Tekniikan kehittyminen on huimaa nykyisessä maailmassa. Laskimet ovat kehittyneet nopeasti ja niillä voi laskea monimutkaisia laskuja, jos osaa käyttää niiden kaikkia toimintoja. Peruskoulussa käytämme funktiolaskimia, joiden toiminnot riittävät vielä ammatillisessa koulutuksessa ja lukion lyhyessä matematiikassa. Monesti oppilaat haluaisivat käyttää laskinta yksinkertaisissakin laskuissa, jotta ei tarvitsisi miettiä. Jotta laskimen käyttämisessä on järkeä, on ensin tiedettävä mitä laskimella laskee. Laskin on hyvä kaveri, nimittäin se laskee väärin, kun sen käskee laskemaan väärin.
.png)
Ilman laskinta keskiarvo on 7, mutta laskimella laskiessa vastaukseksi voi saada 10. Jopa yksinkertaisen keskiarvon voi laskea laskimella väärin, jos unohtaa käyttää sulkeita.
.png)
Tehtävä on laskimella ehdottomasti ratkaistavissa tarkasti, mutta jos esim. laskimella tekee näppäilyvirheen ja saa vastauksen 5000. Voiko tietää, että vastaus on väärin? Vastauksen suuruusluokan arvioimisen merkitystä ei voi liikaa korostaa matematiikan opetuksessa.
Viime sunnuntaina 19.10.2014 Helsingin Sanomissa (http://www.hs.fi/paivanlehti/19102014/kotimaa/Lukioissa+lasketaan+enemm%C3%A4n+ilman+laskinta/a1413601469497) oli uutinen, jossa kerrottiin matematiikan ylioppilaskokeen muuttumisesta. Uudistuksessa ennen kokeen sähköistymistä kokeen rakennetta tullaan muuttamaan siten, että alkuosassa ratkaistaan tehtäviä ilman laskinta.
Tiedustelin oppilailta, mitä hyviä tai huonoja puolia laskimen käyttöön voisi liittyä. Näin he pohtivat:
”Se on ihan hyvä, että puolet pitää tehdä ilman laskinta.”
”En tykkäisi, jos kokeissa ei saisi käyttää laskinta.”
”Laskimen käyttö on ihan sama.”
”Laskimella pääsisi helpommalla kuin ilman laskinta, mutta haluaisin laskea ilman, jotta tietäisin itse mitä osaan.”
”Minulle on ihan sama saako käyttää laskinta.”
”Ilman laskinta saattaisi olla vähän hankalaa, vaikka täälläkään [peruskoulun matikantunneilla] niitä ei usein käytetäkään.”
Perusopetuksessa on mielestäni jatkossa entistä enemmän tuettava ja kannustettava matematiikan perusasioiden ymmärtämiseen, mikä takaa hyvän jatko-opintovalmiuden sekä ammatillisissa opinnoissa että lukio-opinnoissa. Laskimen rooli matematiikan ongelmien ratkaisemisen apuvälineenä on jatkossakin merkittävä, muttei se kuitenkaan korvaa hyvää matemaattista ymmärrystä.
Tiedustelin oppilailta, mitä hyviä tai huonoja puolia laskimen käyttöön voisi liittyä. Näin he pohtivat:
”Se on ihan hyvä, että puolet pitää tehdä ilman laskinta.”
”En tykkäisi, jos kokeissa ei saisi käyttää laskinta.”
”Laskimen käyttö on ihan sama.”
”Laskimella pääsisi helpommalla kuin ilman laskinta, mutta haluaisin laskea ilman, jotta tietäisin itse mitä osaan.”
”Minulle on ihan sama saako käyttää laskinta.”
”Ilman laskinta saattaisi olla vähän hankalaa, vaikka täälläkään [peruskoulun matikantunneilla] niitä ei usein käytetäkään.”
 |
| Näinkö? |
 |
| Vai näin? |
Perusopetuksessa on mielestäni jatkossa entistä enemmän tuettava ja kannustettava matematiikan perusasioiden ymmärtämiseen, mikä takaa hyvän jatko-opintovalmiuden sekä ammatillisissa opinnoissa että lukio-opinnoissa. Laskimen rooli matematiikan ongelmien ratkaisemisen apuvälineenä on jatkossakin merkittävä, muttei se kuitenkaan korvaa hyvää matemaattista ymmärrystä.
teksti Timo Järvenpää
kuvat Eevaleena Karjalainen
kuvat Eevaleena Karjalainen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti