 |
| Kahdeksasluokkalaisten kotitalouden valinnaisryhmien piparkakkutöitä. |
 |
| Koulun kaikki seitsemännet luokat koristivat aulaan pikkukuuset. |
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2013!
perjantai 21. joulukuuta 2012
Hyvää joulua!
torstai 20. joulukuuta 2012
Jouluisia piparkakkutunnelmia kotitalousluokasta
Joulun kunniaksi kaikki kahdeksasluokkalaisten kotitalouden valinnaisryhmät rakensivat piparkakkutaloja, jotka laitettiin esille koulun käytävillä oleviin vitriineihin. Monet oppilaat ovatkin varmasti nähneet käytävillä näitä jouluisia rakennelmia, joita koristaa itse tehty kuorrutus.
Haastatellessamme muutamaa piparitalon tekijää, jokainen oli yhtä mieltä siitä että talon rakentaminen alusta asti on hankalaa, erityisesti vaikeuksia tuotti talon pystyttäminen, kun seinät piti liimata toisiinsa sulatetulla sokerilla. Kuitenkin talojen lopputulos oli hämmästyttävä, meiltä se ei olisi varmastikaan onnistunut. Tässä muutama kuva upeista piparkakkutaloista joita olisi muuten vaikea sanoilla kuvailla.
Johanna-ope kertoi, että oppilaille tehtävä oli haastava, mutta mieluinen. Oppilaat olivat hyvin innostuneita ja heistä oli mukavaa, että työtä sai tehdä rauhassa useammalla oppitunnilla. Myös Paula-opettaja oli mielissään tunneilla vallinneesta tekemisen ja luomisen ilosta.
Hyvää joulua Hämiksen väelle!
 |
| Ikkunat tehdään murskatuista tikkareista. |
 | |
| Piparkakkukuuseen saadaan ilmavuutta liimaamalla kerrosten väliin pyöreitä piparkakkuja. |
  |
|
| Kahdeksasluokkalaisten piparkakkutyöt ovat koristaneet koulua viime viikkoina. Tämä kuva on otettu opettajainhuoneen edessä olevasta vitriinistä. Piparkakkuluomuksia on ollut esillä myös muissa vitriineissä ja opettajainhuoneessa. |
Jutun tekivät Jutta ja Emmi, kuvia ovat ottaneet heidän lisäkseen opettajat Johanna ja Eevaleena
keskiviikko 19. joulukuuta 2012
Pullonpalautuspiste kouluun
Kouluumme tulee pulloja syövä vihreä dinosauruksen näköinen pullonpalautuspiste. Oppilaskunnassa äänestettiin, minkälainen palautuspiste olisi.
Pullonpalautuspisteeseen on tarkoitus laittaa pulloja, joista oppilaskunta ottaa panttien rahat, kun he vievät pullot kauppaan. Panttien rahat menevät myös kivoihin ”juttuihin” mitkä on tarkoitettu oppilaille.
Tämä palautuspiste valmistautuu vähän ajan päästä, mutta tarkkaa ajankohtaa käyttö tarkoitukseen ei vielä ole. Hyötyä tästä pullonpalautuspisteestä on, että käytävät pysyvät siistinä, oppilaskunta saa rahaa ja maailma pelastuu.
Kuvaamataidonopettaja Ulla kertoi meille lisätietoja pullonpalautuspisteestä, ja hän toivoo, ettei kukaan laittaisi pullonpalautuspisteeseen roskia tai tee muuta ilkivaltaa.
Jutun tekivät Emma, Viivi ja Jasmin, kuvat otti Ulla
Pullonpalautuspisteeseen on tarkoitus laittaa pulloja, joista oppilaskunta ottaa panttien rahat, kun he vievät pullot kauppaan. Panttien rahat menevät myös kivoihin ”juttuihin” mitkä on tarkoitettu oppilaille.
Tämä palautuspiste valmistautuu vähän ajan päästä, mutta tarkkaa ajankohtaa käyttö tarkoitukseen ei vielä ole. Hyötyä tästä pullonpalautuspisteestä on, että käytävät pysyvät siistinä, oppilaskunta saa rahaa ja maailma pelastuu.
Kuvaamataidonopettaja Ulla kertoi meille lisätietoja pullonpalautuspisteestä, ja hän toivoo, ettei kukaan laittaisi pullonpalautuspisteeseen roskia tai tee muuta ilkivaltaa.
Jutun tekivät Emma, Viivi ja Jasmin, kuvat otti Ulla
 |
| Kuvissa 7N-luokan oppilaat muokkaavat kaappia dinosauruksen näköiseksi pullonpalautuspisteeksi. |
tiistai 18. joulukuuta 2012
LUMA: Lisää toiminnallista matematiikkaa
Olimme 7f-luokan LUMA-viikkotapahtumassa seuraamassa, miten he pärjäsivät matikkatehtävissä liikunnan muodossa. Haastattelimme oppilaita sekä LUMA-viikon vierailijoita Summamutikkakeskuksesta.
Kysyimme 7f:n oppilailta: - Onko teillä kivaa?
Oppilas 1: - Voittaa koulutunnit.
Oppilas 2: - Aika tylsää.
- Olivatko tapahtuman tehtävät vaikeita?
Oppilas 1: - Ei ollut vaikeita.
Oppilas 2: - Ei ollut.
- Miltä LUMA-viikon toiminnallinen matikantunti vaikutti?
Oppilas 1: - Ihan kivalta vaikutti.
Kysyimme Summamutikkakeskuksen LUMA-vierailijoilta, Siniltä ja Janikalta:
- Millaista on järjestää tämän kaltaisia tapahtumia?
Sini vastasi, että se on hauskaa ja saa rahaa. Se voi olla hyvin erilaista, laidasta laitaan ja työskentelyä voi olla monien eri ikäisten kanssa.
-Nautitteko tästä?
- Ehdottomasti.
- Mihin Luma-viikko tapahtuma pyrkii, mikä on tavoite?
- Matemaattisiin aineisiin perehtyminen.
Luokka, jossa olimme juttukeikalla, oli mukava. Ilmapiiri oli aktiivinen ja yhteistyö toimi hyvin.
Toimittajina olivat Nikola ja Mahyar
Aiempi juttu toisen seitsemännen luokan toiminnallisesta matematiikan LUMA-tunnista on kuvineen julkaistu täällä
Kysyimme 7f:n oppilailta: - Onko teillä kivaa?
Oppilas 1: - Voittaa koulutunnit.
Oppilas 2: - Aika tylsää.
- Olivatko tapahtuman tehtävät vaikeita?
Oppilas 1: - Ei ollut vaikeita.
Oppilas 2: - Ei ollut.
- Miltä LUMA-viikon toiminnallinen matikantunti vaikutti?
Oppilas 1: - Ihan kivalta vaikutti.
Kysyimme Summamutikkakeskuksen LUMA-vierailijoilta, Siniltä ja Janikalta:
- Millaista on järjestää tämän kaltaisia tapahtumia?
Sini vastasi, että se on hauskaa ja saa rahaa. Se voi olla hyvin erilaista, laidasta laitaan ja työskentelyä voi olla monien eri ikäisten kanssa.
-Nautitteko tästä?
- Ehdottomasti.
- Mihin Luma-viikko tapahtuma pyrkii, mikä on tavoite?
- Matemaattisiin aineisiin perehtyminen.
Luokka, jossa olimme juttukeikalla, oli mukava. Ilmapiiri oli aktiivinen ja yhteistyö toimi hyvin.
Toimittajina olivat Nikola ja Mahyar
Aiempi juttu toisen seitsemännen luokan toiminnallisesta matematiikan LUMA-tunnista on kuvineen julkaistu täällä
MIELIPITEEMME: Rasismi pitää lopettaa
Rasismi on lisääntynyt nykyaikoina huomattavasti, ja se johtuu maahanmuuttajien lisääntyneestä määrästä. Erityisesti rasismi kohdistuu venäläisiin ja romanialaisiin suomessa. Rasistisia haukkumasanoja on esim. neekeri, manne, ryssä. Itsekin välillä sorrumme käyttämään näitä sanoja.
Suomessa rasismi onneksi ei ole niin yleistä kuin jossain toisissa maista. Meidän mielestämme suurin osa maahanmuuttajista on hyviä ja reilua kavereita, mutta on niitäkin, jotka haastavat riitaa turhaan.
Rasismismi ei aina kohdistu yhteen henkilöön vaan voi myös joskus kohdistua koko rotuun tai sukuun. Tosin joissakin maissa rasismi on taas vähentynyt esim. USAssa ja Saksassa. Näissäkin maissa rasismi liittyy historiaan. USAssa näitä kyseisiä ”neekereitä” pidettiin valkoisten orjina ja paljon alempi arvoisina kuin nykyään mutta tänä päivänä valkoiset ja mustat ovat miltei tasa-arvoisia. Tai ainakin pitäisi olla. Saksassa esiintyi juutalaisvainoina, kun Hitler järjesti holokaustin, jossa kuoli yli 6 miljoonaa juutalaista. Nykyään ei enää juutalaistenkaan tarvitse pelätä.
Mielestämme rasismi pitäisi lopettaa ja hyvä keino tähän voisi olla ankarammat rangaistukset joka rotua koskevana.
Teksti: Miro, Niklas ja Matias
maanantai 17. joulukuuta 2012
POHDIMME: Viestintävälineiden käyttö opetuksessa
Lähdin miettimään, että mitä jos opetuskeskustelut käytäisiin läpi viestintävälineiden avulla muun muassa chattaillen / viestien. Olen sitä mieltä, että tulevaisuudessa opetuskeskustelut käydään nykyaikaisten viestintävälineiden välityksellä.
Opetussivuja on monia, joita koulu käyttää, esimerkiksi Fronter ja muita maailmanlaajuisia chattiverkostoja mm. Facebook. Minun mielestäni Fronter on hyvin vanhanaikainen eikä chattisysteemi siinä ole lainkaan kehitelty. Jos parannusta näkisi, se olisi hyvä sivu, jossa ATK-tunnit voidaan käyttää opetusmateriaalin miettimiseen tai työstämiseen.
Tehnyt Mahku
Opetussivuja on monia, joita koulu käyttää, esimerkiksi Fronter ja muita maailmanlaajuisia chattiverkostoja mm. Facebook. Minun mielestäni Fronter on hyvin vanhanaikainen eikä chattisysteemi siinä ole lainkaan kehitelty. Jos parannusta näkisi, se olisi hyvä sivu, jossa ATK-tunnit voidaan käyttää opetusmateriaalin miettimiseen tai työstämiseen.
Tehnyt Mahku
MIELIPITEEMME: Koulun blogi ei toimi
Mielestämme koulun blogi ja siihen liittyvät viestinnän tunnit eivät toimi. Koska suurimmaksi osaksi oppilaat eivät tee asioita, jotka liittyvät viestintään tai sen blogiin vaan pelaavat netissä, katsovat videoita tai ovat facebookissa koska asiat eivät kiinnosta heitä. Eikä melkein kukaan oppilas blogissa ikinä käy, koska siellä ei ole oppilaita kiinnostavia aiheita.
Tässä kysyimme viestinnäntuntien oppilailta käyvätkö he koskaan blogissa:
Oppilas1 sanoi sarkastisesti: ”Joo, joka päivä.”
Oppilas2: “En”
Oppilas3: “Olen käynyt kerran koulun blogissa, enkä ole käynyt sen jälkeen.”
Oppilas4: ”En käy.”
Oppilas5: ”Harvoin”
Tässä kysyimme viestinnäntuntien oppilailta, mitä mieltä he ovat blogista ja tunneista.
Oppilas1: ”Koulun blogi on turha roskaläntti
Oppilas2: ”Ei kiinnosta”
Oppilas3: ”En ymmärrä miksi sitä tarvitaan."
Oppilas4: ”Täyttä roskaa."
Tässä kysyimme viestinnäntuntien oppilailta, miten he viettävät suurimman osan tunneista.
Oppilas1:”Olen YouTubessa”
Oppilas2: ”Olen facebookissa”
Oppilas3: ”50 - 50 olen blogissa ja netissä tekemässä omia juttujani”
Oppilas4: ”Olen YouTubessa”
Tämän vuoksi pitäisi keksiä blogiin aiheita jotka kiinnostavat blogissa käyviä ja blogin jutun tekijöitä. Muuten koulun blogi ei toimi.
Tekijät: Nikola, Arttu ja Matias
Tässä kysyimme viestinnäntuntien oppilailta käyvätkö he koskaan blogissa:
Oppilas1 sanoi sarkastisesti: ”Joo, joka päivä.”
Oppilas2: “En”
Oppilas3: “Olen käynyt kerran koulun blogissa, enkä ole käynyt sen jälkeen.”
Oppilas4: ”En käy.”
Oppilas5: ”Harvoin”
Tässä kysyimme viestinnäntuntien oppilailta, mitä mieltä he ovat blogista ja tunneista.
Oppilas1: ”Koulun blogi on turha roskaläntti
Oppilas2: ”Ei kiinnosta”
Oppilas3: ”En ymmärrä miksi sitä tarvitaan."
Oppilas4: ”Täyttä roskaa."
Tässä kysyimme viestinnäntuntien oppilailta, miten he viettävät suurimman osan tunneista.
Oppilas1:”Olen YouTubessa”
Oppilas2: ”Olen facebookissa”
Oppilas3: ”50 - 50 olen blogissa ja netissä tekemässä omia juttujani”
Oppilas4: ”Olen YouTubessa”
Tämän vuoksi pitäisi keksiä blogiin aiheita jotka kiinnostavat blogissa käyviä ja blogin jutun tekijöitä. Muuten koulun blogi ei toimi.
Tekijät: Nikola, Arttu ja Matias
POHDIMME: Piratismia ei voi estää
Poliisi vei pikkutytön koneen, - maksa ja vaikene. 9-vuotias tyttö oli ladannut internetistä vahingossa laitonta materiaalia Chisun levyltä, jotta voisi kuunnella ensin, että pitääkö musiikista. Lähes heti tämän jälkeen he olivat ostaneet Chisun levyn ja keikalle liput.
Kuitenkin lähes vuosi tämän jälkeen asianajajalta tuli sähköposti: Maksa 600 e ja vaikene asiasta niin tämä ei mene tämän pidemmälle. Myös 27 muuta ihmistä oli maksanut sen 600 e, mutta tämä kunniallinen mies päätti pistää kampoihin TTVK:lle joka on oikeasti vain yhdistys, ja jolla ei ole laillista valtaa tehdä tälläisiä asioita, mutta jotenkin he kuitenkin saivat poliisit puolelleen.
Lähes jokainen ihminen jonka tunnemme, on joskus ladannut internetistä laitonta materiaalia. Todennäköisesti jokaisen ihmisen tietokoneen kovalevyä kun hieman tutkisi löytyisi laitonta materiaalia. Se on vain luonnollista, ei sitä voi estää.
Poliisinkaan resurssit eivät millään riitä siihen että he voisivat etsiä ketkä ovat ladanneet laittomasti jotain, elokuvia, musiikkia, pelejä – ihan mitä vaan. Kun piraattisivuilta ladataan jotain, menee lataukset välityspalvelimien kautta jotka ovat yleensä ulkomailla, jonka takia poliisi tarvitsisi myös ulkomaisten poliisien apua, eli kuten yllä mainittu. Sitä ei voi estää.
Tekijät Niklas ja Miro
Kuitenkin lähes vuosi tämän jälkeen asianajajalta tuli sähköposti: Maksa 600 e ja vaikene asiasta niin tämä ei mene tämän pidemmälle. Myös 27 muuta ihmistä oli maksanut sen 600 e, mutta tämä kunniallinen mies päätti pistää kampoihin TTVK:lle joka on oikeasti vain yhdistys, ja jolla ei ole laillista valtaa tehdä tälläisiä asioita, mutta jotenkin he kuitenkin saivat poliisit puolelleen.
Lähes jokainen ihminen jonka tunnemme, on joskus ladannut internetistä laitonta materiaalia. Todennäköisesti jokaisen ihmisen tietokoneen kovalevyä kun hieman tutkisi löytyisi laitonta materiaalia. Se on vain luonnollista, ei sitä voi estää.
Poliisinkaan resurssit eivät millään riitä siihen että he voisivat etsiä ketkä ovat ladanneet laittomasti jotain, elokuvia, musiikkia, pelejä – ihan mitä vaan. Kun piraattisivuilta ladataan jotain, menee lataukset välityspalvelimien kautta jotka ovat yleensä ulkomailla, jonka takia poliisi tarvitsisi myös ulkomaisten poliisien apua, eli kuten yllä mainittu. Sitä ei voi estää.
Tekijät Niklas ja Miro
Kasien kaveritaitokilpailu
Kasiluokkalaisille on järjestetty kaveritaitokilpailu, joka
käynnistyi pari viikkoa sitten. Kävimme haastattelemassa 8C:n luokanvalvojaa Timoa, joka
vastaa kilpailusta.
Kilpailu alkoi 2. jakson alussa ja päättyy kevättanssiaisiin. Voittajaluokka julkistetaan tanssiaisissa.
Kaveritaitokilpailun kustantaa Lions Club Vantaa / Hämeenkylä ry
Kaveritaitokilpailuja on pidetty koulussamme vuodesta 2009.
Tehneet Arttu, Matias ja Nikola
- Mikä kilpailun tarkoitus on?
Tarkoituksena on tukea oppilaiden hyviä käytöstapoja ja toisten oppilaiden huomioimista.
- Kauanko kilpailu kestää?Tarkoituksena on tukea oppilaiden hyviä käytöstapoja ja toisten oppilaiden huomioimista.
Kilpailu alkoi 2. jakson alussa ja päättyy kevättanssiaisiin. Voittajaluokka julkistetaan tanssiaisissa.
- Mitä palkintoja kilpailusta saa?
Kilpailun voittaja luokka saa Linnanmäki-rannekkeet koko luokalle.
Kilpailussa arvioidaan myös, mikä luokka on parhaiten kehittynyt. Taidoissa eniten kehittynyt luokka saa ratagolf-liput koko luokalle.
- Kuka palkinnot kustantaa?Kilpailun voittaja luokka saa Linnanmäki-rannekkeet koko luokalle.
Kilpailussa arvioidaan myös, mikä luokka on parhaiten kehittynyt. Taidoissa eniten kehittynyt luokka saa ratagolf-liput koko luokalle.
Kaveritaitokilpailun kustantaa Lions Club Vantaa / Hämeenkylä ry
- Kuka on keksinyt tämän kilpailun?
Kaveritaitokilpailun on keksinyt Lions Club Vantaa
- Kuinka kauan samankaltaisia kilpailuja on pidetty?Kaveritaitokilpailun on keksinyt Lions Club Vantaa
Kaveritaitokilpailuja on pidetty koulussamme vuodesta 2009.
Tehneet Arttu, Matias ja Nikola
Siivous-tet
Mikä on siivous-tet?
Siivous-tet on yhden tunnin kestävä siivousharjoitus, johon jokainen oppilas joutuu 4 - 5 hengen ryhmän kanssa kerran vuodessa.
Kävimme kysymässä apulaisrehtori Tiinalta siivous-tet asiasta ja hän kertoa, että siivous-tet katsottin järkeväksi tavaksi teettää tet-asioita, varsinkin kun oppilaat itse sotkevat koulua.
Omia kokemuksiamme siivous-tetistä:
Mitä siivous-tetissä tehdään? Sivarin kanssa lakaistaan roskat lattialta, nuuskat katosta yms.
Mihin siivous-tetillä pyritään? Että oppilaat, jotka joutuvat siivoamaan omia sotkujaan, oppisivat jotain.
Kysyimme viime viikolla siivous-tetissä olleelta Mirolta: "Oliko siivous-tetissä kivaa?" "Ei ollut, mutta meni ainakin kivasti tuntii, se oli ainoo hyvä puoli", Miro kertoi.
Jutun tekivät Olavi ja Joni
Siivous-tet on yhden tunnin kestävä siivousharjoitus, johon jokainen oppilas joutuu 4 - 5 hengen ryhmän kanssa kerran vuodessa.
Kävimme kysymässä apulaisrehtori Tiinalta siivous-tet asiasta ja hän kertoa, että siivous-tet katsottin järkeväksi tavaksi teettää tet-asioita, varsinkin kun oppilaat itse sotkevat koulua.
Omia kokemuksiamme siivous-tetistä:
Mitä siivous-tetissä tehdään? Sivarin kanssa lakaistaan roskat lattialta, nuuskat katosta yms.
Mihin siivous-tetillä pyritään? Että oppilaat, jotka joutuvat siivoamaan omia sotkujaan, oppisivat jotain.
Kysyimme viime viikolla siivous-tetissä olleelta Mirolta: "Oliko siivous-tetissä kivaa?" "Ei ollut, mutta meni ainakin kivasti tuntii, se oli ainoo hyvä puoli", Miro kertoi.
Jutun tekivät Olavi ja Joni
Onko kouluruoka hyvää?
Koulun ruoassa on pieni budjetti mutta onko se silti hyvää? Koulu ruoka on ainakin terveellistä ja vaihtelevaa, mutta mitä koulun oppilaat ajattelevat?
Haastattelemme koulun oppilaita mitä he tykkäävät kouluruoasta.
Onko kouluruoka teidän mielestä hyvää?
- No silloin tällöin.
- Harvoin se hyvää on, useimmiten aika pahaa.
Otatteko salaattia koulussa?
- Joo aika usein.
- En käy syömässä edes ikinä.
Käyttekö aina syömässä ruokatunnilla?
- Ei, silloin kun on pakko.
- En.
Mikä on teidän lempiruokanne koulussa?
- Lihapullat ja perunamuussi
- Uunimakkarat ja perunamuussi
Onko kouluruoka laadukasta?
- Laadukkaasta en puhuis mut ihan ok.
- Riippuu vähän.
Haastattelemme opettajia: Onko koulu ruoka teidän mielestä hyvää?
-Joskus on hyvää.
Otatteko salaattia koulussa?
-Kyllä otan, se on ehkä parasta koko ateriasta.
Käytkö aina syömässä ruokatunnilla?
- Kyllä aina syön jotain, mutta en välttämättä ruokalassa.
Mikä on teidän lempiruokanne koulussa?
-Itsenäisyyspäivää ennen oli herkullista lohiruokaa.
Onko koulu ruoka laadukasta?
- Terveellistä on ja ihan laadukasta.
Tehneet Santeri ja Mahyar
Haastattelemme koulun oppilaita mitä he tykkäävät kouluruoasta.
Onko kouluruoka teidän mielestä hyvää?
- No silloin tällöin.
- Harvoin se hyvää on, useimmiten aika pahaa.
Otatteko salaattia koulussa?
- Joo aika usein.
- En käy syömässä edes ikinä.
Käyttekö aina syömässä ruokatunnilla?
- Ei, silloin kun on pakko.
- En.
Mikä on teidän lempiruokanne koulussa?
- Lihapullat ja perunamuussi
- Uunimakkarat ja perunamuussi
Onko kouluruoka laadukasta?
- Laadukkaasta en puhuis mut ihan ok.
- Riippuu vähän.
Haastattelemme opettajia: Onko koulu ruoka teidän mielestä hyvää?
-Joskus on hyvää.
Otatteko salaattia koulussa?
-Kyllä otan, se on ehkä parasta koko ateriasta.
Käytkö aina syömässä ruokatunnilla?
- Kyllä aina syön jotain, mutta en välttämättä ruokalassa.
Mikä on teidän lempiruokanne koulussa?
-Itsenäisyyspäivää ennen oli herkullista lohiruokaa.
Onko koulu ruoka laadukasta?
- Terveellistä on ja ihan laadukasta.
Tehneet Santeri ja Mahyar
Kasiluokkalaisten valinnaismusiikki
Seitsemännellä luokalla oppilaat saavat valita heidän valinnaiset aineensa Wilmassa. Niitä on pitkiä, keskipitkiä ja lyhyitä aineita. Jokainen valitsee yhden jokaisesta pituudesta. Yksi pitkistä on musiikki.
Valinnaismusiikissa tehdään kaikkea mitä normaaleilla musiikin tunneilla tehdään. Soitetaan soittimia, lauletaan ja kuunnellaan. Tunneilla soitetaan useimmiten nykyajan musiikkia jotka tunteja pitävä opettaja on valinnut niiden soitettavuuden helppouden ja soittajien taitojen perusteella.
Tunnin loppuvaiheessa ryhmä voidaan jakaa kahteen osaan. Toinen osa jää auditorioon ja toinen menee alakerran musaluokkaan. Molempien osien tarkoituksena on harjoitella jotain tunnilla laulettua/soitettua kappaletta. Ajaksi annetaan usein 15-20 min.
Ajan loputtua alakerran musaluokkaan mennyt osa tulee takaisin auditorioon, jossa sinne jäänyt osa soittaa heidän valitsemansa kappaleen. Sen jälkeen musaluokasta tuleva osa soittaa heidän valitsemansa kappaleen. Tunti loppuu tämän jälkeen.
Jutun teki Casimir
Valinnaismusiikissa tehdään kaikkea mitä normaaleilla musiikin tunneilla tehdään. Soitetaan soittimia, lauletaan ja kuunnellaan. Tunneilla soitetaan useimmiten nykyajan musiikkia jotka tunteja pitävä opettaja on valinnut niiden soitettavuuden helppouden ja soittajien taitojen perusteella.
Tunnin loppuvaiheessa ryhmä voidaan jakaa kahteen osaan. Toinen osa jää auditorioon ja toinen menee alakerran musaluokkaan. Molempien osien tarkoituksena on harjoitella jotain tunnilla laulettua/soitettua kappaletta. Ajaksi annetaan usein 15-20 min.
Ajan loputtua alakerran musaluokkaan mennyt osa tulee takaisin auditorioon, jossa sinne jäänyt osa soittaa heidän valitsemansa kappaleen. Sen jälkeen musaluokasta tuleva osa soittaa heidän valitsemansa kappaleen. Tunti loppuu tämän jälkeen.
Jutun teki Casimir
lauantai 15. joulukuuta 2012
LUMA: Tieteen lumoissa -tunnit
LUMA-viikolla marraskuussa koulussamme järjestettiin kuudesluokkalaisille Tieteen lumoissa -tunteja. Näitä fysiikan, kemian ja matematiikan sekoitustunteja vetivät Janina, Timo ja Jukka. Tuntien tarkoituksena oli perehdyttää fysiikkaan, kemiaan ja matematiikkaan hauskalla tavalla.
Lähdimme seuraamaan erästä näistä tunneista, jossa vieraana oli oppilaita Rajatorpan koulusta.
Istuimme takariviin seuraamaan tuntia. Ensimmäiseksi käsiteltiin matematiikkaa, siihen osa-alueeseen kuului mm. täytekakkuongelma ja äärettömyys. Oppilaat viittasivat alusta asti paljon ja osallistuivat tunnin kulkuun. Sitten kuutosluokkalaisille jaettiin puutyön opettajan tekemiä puupalasia, joista piti saada tehtyä jokin kirjain. Mekin saimme kokeilla, kuutosluokkalaisista monet onnistuivat, me emme, emme saaneet millään T-kirjainta aikaiseksi. Lopulta palat laitettiin syrjään ja vuorossa oli tyhjiön esittely.
Timo kertoi avaruudesta ja havainnollisti vaahtokarkin avulla, miten ihmisille kävisi siellä. Sitten ”nallekarkin kylpyhetki”, Janina kertoi, ettei nallekarkki pidä vedestä ja sille pitää sulattaa erityistä ”kylpysuolaa”. Sulatettuaan yhdisteen Janina laittoi nallekarkin veteen, jossa se syttyi palamaan punaisen valon saattelemana. Seuraavaksi Janina valmisti ”bengalin tulet”, tämän tarkoituksena oli näyttää miten kutsut apua erämaassa merkkivalolla tai äänellä. Valot olivat upeat ja ääntäkin ”tulista” lähti. Lopulta oppilaat ja opettajat päättivät, ettei erämaahan kannata raahata ”bengalin tuliin” tarvittavia aineita.
Viimeinen ohjelmanumero oli nestemäinen typpi. Nestemäinen typpi on -195,8astetta kylmää, siihen on helppo jäädyttää itsensä, siksi oppilaita pyydettiin pysymään kauempana, kun Timo ja Janina dippasivat typpeen erilaisia elintarvikkeita. Oppilaat riemastuivat, kun Timo laittoi nakin jäätymään nesteeseen.
Tunti oli onnistunut ja kun kyselimme muutamalta oppilailta mielipiteitä, he olisivat tulleet mielellään uudestaan vaikka joka viikko. Paras oli yksimielisesti nallekarkin kylpyreissu, meistä taas nestemäisen typen esittely.
Keskellä tuntia Timo mainosti myös meidän valinnaisia aineitamme:
- 7. luokille Ihmefysiikkaa ja pulmamatematiikkaa
- 8. luokille Kemisti tutkii ja kokeilee
- 9. luokille tähtitiedettä
Toivottavasti tulevinakin vuosina kuudesluokkalaiset voivat tulla koulullemme seuraamaan tämän tapaisia tunteja. Nostamme hattua Timolle, Jukalle ja Janinalle, jotka järjestivät nämä tunnit vapaaehtoisesti.
tekijät: Emppalumppa ja Juttiputti
Vuosi sitten LUMA-viikolla järjestettiin samantapaisia tunteja kuudesluokkalaisille. Näistä tunneista videomateriaalia täällä
Lähdimme seuraamaan erästä näistä tunneista, jossa vieraana oli oppilaita Rajatorpan koulusta.
Istuimme takariviin seuraamaan tuntia. Ensimmäiseksi käsiteltiin matematiikkaa, siihen osa-alueeseen kuului mm. täytekakkuongelma ja äärettömyys. Oppilaat viittasivat alusta asti paljon ja osallistuivat tunnin kulkuun. Sitten kuutosluokkalaisille jaettiin puutyön opettajan tekemiä puupalasia, joista piti saada tehtyä jokin kirjain. Mekin saimme kokeilla, kuutosluokkalaisista monet onnistuivat, me emme, emme saaneet millään T-kirjainta aikaiseksi. Lopulta palat laitettiin syrjään ja vuorossa oli tyhjiön esittely.
Timo kertoi avaruudesta ja havainnollisti vaahtokarkin avulla, miten ihmisille kävisi siellä. Sitten ”nallekarkin kylpyhetki”, Janina kertoi, ettei nallekarkki pidä vedestä ja sille pitää sulattaa erityistä ”kylpysuolaa”. Sulatettuaan yhdisteen Janina laittoi nallekarkin veteen, jossa se syttyi palamaan punaisen valon saattelemana. Seuraavaksi Janina valmisti ”bengalin tulet”, tämän tarkoituksena oli näyttää miten kutsut apua erämaassa merkkivalolla tai äänellä. Valot olivat upeat ja ääntäkin ”tulista” lähti. Lopulta oppilaat ja opettajat päättivät, ettei erämaahan kannata raahata ”bengalin tuliin” tarvittavia aineita.
Viimeinen ohjelmanumero oli nestemäinen typpi. Nestemäinen typpi on -195,8astetta kylmää, siihen on helppo jäädyttää itsensä, siksi oppilaita pyydettiin pysymään kauempana, kun Timo ja Janina dippasivat typpeen erilaisia elintarvikkeita. Oppilaat riemastuivat, kun Timo laittoi nakin jäätymään nesteeseen.
Tunti oli onnistunut ja kun kyselimme muutamalta oppilailta mielipiteitä, he olisivat tulleet mielellään uudestaan vaikka joka viikko. Paras oli yksimielisesti nallekarkin kylpyreissu, meistä taas nestemäisen typen esittely.
Keskellä tuntia Timo mainosti myös meidän valinnaisia aineitamme:
- 7. luokille Ihmefysiikkaa ja pulmamatematiikkaa
- 8. luokille Kemisti tutkii ja kokeilee
- 9. luokille tähtitiedettä
Toivottavasti tulevinakin vuosina kuudesluokkalaiset voivat tulla koulullemme seuraamaan tämän tapaisia tunteja. Nostamme hattua Timolle, Jukalle ja Janinalle, jotka järjestivät nämä tunnit vapaaehtoisesti.
tekijät: Emppalumppa ja Juttiputti
Vuosi sitten LUMA-viikolla järjestettiin samantapaisia tunteja kuudesluokkalaisille. Näistä tunneista videomateriaalia täällä
torstai 13. joulukuuta 2012
Pohdintaa elokuvien ja pelien ikärajoista
Kysyin koulumme oppilailta ja opettajilta pelien ja elokuvien ikärajoista ja niiden vaikutuksesta nuorisoon.
Oppilaiden vastaukset:
Pitäisikö elokuvien ja pelien ikärajoja muuttaa vai toimivatko ne hyvin nytkin?
- Toimii ihan hyvin.
- Pitäisi alentaa.
- Ei toimi.
Pitäisikö ikärajoja noudattaa tarkemmin?
- Ei pitäisi.
Minkälaisia vaikutuksia alaikäisille voi tulla K-18 elokuvista ja peleistä?
- Ei mitään.
- Riippuu nuoresta.
Kysyin myös rehtorilta hänen ajatuksistaan ikäraja-asioissa:
Pitäisikö elokuvien ja pelien ikärajoja muuttaa vai toimivatko ne hyvin nytkin?
- On hyvä, että elokuvilla ja peleillä on ikärajat. Uskoakseni asiantuntijat ovat tienneet mitä ovat tehneet.
Pitäisikö ikärajoja noudattaa tarkemmin?
- Säädökset on tehty noudatettaviksi. Kaksi vuotta nuoremmat voivat katsoa elokuvaa tai pelata peliä vanhemman seurassa, ellei kyseessä ole K-18 tuote.
Minkälaisia vaikutuksia alaikäisille voi tulla K-18 elokuvista ja peleistä?
- Suoraa seurausta ei ole, mutta tietääkseni on todettu, että jatkuvan väkivaltaisen materiaalin katsominen saattaa raaistaa nuoren mielen. Tällöin kynnys väkivallan käyttöön voi laskea.
Toimittajana oli Lauri
Oppilaiden vastaukset:
Pitäisikö elokuvien ja pelien ikärajoja muuttaa vai toimivatko ne hyvin nytkin?
- Toimii ihan hyvin.
- Pitäisi alentaa.
- Ei toimi.
Pitäisikö ikärajoja noudattaa tarkemmin?
- Ei pitäisi.
Minkälaisia vaikutuksia alaikäisille voi tulla K-18 elokuvista ja peleistä?
- Ei mitään.
- Riippuu nuoresta.
Kysyin myös rehtorilta hänen ajatuksistaan ikäraja-asioissa:
Pitäisikö elokuvien ja pelien ikärajoja muuttaa vai toimivatko ne hyvin nytkin?
- On hyvä, että elokuvilla ja peleillä on ikärajat. Uskoakseni asiantuntijat ovat tienneet mitä ovat tehneet.
Pitäisikö ikärajoja noudattaa tarkemmin?
- Säädökset on tehty noudatettaviksi. Kaksi vuotta nuoremmat voivat katsoa elokuvaa tai pelata peliä vanhemman seurassa, ellei kyseessä ole K-18 tuote.
Minkälaisia vaikutuksia alaikäisille voi tulla K-18 elokuvista ja peleistä?
- Suoraa seurausta ei ole, mutta tietääkseni on todettu, että jatkuvan väkivaltaisen materiaalin katsominen saattaa raaistaa nuoren mielen. Tällöin kynnys väkivallan käyttöön voi laskea.
Toimittajana oli Lauri
keskiviikko 12. joulukuuta 2012
Uutisseinä
Kouluumme on perustettu uutisseinä. Tämä apulaisrehtori Tiinan alkuun panema idea laitetaan pystyyn kirjaston lasiseinään. Tarkoituksena on, että kuka tahansa oppilas tai opettaja voi tuoda seinämään uutisia, jotka voisivat kiinnostaa muita nuoria. Artikkeleiden kuuluisi koskea nuorten elämää tai muuten vain lähiympäristöä.Jutun tekivät Jutta ja Emmi
 |
| Viestinnän ryhmän opiskelijat viimeistelevät seitsemäsluokkalaisten piirtämää uutisseinäkylttiä. |
Koululaisten rahankäyttö
Otimme selvää, miten koululaiset käyttävät rahaansa kouluaikana ja sen ulkopuolella. Haastattelimme muutamia kahdeksasluokkalaisia nuoria.
Mihin käytätte useimmiten rahaa?
Useimmiten rahani menevät vain kauppaan.
Paljon käytätte rahaa viikon aikana?
Noin 10 euroa.
Käytättekö rahaa koulun välipala automaatteihin, yms?
No en todellakaan.
Ostatteko omilla rahoillanne vai antavatko vanhemmat rahaa ja jos antavat niin paljonko? Lähes aina omilla rahoillani.
Pitääkö teidän tehdä jotain rahan eteen?
Eipä oikeestaan.
Käytättekö rahaa päihteisiin kuten: tupakkaan, nuuskaan tai alkoholiin?
En käytä minkäännäköisiä päihteitä.
Jos harrastatte jotain kuten jääkiekkoa tai jalkapalloa joudutteko ostamaan itse varusteenne vai ostavatko vanhempanne?
En harrasta mitään joten noup.
tekijät: Ville ja Nico
Mihin käytätte useimmiten rahaa?
Useimmiten rahani menevät vain kauppaan.
Paljon käytätte rahaa viikon aikana?
Noin 10 euroa.
Käytättekö rahaa koulun välipala automaatteihin, yms?
No en todellakaan.
Ostatteko omilla rahoillanne vai antavatko vanhemmat rahaa ja jos antavat niin paljonko? Lähes aina omilla rahoillani.
Pitääkö teidän tehdä jotain rahan eteen?
Eipä oikeestaan.
Käytättekö rahaa päihteisiin kuten: tupakkaan, nuuskaan tai alkoholiin?
En käytä minkäännäköisiä päihteitä.
Jos harrastatte jotain kuten jääkiekkoa tai jalkapalloa joudutteko ostamaan itse varusteenne vai ostavatko vanhempanne?
En harrasta mitään joten noup.
tekijät: Ville ja Nico
tiistai 11. joulukuuta 2012
Koulun järjestyssäännöt
Koulussa on erilaisia järjestyssääntöjä, joita oppilaiden pitää noudattaa. Tässä on muutamia esimerkkejä:
-oppilaan on pysyttävä koulun alueella
-lumipallojen tekeminen on kielletty
-oppitunneille tullaan ajallaan kaikki tarvikkeet mukana
-fyysinen ja henkinen väkivalta on kiellettyä
-tunneilla ei pidetä ulkovaatteita, ei syödä eikä juoda eikä käytetä elektronisia laitteita.
-tupakointi on kielletty koulun alueella.
Lisää sääntöjä löytyy koulun kotisivulta
Joskus sääntöjä tosin ei totella, jolloin voi joutua jälki-istuntoon tai paussiin. Joitakin sääntöjä oppilaat ovat kyseenalaistaneet.
Kysyimme 8.-luokkalaisilta oppilailta, mitä he miettivät koulun järjestyssäännöistä.
Onko koululla mielestänne liikaa sääntöjä?
- Kyllä, ja useimmat vielä on turhia.
- Kyllä siltä tuntuu, mutta on ne siellä syystä.
Mitkä säännöt ovat mielestänne vähemmän tärkeitä?
- Että ei saa pitää takkia tai pipoa luokassa.
tekijät Lukas ja Lauri
-oppilaan on pysyttävä koulun alueella
-lumipallojen tekeminen on kielletty
-oppitunneille tullaan ajallaan kaikki tarvikkeet mukana
-fyysinen ja henkinen väkivalta on kiellettyä
-tunneilla ei pidetä ulkovaatteita, ei syödä eikä juoda eikä käytetä elektronisia laitteita.
-tupakointi on kielletty koulun alueella.
Lisää sääntöjä löytyy koulun kotisivulta
Joskus sääntöjä tosin ei totella, jolloin voi joutua jälki-istuntoon tai paussiin. Joitakin sääntöjä oppilaat ovat kyseenalaistaneet.
Kysyimme 8.-luokkalaisilta oppilailta, mitä he miettivät koulun järjestyssäännöistä.
Onko koululla mielestänne liikaa sääntöjä?
- Kyllä, ja useimmat vielä on turhia.
- Kyllä siltä tuntuu, mutta on ne siellä syystä.
Mitkä säännöt ovat mielestänne vähemmän tärkeitä?
- Että ei saa pitää takkia tai pipoa luokassa.
tekijät Lukas ja Lauri
maanantai 10. joulukuuta 2012
Ekologiateema: hammashoitola säästää energiaa ja kierrättää
Tänä vuonna kouluvuotemme eräänä teemana on energiansäästö. Kävimme koulumme hammashoitolassa kysymässä muutaman kysymyksen:
Miten hammashoitolassa säästetään energiaa ja kierrätetään?
Energiansäästö
- Turhat valot sammutetaan
- Laitteista virrat pois työåäivän päättyessä
- Ei pidetä ikkunoita turhaan auki
- Välinehuollossa laitetaan laitteisiin täydet koneelliset (esim. pesukone)
Kierrätys
- Kaikki mahdollinen kierrätetään esim. jos emme tarvitse hoitolassa jotain tuotetta, toimitetaan se toisen hoitolan käyttöön, ennen kuin menee vialliseksi.
Vaikuttaako se, että säästyy, käytettävissä olevaan budjettiin?
- Ei varsinaisesti, budjetti on yhteinen.
Kiinnitetäänkö energiansäästöön enemmän huomiota kuin aiemmin?
- Kyllä ja jokaisen täytyy tietää, että energiaa pitää säästää niin kotona kuin työpaikallakin.
Tehneet Miika ja Casimir
Aikaisempi juttu koulumme ekologiateemaan liittyen on julkaistu täällä.
Miten hammashoitolassa säästetään energiaa ja kierrätetään?
Energiansäästö
- Turhat valot sammutetaan
- Laitteista virrat pois työåäivän päättyessä
- Ei pidetä ikkunoita turhaan auki
- Välinehuollossa laitetaan laitteisiin täydet koneelliset (esim. pesukone)
Kierrätys
- Kaikki mahdollinen kierrätetään esim. jos emme tarvitse hoitolassa jotain tuotetta, toimitetaan se toisen hoitolan käyttöön, ennen kuin menee vialliseksi.
Vaikuttaako se, että säästyy, käytettävissä olevaan budjettiin?
- Ei varsinaisesti, budjetti on yhteinen.
Kiinnitetäänkö energiansäästöön enemmän huomiota kuin aiemmin?
- Kyllä ja jokaisen täytyy tietää, että energiaa pitää säästää niin kotona kuin työpaikallakin.
Tehneet Miika ja Casimir
Aikaisempi juttu koulumme ekologiateemaan liittyen on julkaistu täällä.
Seiskojen valinnaisfysiikan kurssin vierailu Vaskivuoressa
Koulumme seiskaluokkalaisten valinnaisfysiikan oppilaat vierailivat Vaskivuoressa fysiikan merkeissä.
Kysyimme oppilaiden opettajalta, Timolta, muutaman kysymyksen:
1. Mitä teitte vierailulla?
Oppilaat pääsivät tekemään fysiikandemoja, jotka liittyvät mm. mekaniikkaan ja valoon.
2. Miksi menitte Vaskivuoren lukioon?
Oppilaille halutaan tarjota erilaisia oppimisympäristöjä. Vaskivuoren lukio haluaa olla mukana järjestämässä vierailuja koulullemme.
3. Olivatko oppilaat innostuneita asiasta?
Oppilaat olivat innostuneita asiasta, koska he pääsivät tekemään itse demoja.
