Kauneusihanteet

Nykyään kauneusihanteet ovat aika vääristyneitä. Pitää laittaa meikkiä, tekoripset ja olla laiha.

Mielestämme kauneudenkuvat ovat jopa epätodellisia. Varsinkin teini-ikäisille nuorille ulkonäköasiat ovat todella tärkeitä. Nuorilla on kovat paineet etteivät he joudu tuomittavaksi siitä, että he haluavat olla luonnollisia. Täytyy olla merkkivaatteet eikä mitkään "halpahallin" vaatteet. Muotilehdet suosivat erityisen laihoja nuoria naisia/tyttöjä, mikä saa nykyajan nuoret luulemaan itsensä lihaviksi. Lehtien malleista ja heidän painosta onkin puhuttu paljon. Todella monilla malleilla on syömishäiriö ja huumeongelmia. Nuorten kannattaisi unohtaa muiden mielipiteet ja olla sellaisia, kuin ovat.

Kysyimme 26-vuotiaalta tutulta tytöltä, mitä mieltä hän on kauneusihanteista. Hän vastasi: ’’No mun mielestä aika vääristyneitä. Fitness-ihannointi ja laihuuden palvominen on menneet niin pitkälle, että monet sairastuvat fyysisesti, henkisesti tai molempia. Mainoskuvissakin näkyy aina photoshopattuja malleja, vaikka kyseiset tyypit näyttäis hyvältä jo ilman kuvankäsittelyäkin. Sen lisäksi esim. Hennes tunnusti käyttäneensä viime vuoden bikinikatalogissa mallinukkeja, noille oli muokattu ihmisen päät ja lisätty varjoja tms. Kuvat herätti vähän ihmetystä kun kaikkien mallien kropat olivat samanlaiset. Että ehkä nykyisin osana ongelmaa on se, että erilaisuutta ei osata arvostaa eikä sen arvostamiseen kannusteta.’’

toimittajina Ella ja Emma

LUMA-viikko tulossa

Mitä tarkoittaa LUMA?
- LUMA=Luonnontiede ja matematiikka. Luonnontiedettä on biologia, maantieto, fysiikka ja kemia.

Milloin LUMA-viikko pidetään?
- 4. - 8. marraskuuta.

Mitä on luvassa LUMA-viikolle?
- LUMA-viikolle luvassa:
• Oppitunneilla hauskoja demostraatioita ja kokeita tähtitieteestä , fysiikasta ,kemiasta ja matematiikasta.
• Seiskaluokille toiminnallista matematiikkaa.
• Muita perinteisiä ohjelmia, mm: kuudesluokkalaisia kutsutaan Tieteen lumoissa -tunneille.

Onko näiden lisäksi ylimääräisiä aiheita?
- Koulun oppilaille laitetaan käytävälle toimipisteitä ja info-tv:seen tulee kilpailukysymyksiä.

Miten LUMA-viikon aiheet on valittu?
- Luonnontieteen opettajat valitsevat. Toteuttamiseen osallistuu myös 9. luokan tähtitieteen ja 7, luokan fysiikan ja kemian valinnaiskurssit.

Onko koululle tulossa ulkopuolisia ohjaajia?
- Yhteistyökumppaneitamme ovat Helsingin yliopisto,Vaskivuoren lukio ja Vantaan energia.

Tiedot saatu haastattelemalla matematiikan ja fysiikan opettaja Timoa.

Toimittajina Emilia & Tommi

Edellisistä Hämiksen LUMA-viikoista ja niiden toteutuksesta voit lukea esimerkiksi toiminnallisen matikan osalta täältä ja tästä pääset tutustumaan viime syksyn välitunti-LUMAan. Tieteen lumoissa -tunneista on kerrottu täällä.

Tästä linkistä pääset lukemaan viime syksyisen jutun Hämiksen Linssi-LUMA-voitosta ja voit tutustua koulussamme kuvattuun LUMA-videoon.

