettiin omaan tahtiin.”

Negatiivista

- ”Maanantaiaamu ei ehkä kaikista paras aika...”

- ”Tehtäviä tehtiin välillä niin itsenäisesti ettei enää jaksanut keskittyä.”

- ”Voi mennä sekaisin kun valinnaiskurssi opettaa toista ja pakollinen toista.”

Valinnaiskurssi toteutettiin ensimmäistä kertaa kuluneena lukuvuonna ja tarkoituksena oli tarjota mahdollisuus tutustua matematiikkaan syvällisemmin. Valinnaiskurssin suunnittelu ja toteutus on ollut erittäin mielenkiintoista opettajan näkökulmasta, vaikka työaikaa siihen on kulunut melko paljon. Oppilaat ovat olleet hyvin innostuneita ja ahkeria koko kurssin ajan, joka on motivoinut kurssin tuntien suunnittelussa. Kurssille asetetut tavoitteet täyttyivät hyvin, joka näkyy myös oppilaiden palautteesta.

Suosittelen vastaavan kurssin järjestämistä yläkouluissa, jotka haluavat tarjota haasteita matematiikasta kiinnostuneille. Valinnaiskurssi ei ollut tarjolla ensi vuodeksi, mutta ylöspäin eriyttämistä tullaan toteuttamaan pakollisten kurssien aikana monin tavoin. (Katso myös blogijuttu aiheesta täältä.) Olen ehdottomasti kiinnostunut opettamaan kurssia myös tulevina vuosina, jos sitä tarjotaan valinnaiskurssina.

Timo Järvenpää
matematiikan ja fysiikan lehtori

Axl Smith vieraili koulussamme

Axl Smith kävi koulussamme 9.5 Haribon Matador Talent -kisan merkeissä. Axl on media-alan monitoimiammattilainen ja kertoi pyrkineensä alalle mm. kaverisuhteidensa avulla. Kyselimme hänen kouluajoistaan ja muistelimme tähän muutamia hänen vastauksistaan.


Koulumme musiikinopettaja Päivi Aarnio-Kepsu on
Axl Smithin entinen luokanvalvoja Myyrmäen koulun ajoilta.

Oletko opiskellut Hämeenkylän koulussa? Mihin jatkoit täältä?
-Olen opiskellut Myyrmäen koulussa [nykyään tätä koulua ei enää ole, vaan se on yhdistynyt Hämeenkylän kouluun] ja jatkoin siitä Vaskivuoren lukion musiikkilinjalle.

 

Toimittajat Jasmin ja Pihla seurasivat Haribon Talent-karsintoja.

Mitä yläkoulu ajoista jäi parhaiten mieleesi?
- Mieleeni jäivät mm. kaikki luennot ja tilaisuudet, joita kouluumme tulivat ulkopuoliset pitämään.

Haluatko lähettää terveisiä nykyisille oppilaille tai opettajille?
- Kokeilkaa rohkeasti kaikkea uutta!

Muistakaa äänestää koulumme finaaliin päässeitä talentteja ke 21.5 klo 17 mennessä!!!  http://www.matadorhaaste.fi/ ja katso juttu myös täältä

 

Toimittajina Jasmin ja Pihla

 

Axl Smith, talent-kilpailuun osallistuminen ja toivo Haribo-kiertueen karkkimaistiaisista saivat oppilaat innostumaan.

Kuvataiteen päättötyöt: KALEVALA - N Y T !

Pitkän kuvataiteen päättötyö on itsenäinen, pieneltä osin tuettu projekti. Sen kesto on noin 14 oppituntia. Teema annetaan kaikille yhteisesti, ja jokainen voi valita itselleen parhaiten sopivan tavan toteuttaa se.

Arviointiperusteina ovat mm. ajankäyttö, idean toimivuus ja kertovuus, värien, koon ja muodon tuoma tunnelma, sekä vanhan teeman uudelleenmuokkaus.

Tänä vuonna yhteinen teema oli Kalevala – aikamme kuva.

Kurssin kaikki oppilaat suorittivat projektityön hyväksytysti. Toteutuksina oli akryyli- ja akvarellimaalauksia, puuväripiirroksia ja kolmiulotteisia rakennelmia. Useimpien oppilaiden näkemys oli muovautunut suomalaisten Kalevala -aiheisten esikuvataideteosten mukaan. Myös muiden kulttuurien tarinankertomusperinteestä pyrittiin löytämään vertailukohtia kalevalaisuuteen.

KUVATAITEEN PÄÄTTÖTÖITÄ KOULUN KÄYTÄVÄVITRIINEISSÄ:

Ulla Lappalainen, kuvataideopettaja

Rippileirit ja konfirmaatiojuhlat lähestyvät

Monille koulumme kahdeksasluokkalaisille rippikoulu on ajankohtainen aihe. Riparitapaamiset alkavat olla lopussa ja leiri lähestyä. Meitä kiinnosti mediatekstit-ryhmäläisten kokemukset tapaamisista ja odotukset tulevalta leiriltä: Mitä mieltä olet ollut tähän mennessä olleista tapaamisista? Tytöiltä kysyimme, ovatko he jo etsineet konfirmaatiomekkoa. Minkälaisia odotuksia leiristä on?