Jutun tekivät Casimir ja Miika
Kysyimme oppilaiden opettajalta, Timolta, muutaman kysymyksen:
1. Mitä teitte vierailulla?
Oppilaat pääsivät tekemään fysiikandemoja, jotka liittyvät mm. mekaniikkaan ja valoon.
2. Miksi menitte Vaskivuoren lukioon?
Oppilaille halutaan tarjota erilaisia oppimisympäristöjä. Vaskivuoren lukio haluaa olla mukana järjestämässä vierailuja koulullemme.
3. Olivatko oppilaat innostuneita asiasta?
Oppilaat olivat innostuneita asiasta, koska he pääsivät tekemään itse demoja.
Jutun tekivät Casimir ja Miika
LUMA-viikon välituntiaktiviteetteja: fysiikan työpiste ja Force plate -kilpailu
Fysiikan työpisteet
Maanantaina 5.11. kouluumme tuli Vaskivuoren Lukiosta oppilaita jotka pitivät koulullamme erilaisia fysiikan pisteitä. Maanantaina alkoi virallinen LUMA-viikko. Vaskivuoren lukiosta fysiikan opiskelijoita tulivat pitämään fysiikkaan esittelemiin demoihin ruokavälitunneilla.
Koulumme opettajamme ovat kertoneet että oppilaiden innostaminen fysiikan tunneilla on monesti haasteellista, mutta LUMA-viikon pisteissä oppilaat tutustuivat innostuneesti välitunnin aikana mm. hitausmomenttiin ja gyroskooppi-ilmiöön toiminnallisten demojen avulla. Menestyksen salaisuus on varmasti upeiden demojen lisäksi vertaisuuden voima.
Force plate -kilpailu
Perjantaina 9.11. koulullamme järjestettiin Force plate -kilpailu. Kysyimme opettajaltamme Timolta Force plate -kilpailusta ja tässä luemme hänen vastauksiaan: ”Siinä kilpaillaan kuka on ilmassa pisimpään, kun hypätään voimalevyltä ilmaan. Mittauksessa käytetään LoggerPro -mittausohjelmistoa, johon kytketään Force plate -mittausanturi. Anturi mittaa voimaa, jolla voimalevyn päällä oleva oppilas vaikuttaa maahan”.
Kilpailun voittivat:
-7. lk. pojat: Sebastian 0,60 s
-8. lk. pojat: Nikola 0.67 s
-8. lk. tytöt: Adriana 0,59 s
-9. lk. pojat: Miika 0,73 s
- 9.lk. tytöt: Lin 0,55 s
LUMA-viikon välitunti toiminnoista vastuussa oleva Timo kertoo: ”Kaikki palkitut voittivat Fazer-karkkipussin. Kilpailu sujui hyvin. Kilpailun toteutuksesta vastasivat 7.-luokan Ihmefysiikkaa ja pulmamatematiikkaa -valinnaiskurssin oppilaat. Oppilaat osallistuivat innokkaasti kilpailuun ruokavälitunnilla”.
Tekijät: Lauri ja Lukas
Muut tähän mennessä julkaistut vuoden 2012 LUMA-viikkojutut löytyvät tästä ja tästä.
Maanantaina 5.11. kouluumme tuli Vaskivuoren Lukiosta oppilaita jotka pitivät koulullamme erilaisia fysiikan pisteitä. Maanantaina alkoi virallinen LUMA-viikko. Vaskivuoren lukiosta fysiikan opiskelijoita tulivat pitämään fysiikkaan esittelemiin demoihin ruokavälitunneilla.
Koulumme opettajamme ovat kertoneet että oppilaiden innostaminen fysiikan tunneilla on monesti haasteellista, mutta LUMA-viikon pisteissä oppilaat tutustuivat innostuneesti välitunnin aikana mm. hitausmomenttiin ja gyroskooppi-ilmiöön toiminnallisten demojen avulla. Menestyksen salaisuus on varmasti upeiden demojen lisäksi vertaisuuden voima.
Force plate -kilpailu
Perjantaina 9.11. koulullamme järjestettiin Force plate -kilpailu. Kysyimme opettajaltamme Timolta Force plate -kilpailusta ja tässä luemme hänen vastauksiaan: ”Siinä kilpaillaan kuka on ilmassa pisimpään, kun hypätään voimalevyltä ilmaan. Mittauksessa käytetään LoggerPro -mittausohjelmistoa, johon kytketään Force plate -mittausanturi. Anturi mittaa voimaa, jolla voimalevyn päällä oleva oppilas vaikuttaa maahan”.
Kilpailun voittivat:
-7. lk. pojat: Sebastian 0,60 s
-8. lk. pojat: Nikola 0.67 s
-8. lk. tytöt: Adriana 0,59 s
-9. lk. pojat: Miika 0,73 s
- 9.lk. tytöt: Lin 0,55 s
LUMA-viikon välitunti toiminnoista vastuussa oleva Timo kertoo: ”Kaikki palkitut voittivat Fazer-karkkipussin. Kilpailu sujui hyvin. Kilpailun toteutuksesta vastasivat 7.-luokan Ihmefysiikkaa ja pulmamatematiikkaa -valinnaiskurssin oppilaat. Oppilaat osallistuivat innokkaasti kilpailuun ruokavälitunnilla”.
Tekijät: Lauri ja Lukas
Muut tähän mennessä julkaistut vuoden 2012 LUMA-viikkojutut löytyvät tästä ja tästä.
maanantai 3. joulukuuta 2012
Itsenäisyysjuhla 5.12.
Hämeenkylän koulussa järjestetään itsenäisyysjuhla keskiviikkona 5.12.
Itsenäisyysjuhla järjestetään perinteisesti juhlasalissa mutta tänä vuonna se järjestetään auditoriossa neljässä osassa sillä juhlasali on remontissa. Itsenäisyysjuhlan järjestävät yhdeksäsluokkaisten luokanvalvojat. Vapaaehtoisia yhdeksäsluokkalaisia osallistuu juhlan tekemiseen tänä vuonna yli 60!
Itsenäisyysjuhlassa tulee olemaan paljon ohjelmaa, esim. koulun runokuorojen esityksiä. Auditoriossa käytetään tekniikkaa hyväksi ja näytetään myös muualla kuvattuja oppilaiden tanssi- ja musiikkiesityksiä. Pitkiä juhlapuheita ei ole luvassa.
Toimittajana Joonas
Itsenäisyysjuhla järjestetään perinteisesti juhlasalissa mutta tänä vuonna se järjestetään auditoriossa neljässä osassa sillä juhlasali on remontissa. Itsenäisyysjuhlan järjestävät yhdeksäsluokkaisten luokanvalvojat. Vapaaehtoisia yhdeksäsluokkalaisia osallistuu juhlan tekemiseen tänä vuonna yli 60!
Itsenäisyysjuhlassa tulee olemaan paljon ohjelmaa, esim. koulun runokuorojen esityksiä. Auditoriossa käytetään tekniikkaa hyväksi ja näytetään myös muualla kuvattuja oppilaiden tanssi- ja musiikkiesityksiä. Pitkiä juhlapuheita ei ole luvassa.
Toimittajana Joonas
Viikon teko
Viikon teko -projektin idea on aktivoida oppilaita tekemään hyvää toisilleen ja kertomaan hyväntekijöistä eteenpäin. Tätä kautta pyritään luomaan kouluun positiivista yhteistä henkeä ja korostamaan niitä hyviä asioita, joita yhteisössämme tapahtuu. Kuka tahansa koulussa voi ehdottaa viikon tekoja opettajan huoneessa olevaan rasiaan.
Kysyimme Hilma-Liinalta joka on ideoinut viikon teko -projektin: Kuinka monta ehdotusta viikottain rasiaan laitetaan?
Ehdotuksia tulee muutamia viikoittain. Ehdotusten joukosta koulun johtotiimi valitsee parhaan, jonka rehtori palkitsee tiistaina suklaisella suukolla.
Millaisia ehdotuksia saatte?
Ehdotuksissa on paljon "kiva ja reilu kaveri" -tyylisiä, mutta kaipaisimme vielä konkreettisempia ehdotuksia: mitä joku oppilas on juuri tällä viikolla tehnyt niin, että siitä on jäänyt hyvä mieli?
Toimittajina Olavi ja Joni
 |
| Johtotiimin kokous on alkamassa ja oppilaiden ehdottamat hyvät teot on otettu rasiasta tarkasteltavaksi. |
Kysyimme Hilma-Liinalta joka on ideoinut viikon teko -projektin: Kuinka monta ehdotusta viikottain rasiaan laitetaan?
Ehdotuksia tulee muutamia viikoittain. Ehdotusten joukosta koulun johtotiimi valitsee parhaan, jonka rehtori palkitsee tiistaina suklaisella suukolla.
Millaisia ehdotuksia saatte?
Ehdotuksissa on paljon "kiva ja reilu kaveri" -tyylisiä, mutta kaipaisimme vielä konkreettisempia ehdotuksia: mitä joku oppilas on juuri tällä viikolla tehnyt niin, että siitä on jäänyt hyvä mieli?
Toimittajina Olavi ja Joni
MIELIPIDE: Kouluun enemmän liikuntaa
Teemme juttua Hämeenkylän viestinnän blogiin ja päätimme kysyä liikuntatuntien
lisäämisestä.
Mielestämme koulussa tulisi olla enemmän liikuntaa koska nykynuoriso ei liiku tarpeeksi.
Tämä johtaa nuorten laiskuuteen, väkivaltaisuuteen ja lihavuuteen. Liikkuminen aktivoi nuoria koulun käyntiin ja parantaa tutkimusten mukaan älykkyyttä. Liikunta toimii ns. ’’lääkkeenä’’ masennukseen ja pitää ihmisen hyvässä kunnossa eikä tekeminen lopu kesken.
Moni nuori ei harrasta liikuntaa vapaa-aikana sillä pitää ehtiä pelata tietokoneella ja kavereitten kanssa. Normaali harrasteliikunta sallii myös aikaa ajanviettoon kaverien kanssa. Sekä monella ei ole harrastusta rahaongelmien syistä tai muista taloudellisista ongelmista, joten on hyvä harrastaa liikuntaa enemmän koulussa, esim. kaksin verroin mitä nyt meille tarjotaan koulussa, eli noin 4h viikottain.
Seuraavaksi haastattelimme liikunnan opettajaa Irinjaa ja kysyimme, mitä mieltä hän on asian ehdottamisesta.
Mitä mieltä olette liikuntatuntien määrän nostamista kahdesta tunnista neljään tuntiin?
Irinja: Olen ehdottomasti sitä mieltä, että koulussa pitäisi olla liikuntaa enemmän.
Jos tämä mahdollistettaisiin, vaikuttaisiko se mitenkään teidän työjärjestykseen tai aikatauluun ja suostuisitteko ennen kaikkea siihen?
Irinja: Tällä hetkellä omaan lukujärjestykseen ei tosiaan mahdu juurikaan enempää tunteja eli tarvitsisimme lisää työvoimaa, jos lisäisimme liikuntaa. Niin tärkeänä kuin näenkin liikuntatuntien määrän lisäämisen, on lopulta aina kyse samasta asiasta: resursseista.
Onko teille raskasta hoitaa luokkien pakolliset kaksi tuntia liikuntaa alta pois?
Irinja: Minusta ei ole ollenkaan raskasta vetää liikuntaryhmiä. Oppituntien pitäminen ja oppilaiden kanssa oleminen on ehdottomasti parasta opettajan työssä. Se on mukavaa ja rentouttavaa hommaa.
Haastattelemme seuraavaksi oppilaita.
Oletteko koskaan miettinyt että olisiko kaksi tuntia liian vähän?
Kyllä on. Liikuntaa tarvisi olla paljon enemmän.
Olisiko neljä tuntia liikuntaa parempi kuin kaksi tuntia?
Olisi.
Pitäisikö se kaksi tuntia liikuntaa lisätä tuntimäärään vai korvata muut tunnit?
Korvata muut tunnit tietenkin.
Kiitos haastatteluista!
Tehnyt:Jimi, Santeri ja Mahku
lisäämisestä.
Mielestämme koulussa tulisi olla enemmän liikuntaa koska nykynuoriso ei liiku tarpeeksi.
Tämä johtaa nuorten laiskuuteen, väkivaltaisuuteen ja lihavuuteen. Liikkuminen aktivoi nuoria koulun käyntiin ja parantaa tutkimusten mukaan älykkyyttä. Liikunta toimii ns. ’’lääkkeenä’’ masennukseen ja pitää ihmisen hyvässä kunnossa eikä tekeminen lopu kesken.
Moni nuori ei harrasta liikuntaa vapaa-aikana sillä pitää ehtiä pelata tietokoneella ja kavereitten kanssa. Normaali harrasteliikunta sallii myös aikaa ajanviettoon kaverien kanssa. Sekä monella ei ole harrastusta rahaongelmien syistä tai muista taloudellisista ongelmista, joten on hyvä harrastaa liikuntaa enemmän koulussa, esim. kaksin verroin mitä nyt meille tarjotaan koulussa, eli noin 4h viikottain.
Seuraavaksi haastattelimme liikunnan opettajaa Irinjaa ja kysyimme, mitä mieltä hän on asian ehdottamisesta.
Mitä mieltä olette liikuntatuntien määrän nostamista kahdesta tunnista neljään tuntiin?
Irinja: Olen ehdottomasti sitä mieltä, että koulussa pitäisi olla liikuntaa enemmän.
Jos tämä mahdollistettaisiin, vaikuttaisiko se mitenkään teidän työjärjestykseen tai aikatauluun ja suostuisitteko ennen kaikkea siihen?
Irinja: Tällä hetkellä omaan lukujärjestykseen ei tosiaan mahdu juurikaan enempää tunteja eli tarvitsisimme lisää työvoimaa, jos lisäisimme liikuntaa. Niin tärkeänä kuin näenkin liikuntatuntien määrän lisäämisen, on lopulta aina kyse samasta asiasta: resursseista.
Onko teille raskasta hoitaa luokkien pakolliset kaksi tuntia liikuntaa alta pois?
Irinja: Minusta ei ole ollenkaan raskasta vetää liikuntaryhmiä. Oppituntien pitäminen ja oppilaiden kanssa oleminen on ehdottomasti parasta opettajan työssä. Se on mukavaa ja rentouttavaa hommaa.
Haastattelemme seuraavaksi oppilaita.
Oletteko koskaan miettinyt että olisiko kaksi tuntia liian vähän?
Kyllä on. Liikuntaa tarvisi olla paljon enemmän.
Olisiko neljä tuntia liikuntaa parempi kuin kaksi tuntia?
Olisi.