Opojen tehoryhmä

Opettajamme kertoi, että koulussamme toimii opojen perustama tehoryhmä. Päätimme ottaa selvää tarkemmin minkälainen kyseinen ryhmä sitten on. Haastattelimme opinto-ohjaaja Elina Korkea-ahoa ja opinto-ohjaaja Reetta Karvosta.

Mikä on tehoryhmä?
- Opon Teho-ryhmä perustettiin viime syksynä ensimmäistä kertaa ysiluokkalaisille ja viime keväänä kokosimme myös 8.-luokkalaisten ryhmän. Halusimme tarjota enemmän ja tehostettua ohjausta jatko-opintoihin niille, joilla koulumotivaatio on ollut heikompi.

Miten/missä se toimii?
- Ryhmä kokoontuu vain muutaman kerran lukukaudessa. Toiminta ei ole vielä vakiintunut, koska kehittelimme sen vasta viime vuonna. Tällä hetkellä se sisältää tutustumisreissuja lähialueen ammatillisiin oppilaitoksiin. Viime vuonna teimme kaksi reissua syksyllä ja keväällä 8.-luokan teho-ryhmän kanssa yhden reissun. Tällä viikolla on tiedossa 9.-luokan Teho-ryhmän tutustumisreissu Vantaan ammattiopisto Varian Ojahaantien toimipisteeseen, mikä sijaitsee Myyrmäessä. Reissuihin lähtee aina opo mukana ja menemme yhteisellä kyydityksellä.

Millaisia oppilaita pääsee tehoryhmään?
- Teho-ryhmään osallistuminen on vapaaehtoista. Tarjoamme sitä niille oppilaille, joiden keskiarvo on tällä hetkellä 7 tai alle sen.

Mikä on tehoryhmän tavoite oppilaiden kanssa ja mikä on sen tarkoitus?
- Olemme kokeneet, että alle 7 keskiarvolla riski jäädä ilman opiskelupaikkaa peruskoulun jälkeen on suurempi, mutta hyvällä jatkosuunnitelmalla ja koulunkäynnistä innostumalla opiskelupaikka yleensä löytyy. Pääkaupunkiseudulla lukioihin vaaditaan vähintään 7 keskiarvo lukuaineista, mutta käytännössä keskiarvo on usein tätä korkeampi. Joillain ammatillisilla linjoilla keskiarvot ovat myös korkeat, joten on tärkeää huomata tämä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
- Tavoitteena on, että oppilaat innostuisivat peruskoulun jälkeen tarjolla olevista vaihtoehdoista ja löytäisivät sitä kautta motivaatiota koulun käyntiin. Kokemuksemme mukaan nämä alle 7 tai 7 keskiarvolla olevat oppilaat ovat enemmän kiinnostuneet käytännön aloista, kuin teoriaopiskelusta, ja sen vuoksi hakeutuvat usein peruskoulun jälkeen ammattiopistoon. Sen vuoksi teemme tutustumisia vain ammatillisiin oppilaitoksiin.

Kuinka suuri ryhmä on yleensä?
- Viime vuonna ysejä oli 18, nyt ryhmässä on 12 oppilasta.

toimittajina Jasmin ja Saga.

8.-luokkalaisten rahankäyttö

Kävimme haastattelemassa muutamaa 8.-luokkalaista rahankäytöstä. Vastaukset ovat järjestyksessä, mutta emme julkaise haastateltujen nimiä.

Saatko säännöllistä viikko- ja/tai kuukausirahaa?
- Joo, viikko- ja kuukausirahaa.
- Kyllä.
- En.
- En.
- Saan kuukausirahaa.
- Kyllä, saan kuukausirahaa
- En.

Kuinka paljon saat yleensä rahaa?
- 30€ viikossa ja 30€ kuukaudessa = 150€/kk
- Se vaihtelee.
- 20-30 euroa aina kun pyydän
- Saan palkkaa n. 70 euroa ja vanhemmilta jos pyydän.
- 100€/kk ja jos pyydän vanhemmilta.
- 50€ kuukaudessa.
- Vaihtelee, saan rahaa jos pyydän.

Oletko tyytyväinen saamaasi rahamäärään?
- Joo.
- Joo, jos en ole tyytyväinen pyydän lisää.
- Kyllä.
- En.
- Olen.
- En ole.
- En.

Jos et, paljonko olisi hyvä summa?
- …
- …
- …
- 200€/kk
- …
- Paljon enemmän.
- 100€/kk

Mihin sinulla kuluu eniten rahaa kuukaudessa?
- Kaikkeen.
- Vähän kaikkeen, mihin milloinkin.
- Vaatteisiin.
- Ruokaan.
- Ruokaan.
- Ruokaan ja bussimatkoihin.
- Ruokaan.

Mitä joudut tekemään rahojesi eteen?
- En mitään.
- Petaan sängyn ja pidän huoneen siistinä.
- Siivoan ja autan kotitöissä.
- Valmennan ringetteä.
- En mitään.
- Siivoan oman huoneen ja teen kotitöitä.
- Autan kotitöissä.

Millaisia asioita joudut hankkimaan omilla rahoillasi?
- En mitään erityistä.
- En mitään
- Ruokaa ja joskus vaatteita.
- Ruokaa, vaatteita ja meikkejä.
- Ruokaa.
- Ruokaa, vaatteita, meikkejä, bussimatkat, kaiken!
- Ruokaa, meikkejä, bussimatkat yms.

toimittajina Jenna ja Reetta

Kuvistöitä

 

 

Kevään 2013 töitä kävivät kuvaamassa Ella ja Emma

TVT mielekkäästi opetuksessa: Vastausjärjestelmä

Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen mielekkäästi opetuksessa vaatii opettajilta uusia ideoita. Laitteita ei ole järkeä käyttää vain laitteiden vuoksi, vaan uutta teknologiaa kannattaa hyödyntää opetuksen tukena mielekkäästi. TVT:n lisääminen opetukseen kannattaa aloittaa miettimällä, mitä osaa opetuksestani haluaisin toteuttaa uuden teknologian avulla eikä pohtia mihin käyttäisin älytaulua, kun se on luokassani. Eihän joka tunnilla katsottu DVD-ohjelmiakaan, kun DVD-soittimet tulivat osaksi opetustilojen varustelua.
 

Fysiikan kertaustunnilla oppilaat vastasivat lämpölaajenemiskysymykseen klikkaamalla oikeaa vaihtoehtoa kädessään olevasta vastauskapulasta. Piirakkakuviossa näkyvät oppilaiden vastausvalinnat.

Hämeenkylän kouluun saimme Smart Response -vastausjärjestelmän TVT-hankerahoituksella keväällä 2013 juuri ennen kesälomaa. Nyt syksyn aluksi olemme päässeet testaamaan vastauskapuloiden mahdollisuuksia. Opettajille pidetyssä TVT-koulutuksessa viime viikolla vastauskapulat herättivät kiinnostusta ja niiden hyödyntämistä opetukseen alkoi suunnitella moni opettaja.

Tällä viikolla olen itse toteuttanut kahden 8.-luokan kanssa fysiikan kokeeseen kertaamista vastauskapuloilla. Oppilaat pääsivät ensin vastaamaan 22 kysymykseen lämpö-fysiikkaan liittyen. Kysymyksissä oli vastausvaihtoehdot A-C, joista oppilas päätteli oikean vastauksen ja klikkasi valintansa kapulalla. Kun kaikki oppilaat olivat vastanneet kaikkiin kysymyksiin, kävimme läpi kysymysten oikeat vastaukset ja samalla pystyimme katsomaan kuinka monta prosenttia oppilaista oli ollut oikeassa. Toteutimme kertauksen anonyymisti, jolloin ei voi selvittää yksittäisen oppilaan vastauksia. Vastaava kysely olisi mahdollista toteuttaa myös kokeena niin, että oppilaiden vastaukset tallentuvat nimillä opettajan arviointikirjaan. Uudenlainen kertausmuoto sai oppilailta hyvin lämpimän vastaanoton!