Mitä mieltä olet ollut tähän mennessä olleista tapaamisista?
- Ei niin tylsiä kun luulin.
- Ne ovat olleet ihan kivoja, osa jutuista on ollut vähän tylsiä.
- Mielestäni tapaamiset ovat olleet ihan kivoja.
- Tylsää jaarittelua.
- Vähän tylsää, osittain myös mukavia ja hauskoja.
- Ihan jees, huonoon aikaan.
- Tylsää suurin osa.
- Ihan ok, mutta aika pitkästyttäviä, joitain lukuun ottamatta.
- Aika tylsiä.

Minkälaisia odotuksia sinulla on leiristä?
- Että olisi kivaa ja saisin kavereita.
- En osaa sanoa.
- Leiristä tulee varmaan tosi kiva ja ikimuistoinen.
- Ei oikeastaan minkäänlaisia, katsotaan miten siellä menee.
- Joihinkin ihmisiin olisi kiva tutustua paremmin.
- En tiedä, sen näkee sitten.
- Siitä tulee kohtuu hauska, paitsi että ripariryhmä on kohtuu surkea.
- Kivaa.
- Odotan sitä innolla.
- Odotan, että leiristä tulee edes vähän kivempi kuin tapaamisista.

Tytöille: oletko jo etsinyt konfirmaatio mekkoa?
- En vielä.
- En ole vielä, mutta tiedän millaisen haluan.
- Olen katsellut mekkoja.
- En ole.
- Vähän.
- Olen.
- En tiedä ollenkaan, millaisen haluan.

Tällaisia vastauksia saimme ryhmäläisiltä. Omat kokemuksemme ovat olleet positiivisia ja odotamme leiriä innolla.

Toimittajina Emma ja Ella

Kevätkonsertti ja ysishow "Kahdeksan päivää" keskiviikkona 21.5.

Kysyimme koulumme musiikinopettajalta Päivi Aarnio-Kepsulta tulevasta 9-showsta.

Milloin ysishow on?
- 9-show´n esitykset ovat tiistaina 20.5 klo 11.15 ja 13.00 sekä keskiviikkona 21.5 klo 11.15 ja 13.00 sekä keskiviikkona 21.5. illalla klo 18.30 alkavan kevätkonsertin toisella puoliskolla.

Kuinka kauan sitä valmistellaan?
- Show´ta on suunniteltu jo ennen joulua ja varsinaiset harjoitukset alkavat aina tammikuussa.

Miten sitä valmistellaan?
- Syyslukukaudella mietitään teemaa ja kappaleita ja mahdollisesti aloitetaan jo käsikirjoituksen tekeminen. Tänä vuonna käsikirjoitus valmistui hiihtoloman jälkeen. Kappaleita on harjoiteltu jo aiemmin, mutta kokonaisuuden harjoitteleminen käsikirjoituksen mukaisesti alkoi siis vasta maaliskuun alussa. Harjoittelemme erikseen käsikirjoitusta, lauluja, soitto-osuuksia ja koreografioita.

Montako vuotta ysishow’ta on järjestetty?
- Vuonna 1997 järjestettiin kevätkonsertin jälkipuoliskolla ensimmäisen kerran 9.-musiikkiluokkien oma osuus ja tästä lähtien ovat 9.-musiikkiluokat tehneet aina keväisin musiikkiluokkatoiminnan päättötyönä oman shown.

Mitä ysishow’ssa on?
- 9-show koostuu juonellisesta kokonaisuudesta, jossa on laulua, soittoa ja tansseja. Kestoltaan se on yleensä 45-60 minuuttia.

Miten oppilaat valitaan rooleihin?
- Projektin alkuvaiheessa oppilailta tiedustellaan, ketkä haluaisivat suurempia ja ketkä pienempiä rooleja. Nämä yritetään sitten ottaa huomioon käsikirjoitusta tehdessä. Mikäli osallistujamäärä on suuri, pidetään suurempiin rooleihin koelaulut, jonka perusteella sitten valitaan kyseisiin rooleihin.

Ketkä osallistuvat show’n tekemiseen? Ja onko muillakin kuin musaluokkalaisilla mahdollisuus osallistua ysishow’hun?
- Kuten edellä jo mainitsin, on 9-show 9.-musiikkiluokkalaisten musiikkiluokkatoiminnan päättötyö, joten se tehdään musiikkiluokkalaisten voimin. Osittain tämä myös siksi, koska pyrimme harjoittelemaan pääsääntöisesti musiikintuntien aikana, ja on tietysti vaikea saada oppilaita eri oppitunneilta silloin harjoittelemaan. Joskus showssa on avustajia, useimmiten soittajia. Tänä vuonna mukana on soittajia mm. 7.-ja 8.-musiikkiluokilta.
- Toukokuussa ennen varsinaisia esityksiä harjoituksia on tiiviisti torstaina, perjantaina, lauantaina, sunnuntaina ja maanantaina. Harjoittelemme siis koko viikonlopun koululla.


Kevätkonsertti ja toisen puoliajan ysishow "Kahdeksan päivää"
Hämeenkylän koulun salissa ke 21.5. klo 18.30 alkaen. Ohjelma maksaa 5 euroa ja lisäksi on mahdollisuus
ostaa arpoja ja puffetin kahvilatuotteita. 

Tervetuloa katsomaan show’tamme tänä keväänä!

 

toimittajina Pihla ja Jasmin