Pitäisikö se kaksi tuntia liikuntaa lisätä tuntimäärään vai korvata muut tunnit?
Korvata muut tunnit tietenkin.
Kiitos haastatteluista!
Tehnyt:Jimi, Santeri ja Mahku
keskiviikko 28. marraskuuta 2012
POHDIMME: Sosiaaliset suhteet netissä
Monesti kuulee puhuttavan, kuinka nykyajan koneet ja vempaimet ottavat haltuunsa nuorten vapaa-ajan, ja lähdimme selvittämään tätä erityisesti netin kannalta. Koneella saisi olla korkeintaan kaksi tuntia päivässä, monet nuoret ovat silti lähempänä viittä tuntia. Sitten mediassa ja muissa viestinnänvälityksessä kerrotaan, kuinka nuorten elämä on piloilla ja kuinka he syrjäytyvät ajan myötä.
Uskallamme silti väittää että netissä on enemmän sosiaalista vuorovaikutusta kuin aamun ruuhkabussissa, jossa tuijotetaan eteenpäin silmät lasittuneina varoen hipaisemasta vierustoverin hihaa. Nykyään netissä on monia moninpelejä joissa pystyy keskustelemaan erilaisten ihmisten kanssa ja oppii tuntemaan erimaiden kulttuureja. Yhä useammat solmivat uusia ystävyyssuhteita netin kautta, jopa pitkäaikaisia. Varovainen on silti muistettava olla, jos lähtee tapaamaan netissä tavattua toveria: on hyvä ottaa ystävä tai vanhempi mukaan, joukossamme saattaa silti olla mustia lampaita.
Tutkijat ovat aina tutkineet koneen käytön negatiivisia puolia, nyt he ovat havahtuneet ottamaan selvää myös positiivisesta käytöstä. Monien pelaajien sosiaaliset vuorovaikutukset kehittyvät ryhmissä toimimisen seurauksena. Pelaaminen edistää ajattelua, motorisia- ja ongelmanratkaisutaitoja.
Sitten on tietysti niitä pelaajia jotka pyrkivät vain saamaan muiden netin käytöstä päivittäistä tuskaa, esimerkiksi ne ihmiset jotka aivan tahallaan pilkkaavat toisen töitä vaikkapa kaikkien tuntemassa youtubessa. Sekä niitä pelaajia jotka pelaavat 40 tuntia viikossa yksinpelejä omassa pimeässä huoneessaan, he ovat ns. ”syrjäytyneitä nuoria”.
Netissä muiden kanssa pelaaminen on siis loppujen lopuksi ihan hyvä juttu, ongelmaa ilmenee ainoastaan silloin kun koneella olo kasvaa liian suureksi vaikkapa 70 tuntia viikossa jolloin muu koulu-/työelämä häiriintyy.
Kuitenkin tämä teksti on vain kahden törpön tekemä joilla paljon opittavaa elämästä. Tutkijat ja muut viisaat henkilöt voivat siis nauraa tälle.
Kirjoituksen tekivät viestinnän ryhmän opiskelijat nimimerkeillä Emppalumppa ja Juttiputti
9M-luokan leirikoulu Kisakalliossa
9M-luokka vietti alkusyksyllä leirikoulua, ja kysyimme, minkälaista oli leirikoulussa ja oliko se menemisen arvoista.
Ensin kysymyksiin vastasi luokanvalvoja Irinja.
Millaisia aktiviteetteja teille tarjottiin?
Olimme maanantaista perjantaihin leirikoulussa Kisakalliossa Lohjalla, minkä vuoksi päiväohjelmaamme kuului paljon liikunta-aktiviteetteja. Lajikirjo koostui mm. seuraavista liikuntalajeista: curling, ultimate, Kin-Ball, kirkkovenesoutu, melonta, tennis, kaupunkisota, jousiammunta, volttimonttu, GPS-kätköily, seikkailupisteet, kuntonyrkkeily, jalkapallo, käsipallo, pesäpallo ja kuntosalilla käynti.
Vapaa-ajalla katsoimme myös mm. elokuvia, grillasimme ja saunoimme sekä kävimme virkistäytymässä Kisakallion uima-altaalla. Lisäksi nautimme Kisakallion erittäin maukkaista aterioista. Me valvojat ja oppilaat olimme oikein tyytyväisiä niin lajitarjontaan kuin ruokaan.
Millaista ylipäätänsä oli leirikoulussa?
Minulle leirikoulu oli kokemuksena erittäin mieleenpainuva ja ainutlaatuinen, koska leirikoulussa mukana ollut luokka on elämäni ensimmäinen valvontaluokka. Tämä luokka on minulle tärkeä. Leirikoulussa oli erittäin mukavaa ja rentouttavaa. Monipuolista tekemistä riitti. Oppilaat osallistuivat toimintaan aktiivisesti, he käyttäytyivät hyvin ja sen seurauksena he viihtyivät ja me opettajat viihdyimme hyvin heidän seurassaan.
Viikko oli todellinen menestys ja olen erittäin tyytyväinen, että lähdimme leirikouluun, vaikka rahankeruu olikin välillä työlästä. Uurastus kuitenkin palkittiin erittäin onnistuneella leirikoululla. Leirikoulu oli joka euron arvoinen. Oli todellinen ilo olla minun elämäni ensimmäisen valvontaluokan kanssa jakamassa tuota kokemusta.
Keitä opettajia oli mukana leirikoulussa?
Luokanvalvoja Irinja ja liikunnanopettaja Niki.
Mikä oli leirikoulussa jännintä?
Jännintä oli minun mielestäni metsässä suoritettavat seikkailupisteet, joissa mentiin useiden metrien korkeudessa köysiä pitkin.
Oliko leirikoulun lähellä järvi? Olitteko uimassa?
Oli, mutta emme uineet järvessä vaan uima-altaassa.
Miten saitte rahat leirikouluun?
Onneksemme erään oppilaan äiti työskentelee Suomen Kansallisoopperassa ja saimme hänen kautta myyntiin oopperalippuja. Myimme lippuja tutuille ja siten keräsimme aika ison summan rahaa. Lisäksi järjestimme musiikinopettajan isolla avustuksella konsertin, jossa oppilaat lauloivat, soittivat, tanssivat ja näyttelivät.
Oliko leirikoulu menemisen arvoinen?
Ehdottomasti oli!
Kysymyksiä leirikoulussa olleille oppilaille:
-Oliko teillä kivaa leirikoulussa?
Joo, oli.
-Mitä aktiviteetteja teille tarjottiin?
Kaikenlaista liikuntaa.
-Olitteko uimassa?
Olimme uimassa monesti.
- Mistä saitte rahat leirikouluun?
Konsertista ja oopperalippujen myynnillä.
-Oliko rahankeruu vaivan arvoista?
Ehdottomasti oli!
Jutun tekivät Mahyar ja Santeri
Ensin kysymyksiin vastasi luokanvalvoja Irinja.
Millaisia aktiviteetteja teille tarjottiin?
Olimme maanantaista perjantaihin leirikoulussa Kisakalliossa Lohjalla, minkä vuoksi päiväohjelmaamme kuului paljon liikunta-aktiviteetteja. Lajikirjo koostui mm. seuraavista liikuntalajeista: curling, ultimate, Kin-Ball, kirkkovenesoutu, melonta, tennis, kaupunkisota, jousiammunta, volttimonttu, GPS-kätköily, seikkailupisteet, kuntonyrkkeily, jalkapallo, käsipallo, pesäpallo ja kuntosalilla käynti.
Vapaa-ajalla katsoimme myös mm. elokuvia, grillasimme ja saunoimme sekä kävimme virkistäytymässä Kisakallion uima-altaalla. Lisäksi nautimme Kisakallion erittäin maukkaista aterioista. Me valvojat ja oppilaat olimme oikein tyytyväisiä niin lajitarjontaan kuin ruokaan.
Millaista ylipäätänsä oli leirikoulussa?
Minulle leirikoulu oli kokemuksena erittäin mieleenpainuva ja ainutlaatuinen, koska leirikoulussa mukana ollut luokka on elämäni ensimmäinen valvontaluokka. Tämä luokka on minulle tärkeä. Leirikoulussa oli erittäin mukavaa ja rentouttavaa. Monipuolista tekemistä riitti. Oppilaat osallistuivat toimintaan aktiivisesti, he käyttäytyivät hyvin ja sen seurauksena he viihtyivät ja me opettajat viihdyimme hyvin heidän seurassaan.
Viikko oli todellinen menestys ja olen erittäin tyytyväinen, että lähdimme leirikouluun, vaikka rahankeruu olikin välillä työlästä. Uurastus kuitenkin palkittiin erittäin onnistuneella leirikoululla. Leirikoulu oli joka euron arvoinen. Oli todellinen ilo olla minun elämäni ensimmäisen valvontaluokan kanssa jakamassa tuota kokemusta.
Keitä opettajia oli mukana leirikoulussa?
Luokanvalvoja Irinja ja liikunnanopettaja Niki.
Mikä oli leirikoulussa jännintä?
Jännintä oli minun mielestäni metsässä suoritettavat seikkailupisteet, joissa mentiin useiden metrien korkeudessa köysiä pitkin.
Oliko leirikoulun lähellä järvi? Olitteko uimassa?
Oli, mutta emme uineet järvessä vaan uima-altaassa.
Miten saitte rahat leirikouluun?
Onneksemme erään oppilaan äiti työskentelee Suomen Kansallisoopperassa ja saimme hänen kautta myyntiin oopperalippuja. Myimme lippuja tutuille ja siten keräsimme aika ison summan rahaa. Lisäksi järjestimme musiikinopettajan isolla avustuksella konsertin, jossa oppilaat lauloivat, soittivat, tanssivat ja näyttelivät.
Oliko leirikoulu menemisen arvoinen?
Ehdottomasti oli!
Kysymyksiä leirikoulussa olleille oppilaille:
-Oliko teillä kivaa leirikoulussa?
Joo, oli.
-Mitä aktiviteetteja teille tarjottiin?
Kaikenlaista liikuntaa.
-Olitteko uimassa?
Olimme uimassa monesti.
- Mistä saitte rahat leirikouluun?
Konsertista ja oopperalippujen myynnillä.
-Oliko rahankeruu vaivan arvoista?
Ehdottomasti oli!
Jutun tekivät Mahyar ja Santeri
maanantai 19. marraskuuta 2012
Ysiluokkalaisten TET-harjoittelu
9.-luokkalaisten tet-jakso eli työelämään tutustumisjakso pidettiin koulussamme 22.10. - 2.11.12.
TET-jakson aikana oppilaat tutustuvat ohjatusti yritysten ja työyhteisön toimintaan. TET on monelle nuorelle ensimmäinen kokemus työelämästä. Nuori pääsee näkemään, millaista on työelämä, millaista on olla työntekijä ja millaista on toimia työyhteisössä. Työskentelystä ei oppilaille makseta palkkaa, koska TET on osa koulunkäyntiä.
Haastattelimme muutamia 9.-luokkalaisia
Missä olit tet:ssä?
Monet olivat päiväkodissa ja huonekalukaupoissa. Loput olivat ruoka- ja eläinkaupoissa, ravintoloissa ja kahviloissa, vanhustenkeskuksissa ja kirjastossa
Miksi valitsit juuri sen paikan?
En päässyt muihin haluamiin paikkoihin. / Se kuulosti kivalta. / Oli lähellä. / Tunsin työntekijöitä sieltä. / Halusin sinne.
Kummassa on mukavampaa, koulussa vai tet:ssä?
Muutamat haastateltavistamme valitsisi mieluummin koulun, mutta suurin osa tykkäsi tet:stä enemmän
Mikä oli mieleenpainuvinta tet:ssä?
Kaikki! / Siellä oli chilliä. / Halloween. / Työntekijöiden hyvä yhteishenki. / Joku rikkoi sängyn. / Lapset. / Pidin vanhusten kanssa olosta.
Minkälaista palautetta saitte työnantajaltanne tet-jakson päättyessä?
Hyvää. / Erinomaista. / En mitään. / Opin nopeasti ja olin huolellinen. / Olin sosiaalinen. / Olin ahkera ja suuri apu. / Pelkkää positiivista.
Kysyimme myös opinto-ohjaajilta Reetalta ja Elinalta muutaman kysymyksen
Keväällä kävimme kaikkien 8. luokkalaisten kanssa läpi TET-paikan hakua opotunneilla. Silloin tutustuimme mm. Tet-toriin, jonne on koottu pääkaupunkiseudulla olevia Tet-paikkoja. Tämän ohjeistuksen jälkeen oppilaat lähtivät itsenäisesti etsimään paikkoja. Syksyllä, kun Tet-sopimusten palautuksen päivämäärä läheni, lisääntyi myös paikan haussa apua tarvitsevien määrä. Osa kävi opohuoneessa katsomassa kansioista aikaisempien vuosien Tet-paikkoja ja otti sieltä hyvältä vaikuttavien tet-paikkojen yhteystietoja ylös. Moni saikin sieltä itselleen paikan. Kaikki siis löysivät itselleen paikan, osa vähemmällä avulla ja osa taas tarvitsi paikan etsinnässä enemmän tukea.
Ovatko oppilaat päässeet sinne minne haluavat?
Ne, ketkä ryhtyivät hakemaan itselleen paikkaa ajoissa, saivat suuremmalla todennäköisyydellä itselleen mieluisan paikan. Ne, ketkä jättivät paikan etsinnän viime tippaan, joutuivat mahdollisesti sellaiseen paikkaan, jonne eivät välttämättä olisi halunneet. Suosituimmat paikat menevät siis nopeasti!
Ovatko oppilaat valittaneet tet:stä?
Tietysti on tullut myös valitusta. Osan mielestä Tet-paikka ei ollut hyvä, koska siellä ei ollut riittävästi tekemistä. Joidenkin mielestä työ tuntui liian raskaalta, jalat ja selkä saattoivat kipeytyä. Tuossa vain huomaa sen, että on eri asia istua kuusi tuntia päivässä koulussa, kuin tehdä kuusi tuntia töitä ollen käytännössä koko ajan jaloillaan. Tällä tarkoitan esimerkiksi sitä, että olet Tetissä ruokakaupassa tai ravintolassa. Noissa paikoissa työ on fyysistä, mikä monesti yllättää tettiläisen.
Pääsääntöisesti oppilaiden kokemukset ovat kyllä olleet positiivisia. Monet ovatkin kommentoineet, että olisivat mieluusti jääneet vielä pidemmäksikin aikaa Tettiin.