Kannustan kaikkia etsimään mielekkäitä tapoja hyödyntää TVT:tä omassa opetuksessaan!

teksti: Timo Järvenpää, matematiikan ja fysiikan opettaja, AV-tukihenkilö
kuvat: Timo Järvenpää ja Eevaleena Karjalainen

Käsitöiden keskipitkässä valinnaisessa tuunataan

Tekstiilityön Tuunataan tekstiileitä -kurssilla valmistetaan vaatteita, asusteita ja sisustustekstiilejä kierrätysmateriaaleista. Välineenä käytetään pääosin ompelukonetta ja saumuria. Tuotteet suunnitellaan itse.

Lähdimme käymään keskipitkän käsityön valinnaistunnilla ja haastattelimme kurssin opettajaa Tiina Huttusta.

Minkälainen tämän vuoden ryhmä on?
- Valtava ryhmä, mutta kuitenkin hyviä oppilaita, jotka ovat omatoimisia, joten he kykenevät tekemään nämä työt. Yritämme pärjätä pienissä tiloissa.

Mistä kierrätysmateriaalit saadaan?
- Olen itse tuonut niitä, oppilaat ja opettajat ovat myös tuoneet. Kierrätysmateriaaleja -vanhoja tekstiilejä sisustustekstiileistä vaatteisiin - saa tuoda koululle!

 












Mikä materiaali on suosituin?
- Suosituin on farkku.

Minkälaisia töitä oppilaat ovat kurssilla aiemmin valmistaneet?
- Laukusta vaatteisiin, housujen kavennuksia, korjauksia...

Mitä töitä oppilaat valmistavat nyt?
- Kaikkien on pakko tehdä yksi korjaustyö, sisustus- tai säilytystyö ja yksi vaate. Jos aikaa jää, he saavat tehdä muuta.

Toimittajina Jasmin ja Pihla

Syksyinen luokkaretki Salmisaareen

9C oli tiistaina 3.9. luokkaretkellä. Kävimme heidän oppitunnillaan kyselemässä luokkaretkestä.

Missä olitte luokkaretkellä?
- Salmisaaren liikuntakeskuksessa.
- Salmisaaressa Helsingissä.
- En muista.
- Helsingissä.

Mitä teitte?
- Oltiin urheilemassa ja syömässä.
- Pelailimme erilaisia pelejä, kuten biljardia, keilailimme ja saimme kokeilla esim. jousiammuntaa.
- Pelattiin biljardia, keilausta, nyrkkeilyä, jousiammuntaa, laserpujottelua. Kaikkea erilaista toimintaa. Syötiin RAXissa.
- Kaikkea turhaa.

Mitä mieltä olit retkestä?
- Oli kivaa, koska jäin Helsinkiin sen jälkeen.
- Ihan kivaa koska ei tarvinnut olla koulussa.
- Mielestäni retkellä oli mukavaa, kun sai testata uusia juttuja.
- Ihan jees, ei tarvinnu olla koulussa opiskelemassa.
- Ihan kiva koska oli tekemistä eikä koulua ja käytiin käytiin RAXissa.
- Ihan ok, ainaki koulusta pois (y)
- Oli siel ihan jees, kivempaa ku koulu :D

Haastattelimme myös 9C:n luokanvalvojaa Timo Järvenpäätä retkestä.

Miksi kävitte jo nyt luokkaretkellä?
- Luokkani oppilaiden vanhemmat halusivat palkita hyvin käyttäytyvät oppilaat. Retki oli suunnitteilla jo viime keväänä. Se oli täysin vanhempien järjestämä.

Miten oppilaat suhtautuivat retkeen?
- Erittäin loistavasti.

Millainen päivä oli?
- Päivä ylitti odotukset. Olimme Salmisaaressa aktiviteeteissä ja kävimme syömässä RAX:issa. Retki paransi varmasti luokkahetkeä. Kiitokset luokan vanhemmille retken järjestelystä!

Toimittajina Pihla ja Jasmin

Harrastuksien ja koulun yhteensovittaminen

Harrastusten yhteensovittaminen koulun kanssa voi olla hankalaa. Pyysimme äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Eevaleenaa kyselemään tunnin alussa oppilailtaan, miten he sovittavat harrastuksensa ja koulun yhteen. Vastauksensa nimettömillä lapuilla ovat antaneet luokat 8B ja 9A.

Milloin teet läksysi? (Ennen vai jälkeen harrastusten, vai miten muuten?)
- Ennen koulua aamulla tai koulussa ennen tuntia.
- Ilalla harastusten jälkeen.
- Ennen harrastuksia.
- Sillon ku kerkeen, usein illalla treenien jälkeen.
- Teen läksyt kun tulen kotiin.
- Yritän tehdä suurrimman osan läksyistä ennen harrastusta.

Häiritseekö koulu harrastuksia, tai harrastukset koulua?
- Molemmat häiritsee toisiaan.
- Joskus.
- Ei häiritse.
- Ei häiritse ainakaan kauheasti.
- Ei häiritse, koulu pitää hoitaa.
- Ei häiritse, paitsi jos joutuu pytää ulkomaan kisojen takia koulusta vapaata.

Onko sinun vaikea ehtiä harrastuksiin?
- Välillä.
- Ei ole.
- Ei onneksi.
- Välillä, jos alkaa esim. klo 16.
- Yleensä ei.
- On vaikea ehtiä.

Itsellämmekin on välillä hankaluuksia koulun ja harrastuksien kanssa, mutta yleensä teemme läksyt ennen harrastuksia.

Toimittajina Jasmin ja Pihla

Puhelimen käyttö kouluajalla

Haastattelimme muutamia koulumme opettajia ja oppilaita. Kysyimme heidän mielipidettään puhelimen käytöstä kouluajalla ja saimme vaihtelevia mielipiteitä asiasta.

”Mitä mieltä olet puhelimen käytöstä tunnilla, välitunnilla tai kouluajan sisäisillä matkoilla?”
Kaikkien opettajien mielestä puhelin ei kuulu tunnille, välitunnilla on kaikkien mielestä ok, mutta myös mainitsivat, että voisi puhua kaverille suoraan, eikä netin välityksellä. Myös kouluajan sisäisillä matkoilla on ok käyttää puhelinta.

”Entä mitä mieltä olet puhelimen lataamisesta tunnilla?”
Monet sanoivat, että heidän mielestään on ok, jos oppilas lataa tunnilla puhelinta, kunhan sitä ei käytetä samalla. Osa oli kumminkin sitä mieltä, että puhelimen lataus ei kuulu tunnille, kun sen voi tehdä kotonakin.

”Entä onko puhelinta mahdollista käyttää fiksusti tunnilla esim: tietokoneen korvikkeena?”
 "Kyllä, kyllä on", vastaavat useimmat opettajat.
”Olemme käyttäneetkin jo kerran tänä syksynä, kun koneet olivat hitaita ja netti ei toiminut. Siinä tilanteessa puhelimen netti oli paljon nopeampi valinta.”
”Oppilaan on helppo näyttää joku vaate, jonka haluaa tehdä käsityötunnilla, puhelimen kautta, ja on hyvä myös, kun ei tarvitse varata tietokoneita tuntia varten.”

”Minkälaisia rangaistuksia annat puhelimen käytöstä oppitunnilla ja ovatko ne liian lieviä tai kovia?”
Rangaistuksina toimivat jälki-istunnot, kännykkäparkit ja puhelimen takavarikointi, tosin useimmat sanovat, ettei näihin tarvitse monesti turvautua.

Oppilaat käyttävät puhelinta haastattelujen perusteella kouluajalla lähinnä netissä surffailuun, Facebookin käyttöön ja Wilman katsomiseen. Jotkut myönsivät käyttäneensä puhelinta tunnilla, tosin rangaistuksia olivat saaneet vain muutamat, ja heidän mielestään ne olivat liian kovia.

Toimittajina Aleksi ja Elias