Toimittajina Viivi, Jasmin ja Emma
perjantai 16. marraskuuta 2012
Välipala koulussa
Koulussamme on välipala-automaatti, josta saa välipalaa iltapäivällä. Koulun välipalakone on maksullinen, ja siitä saa kaikkea terveellistä välipalaa. Välipala-kone on auki iltapäivisin. Välipala-koneesta saa leipää, hedelmää, kaakaota, jugurttia ja välipalakeksejä.
Kysyimme parilta oppilaalta mitä he miettivät välipalasta koulussa.
Ovatko välipala-automaatin tuotteet sopivan hintaisia?
- Liian kallista.
Käytättekö välipala-automaattia usein?
- Vain jos on hirveä nälkä.
Meidän mielestämme välipala-automaatin tuotteet ovat ihan hyviä nytkin, mutta joitakin juomia sinne voisi vielä lisätä. Hinnat sen sijaan ovat aivan liian korkeita, esimerkiksi pieni Play-kaakao on automaatilla kalliimpi kuin kaupassa litran kokoinen. Periaatteessa välipala-automaattien tuotteet voisivat olla ilmaisia, onhan kouluruokakin ilmaista.
Jutun tekivät ja kuvat ottivat Luukas ja Lauri
Kysyimme parilta oppilaalta mitä he miettivät välipalasta koulussa.
Ovatko välipala-automaatin tuotteet sopivan hintaisia?
- Liian kallista.
Käytättekö välipala-automaattia usein?
- Vain jos on hirveä nälkä.
Meidän mielestämme välipala-automaatin tuotteet ovat ihan hyviä nytkin, mutta joitakin juomia sinne voisi vielä lisätä. Hinnat sen sijaan ovat aivan liian korkeita, esimerkiksi pieni Play-kaakao on automaatilla kalliimpi kuin kaupassa litran kokoinen. Periaatteessa välipala-automaattien tuotteet voisivat olla ilmaisia, onhan kouluruokakin ilmaista.
Jutun tekivät ja kuvat ottivat Luukas ja Lauri
keskiviikko 14. marraskuuta 2012
Ekologiateema
Kysyimme koulumme opettajilta Jonnalta ja Terhiltä koulumme ja Vantaan kaupungin vuoden ekologiateemasta. Jonna ja Terhi on valittu koulumme ekotukihenkilöiksi.
Miksi koulusta halutaan tehdä ekologisempi?
-Koska se on koko Vantaan yhteinen projekti. Säästämällä luonnonvaroja mahdollistamme tuleville sukupolville yhtä hyvät mahdollisuudet elää kuin meilläkin.
Miten koulusta tehdään ekologisempi?
-Tänä vuonna panostamme kierrätyksen tehostamiseen ja sähkön säästämiseen.
Onko koulussa tehty jo jotain ekologian eteen, ja jos on, niin mitä?
-Aiheesta pidettiin luokanvalvojan tunti oppilaille.
-Luokkiin tulee biojäteastiat. Pullojen ja tölkkien kierrätysastiat ovat valmistumassa.
-Opettajia on ohjeistettu sammuttamaan valot luokista ja muutenkin tekemään omissa luokissaan kaiken energian säästöä varten.
Onko tästä paljonkin hyötyä kun vuoden ajan tätä tehdään?
-Uskomme että saamme tästä taloudellista säästöä ja tästä on varmasti asennekasvatuksen kannalta positiivisia tuloksia. Tuloksia tutkitaan koko vuoden ajan.
Onko koulullamme jopa jonkinlainen budjetti, jotta asiaa saataisiin edistettyä myös rahallisesti?
-Idea on että mahdollisimman paljon kierrätetään ja tehdään itse. Vantaan kaupunki on kuitenkin järjestänyt opettajille kursseja joissa heidät perehdytetään asiaan.
Pitäisikö koulumme panostaa enemmän ekologiaan? Miksi?
-Varmaan tulevaisuudessa. Nyt on hyvä alku, ja toivotaan että päästään tavoitteisiin, jos onnistutaan jatkuu samanlailla.
Miksi juuri te olette mukana tässä?
-Tämä on mielestämme erittäin tärkeä asia ja haluamme panostaa tähän.
Panostatteko ekologiaan myös kotonanne?
-Kyllä, niin paljon kuin vain mahdollista.
Toimittajina olivat Miro ja Niklas
Kuva Casimir ja Miika
Miksi koulusta halutaan tehdä ekologisempi?
-Koska se on koko Vantaan yhteinen projekti. Säästämällä luonnonvaroja mahdollistamme tuleville sukupolville yhtä hyvät mahdollisuudet elää kuin meilläkin.
Miten koulusta tehdään ekologisempi?
-Tänä vuonna panostamme kierrätyksen tehostamiseen ja sähkön säästämiseen.
Onko koulussa tehty jo jotain ekologian eteen, ja jos on, niin mitä?
-Aiheesta pidettiin luokanvalvojan tunti oppilaille.
-Luokkiin tulee biojäteastiat. Pullojen ja tölkkien kierrätysastiat ovat valmistumassa.
-Opettajia on ohjeistettu sammuttamaan valot luokista ja muutenkin tekemään omissa luokissaan kaiken energian säästöä varten.
 |
| Ekologia-aiheinen luokanvalvojantunti 8B-luokassa. Tunnilla tehtiin myös ryhmätöitä. |
Onko tästä paljonkin hyötyä kun vuoden ajan tätä tehdään?
-Uskomme että saamme tästä taloudellista säästöä ja tästä on varmasti asennekasvatuksen kannalta positiivisia tuloksia. Tuloksia tutkitaan koko vuoden ajan.
Onko koulullamme jopa jonkinlainen budjetti, jotta asiaa saataisiin edistettyä myös rahallisesti?
-Idea on että mahdollisimman paljon kierrätetään ja tehdään itse. Vantaan kaupunki on kuitenkin järjestänyt opettajille kursseja joissa heidät perehdytetään asiaan.
Pitäisikö koulumme panostaa enemmän ekologiaan? Miksi?
-Varmaan tulevaisuudessa. Nyt on hyvä alku, ja toivotaan että päästään tavoitteisiin, jos onnistutaan jatkuu samanlailla.
Miksi juuri te olette mukana tässä?
-Tämä on mielestämme erittäin tärkeä asia ja haluamme panostaa tähän.
Panostatteko ekologiaan myös kotonanne?
-Kyllä, niin paljon kuin vain mahdollista.
Toimittajina olivat Miro ja Niklas
Kuva Casimir ja Miika
tiistai 13. marraskuuta 2012
Elämää musiikkiluokassa
Musiikkiluokalle hakeminen on nyt ajankohtaista. Katso mainosta Hämiksen kotisivuilta
Olen itse opiskellut musiikkiluokalla 5 vuotta. Itse pyrin musiikkiluokalle, koska tykkään musiikista erittäin paljon, ja halusin opetella soittamaan erilaisia instrumentteja.
Suosittelen hakemaan musiikkiluokalle jos tykkäät musiikista ja haluat oppimaan soittamaan.
Mitä tarkoittaa musiikkiluokalla opiskelu?
Musiikkiluokkalaisella on vähintään 3 tuntia musiikkia viikossa.
Musiikkiluokka ei paljon poikkea tavallisesta luokasta, sillä kuitenkin meillä on saman verran läksyjä, oppitunteja ja muutenkin opiskeltavaa.
Musiikkiluokat yleensä järjestelevät esityksiä kuten, 9.-luokat 9-show'n , kevätkonsertteja, joulukonsertteja ja muita esityksiä.
Miten pyrin musiikkiluokalle?
Kysyin asiaa musiikkiluokan opettajalta Päiviltä. Hän kertoi, että Hämeenkylän koulun musiikkiluokalle haetaan testien kautta.
Mikäli olet ollut musiikkiluokalla alakoulussa, ei sinun enää tarvitse osallistua testiin, vaan voit suoraan jatkaa ylakoulussa musiikkiluokalla. Mikäli et ole ennen ollut musiikkiluokalla, täytyy sinun sinne halutessasi hakeutua testiin.
Testit pidetään yleensä marraskuun toisella tai kolmannella viikolla.
Testeissä pitää laulaa ilman säestystä vapaavalintainen helppo laulu ja soittaa jokin kappale omalla soittimella. Tämän lisäksi testataan sävelkorvaa ja rytmitajua.
Voit pyrkiä musiikkiluokalle myös vaikka et soittaisi vielä mitään soitinta. Parempi mahdollisuus tulla hyväksytyksi on aina oppilaalla, joka on soittanut jotain soitinta.
Musiikkiluokalle pyrkijöitä on yleensä noin 30, joista 20-25 valitaan testien pistemäärän perusteella. Maksimipistemäärä on 20 p. Alin pistemäärä, jolla musiikkiluokalle hyväksytään, vaihtelee vuosittain 14-16 pisteen välillä.
Ohjeet musiikkiluokalle pyrkimisestä löytyvät myös koulun kotisivuilta
Jutun teki musiikkiluokkalainen Jami
Olen itse opiskellut musiikkiluokalla 5 vuotta. Itse pyrin musiikkiluokalle, koska tykkään musiikista erittäin paljon, ja halusin opetella soittamaan erilaisia instrumentteja.
Suosittelen hakemaan musiikkiluokalle jos tykkäät musiikista ja haluat oppimaan soittamaan.
Mitä tarkoittaa musiikkiluokalla opiskelu?
Musiikkiluokkalaisella on vähintään 3 tuntia musiikkia viikossa.
Musiikkiluokka ei paljon poikkea tavallisesta luokasta, sillä kuitenkin meillä on saman verran läksyjä, oppitunteja ja muutenkin opiskeltavaa.
Musiikkiluokat yleensä järjestelevät esityksiä kuten, 9.-luokat 9-show'n , kevätkonsertteja, joulukonsertteja ja muita esityksiä.
Miten pyrin musiikkiluokalle?
Kysyin asiaa musiikkiluokan opettajalta Päiviltä. Hän kertoi, että Hämeenkylän koulun musiikkiluokalle haetaan testien kautta.
Mikäli olet ollut musiikkiluokalla alakoulussa, ei sinun enää tarvitse osallistua testiin, vaan voit suoraan jatkaa ylakoulussa musiikkiluokalla. Mikäli et ole ennen ollut musiikkiluokalla, täytyy sinun sinne halutessasi hakeutua testiin.
Testit pidetään yleensä marraskuun toisella tai kolmannella viikolla.
Testeissä pitää laulaa ilman säestystä vapaavalintainen helppo laulu ja soittaa jokin kappale omalla soittimella. Tämän lisäksi testataan sävelkorvaa ja rytmitajua.
Voit pyrkiä musiikkiluokalle myös vaikka et soittaisi vielä mitään soitinta. Parempi mahdollisuus tulla hyväksytyksi on aina oppilaalla, joka on soittanut jotain soitinta.
Musiikkiluokalle pyrkijöitä on yleensä noin 30, joista 20-25 valitaan testien pistemäärän perusteella. Maksimipistemäärä on 20 p. Alin pistemäärä, jolla musiikkiluokalle hyväksytään, vaihtelee vuosittain 14-16 pisteen välillä.
Ohjeet musiikkiluokalle pyrkimisestä löytyvät myös koulun kotisivuilta
Jutun teki musiikkiluokkalainen Jami
maanantai 12. marraskuuta 2012
LUMA: toiminnallista matematiikkaa
Muutamalle seiskaluokalle pidettiin matematiikan LUMA-tunti perjantaina 2.11. Mitä tämä siis tarkoittaa?
Seiskaluokille pidetty toiminnallinen matematiikan tunti oli alku LUMA-viikolle. LUMA-viikko on tiede- ja teknologiaviikko, jolloin koulussa on erilaisia toimipisteitä ruokavälitunneille/oppitunneille.
Toiminnallisen matematiikan tunnin tarkoitus oli näyttää seiskoille, kuinka matematiikkaa tarvitaan muussakin kuin laskemisessa. Helsingin yliopistolta tuli kaksi Summamutikka-ohjaajaa, Maija ja Emilia, jotka kummatkin opiskelevat matikan opettajiksi. Näiden ohjaajien johdolla seiskat kokeilivat sierpinskin kolmion rakentamista eli askartelivat tasasivuisia kolmioita, sekä liikkumisleikkiä jossa leikittiin ”junia” ja kuljettiin maahan laitettuja naruja pitkin niin, että vain yksi oppilas sai liikkua kerrallaan.
Haastattelimme muutamaa seiskaluokkalaista tunnin jälkeen. Kysyimme oliko tunti heidän mielestä kiva. Saimme yksinkertaisen vastauksen:
’’Ihan ok. Ihan kiva.’’
Päätimme silti jututtaa oppilaita enemmän kysymällä heiltä, oliko tunti heidän mielestään kivempi kuin tunti, joka olisi ollut silloin ja myös, että mikä tunti heillä oli?
’’Oli kivempi, nyt olisi ollut englantia.’’
Saimme jo hieman enemmän vastauksia mutta jatkoimme oppilaiden häiriköintiä. Siispä, opitteko tästä tunnista mitään?
’’En oppinut mitään’’, vastasi yksi oppilaista.
’’Opin, että kun kolmion puolittaa siitä tulee aina seuraava kolmio’’, auttoivat loput oppilaat.
Utelimme vielä viimeisen kysymyksen: Onko matikka tämän tunnin jälkeen hauskempaa? Saimme ei niin positiivisen vastauksen:’’Matikka ei tunnu kivemmalta.’’
Vaikka tunti ei matikasta tehnyt "kivempaa", niin se silti ohjasti oppilaita tietämään että matikka ei ole pelkkää laskemista.
Kaikki siis laskemaan ja ratkomaan hauskoja tehtäviä, matikka voi olla hauskaakin.
Tehnyt: Emmi, Jutta ja Jasmin
Toisen seitsemännen luokan samaan aikaan pidettyä toiminnallista matematiikan tuntia oli myös seuraamassa toimittajiamme. Tästä julkaisemme jutun myöhemmin.
maanantai 5. marraskuuta 2012
LUMA-viikko alkoi!
Tällä viikolla vietetään valtakunnallista LUMA-viikkoa eli
matematiikan ja luonnontieteiden teemaviikkoa ympäri Suomea. Viidettä
kertaa myös Hämeenkylän koulussa järjestetään oma LUMA-viikko.
Seitsemäsluokkalaisten osalta LUMA-viikko alkoi jo perjantaina, kun he pääsivät nauttimaan Summamutikkakeskuksen toiminnallisista matematiikan tunneista.
LUMA-ohjelmaa on tarjolla joka päivä tällä viikolla! Muun muassa tällaista on luvassa:
Muista myös matikkakilpailu!
Peruskoulujen matematiikkakilpailu järjestetään keskiviikkona 7.11. klo 13.15 - 14.15 luokassa 2003. Ilmoittaudu matematiikan opettajallesi ti 6.11. iltapäivään mennessä. Osallistumalla kilpailuun voit vaikuttaa positiivisesti matematiikan arviointiin
LUMA-viikkoon liittyen saamme omalle väelle tarkoitettujen tapahtumien lisäksi vieraita: tiistaina ja keskiviikkona Hämeenkylään saapuu 6.-luokkalaisia Tieteen lumoissa -teematunneille.
Viime vuoden LUMA-viikkoa voit muistella tämän blogijutun ja tämän videon parissa!
Tekstin toimittivat Timo ja Eevaleena
Kuvat Emmi, Jutta ja Jasmin
Seitsemäsluokkalaisten osalta LUMA-viikko alkoi jo perjantaina, kun he pääsivät nauttimaan Summamutikkakeskuksen toiminnallisista matematiikan tunneista.
LUMA-ohjelmaa on tarjolla joka päivä tällä viikolla! Muun muassa tällaista on luvassa:
- Joka päivä oppilailla on mahdollisuus ratkoa info-TV:ssä julkaistavia pulmia kavereiden kanssa. Ohjeet löytyvät info-TV:stä.
- Maanantaina ruokavälitunneilla Vaskivuoren lukion opiskelijat esittivät fysiikan demoja.
- Tiistaina toisella ruokavälitunnilla on mahdollisuus tutustua korttipelien matematiikkaan yläaulassa.
- Keskiviikkona ruokavälitunneilla on mahdollisuus osallistua Vantaan Energian toimintapisteeseen yläaulassa.
- Perjantaina järjestetään ruokavälitunneilla yläaulassa aiempina vuosina suuren suosion saavuttanut Force Plate -voimahyppykilpailu.
Muista myös matikkakilpailu!
Peruskoulujen matematiikkakilpailu järjestetään keskiviikkona 7.11. klo 13.15 - 14.15 luokassa 2003. Ilmoittaudu matematiikan opettajallesi ti 6.11. iltapäivään mennessä. Osallistumalla kilpailuun voit vaikuttaa positiivisesti matematiikan arviointiin
LUMA-viikkoon liittyen saamme omalle väelle tarkoitettujen tapahtumien lisäksi vieraita: tiistaina ja keskiviikkona Hämeenkylään saapuu 6.-luokkalaisia Tieteen lumoissa -teematunneille.
Viime vuoden LUMA-viikkoa voit muistella tämän blogijutun ja tämän videon parissa!
Tekstin toimittivat Timo ja Eevaleena
Kuvat Emmi, Jutta ja Jasmin
Koululaisten tupakointi
Kyselimme 8.-luokkalaisilta, että tupakoivatko he ja mitä mieltä he ovat päihteistä.
- Tupakoitteko?
Suurin osa ei tupakoinut.
- Miksi nuoret tupakoivat?
Jotkut luulevat olevansa kovia tai sitten se on jäänyt tavaksi.
- Miksi poltatte jos poltatte?
Suurimmalle osalle on jäänyt tavaksi
- Kauanko olette polttaneet tupakkaa?
- Vuoden
- Montako tupakkaa poltatte päivässä?
- 5.
- Paljonko teillä menee rahaa tupakkaan?
- 6 - 10 e viikossa
- Käytättekö muita päihteitä kuten nuuskaa tai alkoholia?
Suurin osa ei käytä alkoholia, tupakkaa tai mitään päihteitä.
Seuraavaksi menimme terveydenhoitaja Siljalta kysymään koululaisten tupakoinnista ja miten sen saisi loppumaan.
Terveydenhoitaja kertoi, että nuorten päihteiden käyttö on vähentynyt 2000-luvulla. Tupakointia yritetään ehkäistä jo ala-asteella. Terveystarkastuksessa kysellään tupakoinnista, ja sehän on alle 18-vuotiailta kielletty.
Tupakat pidetään piilossa kaupoissa. Kotioloilla suuri vaikutus tupakointiin, vanhempien tupakointi voi vaikuttaa joko positiivisella tai negatiivisella tavalla. Jos jäät kiinni tupakoimisesta, siitä tulee seuraamuksia, olit sitten vapaa-ajalla tai koulussa. Tupakoinnista puhutaan paljon terveystiedon tunneilla, mutta henkilökohtaista ohjausta voi saada lisäksi terveydenhoitajalta. 8lk. terveystarkastuksessa keskustellaan myös lääkärin kanssa.
Terveydenhoitaja arvelee, että jos nuorella on itsetunto kohdillaan, niin ei tarvitse tupakoida.
Lopettamiseen saa apua, jos mikään ei auta, voi mennä lääkärin puheille. Jos vanhemmat ovat tietoisia, hekin voivat auttaa lopettamaan tupakoinnin. Helpoiten tupakoinnin lopettaminen tapahtuu alkuun vähentämällä.
Tupakoinnista yritetään antaa nuorelle mahdollisimman paljon tietoa, miksi ei kannata ryhtyä tupakoimaan. Terveydenhoitaja arvelee, että koulussa on ehkä silti liian vähän tupakanvastaisia kampanjoita.
Tupakointi on kasvavalle nuorelle erittäin huono asia keuhkoja ajatellen. Kun ne tervaantuvat, ne menevät huonoon kuntoon.
Jutun tekivät Nico ja Ville
- Tupakoitteko?
Suurin osa ei tupakoinut.
- Miksi nuoret tupakoivat?
Jotkut luulevat olevansa kovia tai sitten se on jäänyt tavaksi.
 |
| Tämä juliste koulun terveydenhoitosiiven aulassa muistuttaa, että tupakkakoukusta voi vapautua. |
- Miksi poltatte jos poltatte?
Suurimmalle osalle on jäänyt tavaksi
- Kauanko olette polttaneet tupakkaa?
- Vuoden
- Montako tupakkaa poltatte päivässä?
- 5.
- Paljonko teillä menee rahaa tupakkaan?
- 6 - 10 e viikossa
- Käytättekö muita päihteitä kuten nuuskaa tai alkoholia?
Suurin osa ei käytä alkoholia, tupakkaa tai mitään päihteitä.
Seuraavaksi menimme terveydenhoitaja Siljalta kysymään koululaisten tupakoinnista ja miten sen saisi loppumaan.
Terveydenhoitaja kertoi, että nuorten päihteiden käyttö on vähentynyt 2000-luvulla. Tupakointia yritetään ehkäistä jo ala-asteella. Terveystarkastuksessa kysellään tupakoinnista, ja sehän on alle 18-vuotiailta kielletty.
Tupakat pidetään piilossa kaupoissa. Kotioloilla suuri vaikutus tupakointiin, vanhempien tupakointi voi vaikuttaa joko positiivisella tai negatiivisella tavalla. Jos jäät kiinni tupakoimisesta, siitä tulee seuraamuksia, olit sitten vapaa-ajalla tai koulussa. Tupakoinnista puhutaan paljon terveystiedon tunneilla, mutta henkilökohtaista ohjausta voi saada lisäksi terveydenhoitajalta. 8lk. terveystarkastuksessa keskustellaan myös lääkärin kanssa.
Terveydenhoitaja arvelee, että jos nuorella on itsetunto kohdillaan, niin ei tarvitse tupakoida.
Lopettamiseen saa apua, jos mikään ei auta, voi mennä lääkärin puheille. Jos vanhemmat ovat tietoisia, hekin voivat auttaa lopettamaan tupakoinnin. Helpoiten tupakoinnin lopettaminen tapahtuu alkuun vähentämällä.
Tupakoinnista yritetään antaa nuorelle mahdollisimman paljon tietoa, miksi ei kannata ryhtyä tupakoimaan. Terveydenhoitaja arvelee, että koulussa on ehkä silti liian vähän tupakanvastaisia kampanjoita.
Tupakointi on kasvavalle nuorelle erittäin huono asia keuhkoja ajatellen. Kun ne tervaantuvat, ne menevät huonoon kuntoon.
Jutun tekivät Nico ja Ville
perjantai 2. marraskuuta 2012
Pakkouinti?
Yläasteen liikunnankursseille kuuluu uinnin suorittaminen, pakollista
on käydä vähintään kerran uimassa. Jos olet jokaisella kerralla poissa,
joudut läksyparkkiin. Onko tämä todella niin tärkeää?
Lähdimme selvittämään tätä pulmaa liikunnanopettaja Irinja Lounassalolta.
Opettaja kertoi, että uiminen on tarpeellista, koska se on liikuntataito, joka voi pelastaa hengen. Suomessa on paljon järviä, siksipä uimataito onkin tärkeä taito. Irinja kertoi, että Hämeenkylän koulun jokaiselle uintitunnille pitäisi toki osallistua, mutta välillä voi olla flunssainen tai jokin muu syy, miksi ei pääse kuin kerran veteen. Jos käy niin huonosti, että ei pääse kertaakaan oppituntien aikana uimaan, pitää tulla läksyparkkiin koulun ulkopuolisella ajalla. Uimassa käynti vähintään kerran on siksi tärkeää, että opettajan pitää nähdä, millainen on oppilaan uimataso, jotta hän voi tarvittaessa suositella oppilaalle uinnin tukiopetusta. Tukiopetuksessa oppilas saa henkilökohtaisempaa opetusta matalassa vedessä ja vinkkejä, miten uimataitoa voi kehittää.
Irinja kertoo, että uiminen ja uimataidon kehittäminen on myös kirjattu valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan. Opetussuunnitelman mukaan yläkoulun liikuntatuntien yksi keskeinen sisältö on uimataito ja vesipelastustaidot. Opetussuunnitelma velvoittaa kaikkia Suomen kouluja sisällyttämään uinnin liikunnanopetukseensa, minkä vuoksi uintia ei voi jättää pois peruskoulun liikunnasta.
Uiminen on myös hyvä kuntoutustapa. Esimerkiksi eräällä Irinjan oppilaalla on vamma ja sen takia uiminen on ainut liikunta, mitä hän pystyy harrastamaan koululiikunnassa.
Jotkut oppilaista ovat sitä mieltä, että uimahallissa uiminen on epähygieenistä. Kysyimme, voisiko uimahallissa uimisen muuttaa järviuinniksi, joka olisi monille oppilailla mieluisampi vaihtoehto. Irinja vastasi, että se voisi ollakin vaihtoehto, jos koulumme lähellä olisi järvi, jossa uinti olisi mahdollista. Irinja myös totesi, että järvivesissä on itseasiassa paljon enemmän pieneliöitä kuin uimahalleissa. Siinä mielessä perustelu järvessä uimisessa hygieniasyiden vuoksi on huono, vaikka se voisikin olla virkistävää vaihtelua kauniissa Suomi-maisemissa. Irinja vielä muistuttaa, että vaikka järvissä on pieneliöitä yms., ovat Suomen järvet uimakelpoisia eli ei niitä pidä pelätä sen enempää kuin uimahallissa uimistakaan.
Suomessa yleisessä käytössä olevien uimahallien ja kylpylöiden sisä- ja ulkoaltaiden vesiä sekä vastaavien laitosten altaiden vesiä valvotaan allasvesiasetuksen mukaisesti. Lisäksi Valvira eli sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto on määrittänyt, että allasvedessä ei saa olla pieneliöitä, loisia eikä mitään muitakaan aineita sellaisia määriä tai pitoisuuksia, että ne voivat aiheuttaa vaaraa ihmisten terveydelle. Irinja kommentoi, että uimahallissa uiminen ei ole tämän vuoksi ollenkaan epähygieenistä. Jokaisen täytyy vain muistaa huolehtia ennen altaaseen menoa suihkussa käynnistä.
Uiminen on yksi Suomen suosituimmista liikuntamuodoista, ja vesiliikunta on monipuolista ja mukavaa. Altaassa voi uimisen lisäksi pelata vesipelejä, olla vesijuoksua tai vaikka tehdä lihaskuntoliikkeitä. Näitä kaikkia asioita tehdään myös Hämiksen liikuntatunneilla ja pääsääntöisesti oppilaat näyttävätkin viihtyvän vedessä. On oppilaita, jotka haluavat tunnin jälkeen vielä hyppiä altaaseen ja käyttää uimahallin kiipeilyseinää tai nauttai terapia-altaan tai kylmävesialtaan vedestä. Irinjan mukaan Hämiksen liikunnanopettajat pyrkivät pitämään monipuoliset tunnit, joilla oppilaat viihtyvät ja oppivat uutta.
Joten uimapuvut kainaloon ja nokka kohti uimahalleja! :)
Tekijänä nimimerkit Juttiputti ja Emppalumppa
Lisäyksiä artikkeliin on tehnyt kirjoittajien luvalla liikunnanopettaja Irinja
Lähdimme selvittämään tätä pulmaa liikunnanopettaja Irinja Lounassalolta.
Opettaja kertoi, että uiminen on tarpeellista, koska se on liikuntataito, joka voi pelastaa hengen. Suomessa on paljon järviä, siksipä uimataito onkin tärkeä taito. Irinja kertoi, että Hämeenkylän koulun jokaiselle uintitunnille pitäisi toki osallistua, mutta välillä voi olla flunssainen tai jokin muu syy, miksi ei pääse kuin kerran veteen. Jos käy niin huonosti, että ei pääse kertaakaan oppituntien aikana uimaan, pitää tulla läksyparkkiin koulun ulkopuolisella ajalla. Uimassa käynti vähintään kerran on siksi tärkeää, että opettajan pitää nähdä, millainen on oppilaan uimataso, jotta hän voi tarvittaessa suositella oppilaalle uinnin tukiopetusta. Tukiopetuksessa oppilas saa henkilökohtaisempaa opetusta matalassa vedessä ja vinkkejä, miten uimataitoa voi kehittää.
Irinja kertoo, että uiminen ja uimataidon kehittäminen on myös kirjattu valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan. Opetussuunnitelman mukaan yläkoulun liikuntatuntien yksi keskeinen sisältö on uimataito ja vesipelastustaidot. Opetussuunnitelma velvoittaa kaikkia Suomen kouluja sisällyttämään uinnin liikunnanopetukseensa, minkä vuoksi uintia ei voi jättää pois peruskoulun liikunnasta.
Uiminen on myös hyvä kuntoutustapa. Esimerkiksi eräällä Irinjan oppilaalla on vamma ja sen takia uiminen on ainut liikunta, mitä hän pystyy harrastamaan koululiikunnassa.
Jotkut oppilaista ovat sitä mieltä, että uimahallissa uiminen on epähygieenistä. Kysyimme, voisiko uimahallissa uimisen muuttaa järviuinniksi, joka olisi monille oppilailla mieluisampi vaihtoehto. Irinja vastasi, että se voisi ollakin vaihtoehto, jos koulumme lähellä olisi järvi, jossa uinti olisi mahdollista. Irinja myös totesi, että järvivesissä on itseasiassa paljon enemmän pieneliöitä kuin uimahalleissa. Siinä mielessä perustelu järvessä uimisessa hygieniasyiden vuoksi on huono, vaikka se voisikin olla virkistävää vaihtelua kauniissa Suomi-maisemissa. Irinja vielä muistuttaa, että vaikka järvissä on pieneliöitä yms., ovat Suomen järvet uimakelpoisia eli ei niitä pidä pelätä sen enempää kuin uimahallissa uimistakaan.
Suomessa yleisessä käytössä olevien uimahallien ja kylpylöiden sisä- ja ulkoaltaiden vesiä sekä vastaavien laitosten altaiden vesiä valvotaan allasvesiasetuksen mukaisesti. Lisäksi Valvira eli sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto on määrittänyt, että allasvedessä ei saa olla pieneliöitä, loisia eikä mitään muitakaan aineita sellaisia määriä tai pitoisuuksia, että ne voivat aiheuttaa vaaraa ihmisten terveydelle. Irinja kommentoi, että uimahallissa uiminen ei ole tämän vuoksi ollenkaan epähygieenistä. Jokaisen täytyy vain muistaa huolehtia ennen altaaseen menoa suihkussa käynnistä.
Uiminen on yksi Suomen suosituimmista liikuntamuodoista, ja vesiliikunta on monipuolista ja mukavaa. Altaassa voi uimisen lisäksi pelata vesipelejä, olla vesijuoksua tai vaikka tehdä lihaskuntoliikkeitä. Näitä kaikkia asioita tehdään myös Hämiksen liikuntatunneilla ja pääsääntöisesti oppilaat näyttävätkin viihtyvän vedessä. On oppilaita, jotka haluavat tunnin jälkeen vielä hyppiä altaaseen ja käyttää uimahallin kiipeilyseinää tai nauttai terapia-altaan tai kylmävesialtaan vedestä. Irinjan mukaan Hämiksen liikunnanopettajat pyrkivät pitämään monipuoliset tunnit, joilla oppilaat viihtyvät ja oppivat uutta.
Joten uimapuvut kainaloon ja nokka kohti uimahalleja! :)
Tekijänä nimimerkit Juttiputti ja Emppalumppa
Lisäyksiä artikkeliin on tehnyt kirjoittajien luvalla liikunnanopettaja Irinja
Konsertti 6. luokille
Hämeenkylän musiikkiluokkalaiset pitivät konsertin tiistaina 16.10. alueen kutosluokille. Tapahtuma pidettiin auditoriossa. Konsertissa esiintyi Hämeenkylän big band, 7-musiikkiluokan oppilaita, 9-musiikkiluokan bändi ja muita 9-musiikkiluokkien oppilaita.
Haastattelimme konsertin jälkeen yhtä 6.lk oppilasta. Hän sanoi esityksen olleen hyvä ja sitä oli mukava kuunnella.
Konsertissa soitettiin mm. kappaleet Imagine, Are you gonna go my way, Your song ja Show must go on. Musiikki oli aika menevää.
Jutun tekivät Emma ja Viivi
tiistai 30. lokakuuta 2012
Runoja runokoneella
8A ja 8E käsittelivät äidinkielessä runoja opettaja Eevaleenan johdolla. Kummatkin luokat kävivät tietokoneluokassa, jossa oppilaat saivat itse tehdä runoja runokoneen avustuksella.
8A-luokkalaiset nimimerkillä tmh tekivät runon nimeltä Sekasorto:
Nimimerkki Pojjaat (myös 8A-luokalta) teki runon otsikolla Mo:
Runokoneen avulla pystyy siis tekemään varsin mukavia runoja.
Haastattelin Nikolaa 8E:ltä ja Lauria 8A:lta runokoneesta. Oliko runokoneella helppo tehdä runoja?
-Oli erittäin helppo.
-Oli helppo.
Millaisia runoja sait itse aikaan?
-Tunteellisia ja mukavia
-Sekaisia, ihan hyviä.
Oliko runokonetunti hauska? Jos oli, millä tavalla?
-Se oli hauskaa, koska se oli helppoa.
-Oli, koska siinä pystyi ilmaisemaan asioita eri tavalla.
Oppilaat siis pitivät runokonetuntia mukavana, ja hauskana. Runokoneita oli myös monia erilaisia, joten tunnilta ei tekeminenkään loppunut aivan heti.
Jutun teki Niklas
Haluatko kokeilla runokonetta? Klikkaa osoitteeseen www.runokone.com ja valitse oikeasta yläkulmasta haluamasi kone. Selaa sitten sivua alaspäin ja löydät ohjeita ja varsinaisen koneen. Kun olet ohjeita noudattaen täyttänyt kaikki kohdat, kone pullauttaa runosi ulos listan alimmaiseksi. Kokeile!
8A-luokkalaiset nimimerkillä tmh tekivät runon nimeltä Sekasorto:
Sekasorto
kotona ei mitään
myöhäinen kesä
aivot hitaasti nukkuu
iso pilvet löytötavaratoimistoon
eläimet juo,
joulu ulkomailla...
kohta
lentämällä mereen
linnun laulu kun on rahaa koulussa - karhea leijuvaa loma
chilli tuuli!
Nimimerkki Pojjaat (myös 8A-luokalta) teki runon otsikolla Mo:
Mo
vankilassa ratsastamassa
ilman kaloja, mopoa
Mooooi täytyy painaa järveen
tunnen pepsodent-kuuman tuulen kasvoillani
mieleni on kuin Euroshopper lasissa
suoraan tavoittelen puuma mehevyyttä
Nike-bootsini rapisevat märässä kuin
maito ja pirkka-murot lautasella
kaivan järvestä Fazerin sininen -välipalaa
ja haukkaan
minä näen kaukaisuuden yli.
ilman kaloja, mopoa
Mooooi täytyy painaa järveen
tunnen pepsodent-kuuman tuulen kasvoillani
mieleni on kuin Euroshopper lasissa
suoraan tavoittelen puuma mehevyyttä
Nike-bootsini rapisevat märässä kuin
maito ja pirkka-murot lautasella
kaivan järvestä Fazerin sininen -välipalaa
ja haukkaan
minä näen kaukaisuuden yli.
Runokoneen avulla pystyy siis tekemään varsin mukavia runoja.
Haastattelin Nikolaa 8E:ltä ja Lauria 8A:lta runokoneesta. Oliko runokoneella helppo tehdä runoja?
-Oli erittäin helppo.
-Oli helppo.
Millaisia runoja sait itse aikaan?
-Tunteellisia ja mukavia
-Sekaisia, ihan hyviä.
Oliko runokonetunti hauska? Jos oli, millä tavalla?
-Se oli hauskaa, koska se oli helppoa.
-Oli, koska siinä pystyi ilmaisemaan asioita eri tavalla.
Oppilaat siis pitivät runokonetuntia mukavana, ja hauskana. Runokoneita oli myös monia erilaisia, joten tunnilta ei tekeminenkään loppunut aivan heti.
Jutun teki Niklas
Haluatko kokeilla runokonetta? Klikkaa osoitteeseen www.runokone.com ja valitse oikeasta yläkulmasta haluamasi kone. Selaa sitten sivua alaspäin ja löydät ohjeita ja varsinaisen koneen. Kun olet ohjeita noudattaen täyttänyt kaikki kohdat, kone pullauttaa runosi ulos listan alimmaiseksi. Kokeile!
maanantai 29. lokakuuta 2012
Ysiluokkalaiset retkeilivät Pisteeseen
Koulumme 9.-luokkalaiset pääsivät ensimmäisen jakson aikana luokittain vierailemaan Helsingissä Sanomatalossa sijaitsevaan Pisteeseen, joka on Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien ja Taloussanomien yhteinen harjoitustoimitus. Vierailulla tutustuttiin lehtijutun teon eri vaiheisiin.
Toimitustyötä tehdään Sanomatalon harjoitustoimituksessa sijaitsevissa viidessä työpisteessä, joissa kussakin työskentelee 4-6 oppilasta.
Oppilaat haastattelivat juttuihin liittyviä ihmisiä mm. interaktiivisilla kuvaruuduilla, videopuhelinkioskissa ja kännykällä. Tietoja haettiin myös sähköpostista, internetistä ja lehtiarkistosta. Lopuksi ryhmät valitsivat etusivulle otsikot, kuvat ja näkökulmat. Pisteessä ei kirjoitettu juttuja lehteen, vaan tehtiin valintoja etukäteen käsikirjoitetusta, nauhoitetusta ja ohjelmoidusta aineistosta.
 |
| Luokanvalvojien Johannan ja Pekan ottamissa kuvissa Pisteessä seikkailee 9A- ja 9D-luokkalaisia |
Haastattelimme 9C-luokkalaisia ja he kertoivat seuraavaa:
Mitä siellä tehtiin?
”Tutustuimme Sanomatalon Pisteeseen ja siihen mitä se pitää sisällään”
”Leikittiin uutistoimittajia ja tehtiin uutisjuttu leikkilehteen”
”Yritettiin ratkaista keksityn henkilön katoaminen”
Mikä oli hauskinta?
”Kivointa oli tarkastella pienoiskaupunkia, jossa tietoa etsimme”
”Oli ihan kivaa kun sai itse osallistua”
”Sai ilmaisia kyniä”
Jutun tekivät Miika ja Casimir
torstai 25. lokakuuta 2012
Tutustuimme voimalaitokseen
Olimme tutustumiskäynnillä Vantaan Energian voimalaitoksessa.
Hämeenkylän koululla on yritys-yhteistyösopimus Vantaan Energian kanssa. Yhteistyön vuoksi kaikki koulumme 8.-luokat pääsevät tutustumiskäynnille Vantaan Energian voimalaitokseen Martinlaaksossa. Vierailu liittyy syksyn aikana opiskeltavaan fysiikan kurssiin.
Vierailun aikana oppilaat pääsivät tutustumaan tehdastiloihin. Kokemuksesta kertoo Elviira 8E:ltä: ”Ensin meille luennoitiin voimalaitoksen historiasta, jonka jälkeen me kiertelimme ympäri voimalaitosta erään työntekijän johdolla. Lisäksi teimme muutaman tehtävän.”
Turvallisuudesta huolehdittiin käyttämällä konehuoneissa kypärää ja heijastinliiviä.
Elviiralle kaikkein parhaiten jäi mieleen, että rakennus saastuttaa luontoa, on todella vanha ja että Vantaan Energia pyörittää kaikkia Vantaan koteja.
”Tutustumiskäynti oli hauska lisä tylsille fysiikan tunneille ”, Elviira kertoi.
Jutun tekivät Emmi ja Jutta
Kuvia ovat ottaneet Emma ja Viivi sekä Milka ja Timo
Hämeenkylän koululla on yritys-yhteistyösopimus Vantaan Energian kanssa. Yhteistyön vuoksi kaikki koulumme 8.-luokat pääsevät tutustumiskäynnille Vantaan Energian voimalaitokseen Martinlaaksossa. Vierailu liittyy syksyn aikana opiskeltavaan fysiikan kurssiin.
Vierailun aikana oppilaat pääsivät tutustumaan tehdastiloihin. Kokemuksesta kertoo Elviira 8E:ltä: ”Ensin meille luennoitiin voimalaitoksen historiasta, jonka jälkeen me kiertelimme ympäri voimalaitosta erään työntekijän johdolla. Lisäksi teimme muutaman tehtävän.”
Turvallisuudesta huolehdittiin käyttämällä konehuoneissa kypärää ja heijastinliiviä.
Elviiralle kaikkein parhaiten jäi mieleen, että rakennus saastuttaa luontoa, on todella vanha ja että Vantaan Energia pyörittää kaikkia Vantaan koteja.
”Tutustumiskäynti oli hauska lisä tylsille fysiikan tunneille ”, Elviira kertoi.
Jutun tekivät Emmi ja Jutta
Kuvia ovat ottaneet Emma ja Viivi sekä Milka ja Timo
sunnuntai 21. lokakuuta 2012
9D:n leirikoulu Vierumäellä
Koulumme 9D-luokka oli viime keväänä leirikoulussa (silloinen 8D). Päätin kysyä leirikoulussa olleelta valvojalta Johannalta, minkälaisiin aktiviteetteihin heillä oli mahdollisuus.
- Olimme saaneet etukäteen toivoa, mitä aktiviteetteja haluaisimme leirikoulumme aikana kokeilla. Vierumäeltä tuli lista liikuntalajeista, joista kukin luokkani oppilas valitsi kymmenen mieleistään. Minä sitten noiden valintojen pohjalta listasin kymmenen eniten ääniä saanutta lajia, joista Vierumäen liikunnanohjaajat räätälöivät meille leirikouluohjelman.
- Voisitteko antaa esimerkkejä mahdollisista aktiviteeteista?
- Ohjelmassa meillä oli jalkapalloa, seinäkiipeilyä, tennistä, jousiammuntaa, pesäpalloa, zumbaa, katusählyä, kaupunkisotaa, frisbeegolfia. Osa oppilaista kävi uimassa urheiluopiston uimahallissa ja osa kuntosalilla. Yhtenä iltana istuimme nuotiolla ja paistoimme lettuja.
- Nautitko itse leirikoulusta, ja olivatko leirikoulun ohjaajat hyvä työssään?
- Leirikoulussa oli oikein mukavaa. Oli mukava viettää kolme vuorokautta luokkani kanssa koulun ulkopuolisessa ympäristössä. Vierumäen urheiluopisto paikkana oli erittäin hyvä, koska leirikouluohjelma oli monipuolista ja liikunnanohjaajamme, joka ohjasi kaikki lajit, oli erittäin ammattitaitoinen ja reipas ohjaaja.
- Meidän luokan mukana kulki myös kaksi englantilaista liikunnanohjaaja opiskelijaa, Julie ja Luke, jotka olivat opiskelijavaihdossa Vierumäellä. He puhuivat meille englantia ja ohjasivat osan urheilulajeista englannin kielellä. Jännintä olikin kuunnella heidän puhettaan ja huomata, miten hyvin myös oppilaat heitä ymmärsivät ja uskalsivat myös puhua heille englanniksi.
- Miten luokkahenki näkyi leirikoulussa?
- Mielestäni leirikoulu vahvisti luokkahenkeä ja olikin mukava huomata, miten hienosti luokkalaiseni tulivat toimeen keskenään.
- Minkälaista ruokaa teille oli tarjolla, oliko se hyvänmakuista ja hyvänlaatuista?
- Vierumäen urheiluopistolla oli myös erittäin monipuolinen ja maukas ruoka. Kaikki luokkalaiseni olivat tyytyväisiä ruuan laatuun ja määrään. Nälkä ei päässyt yllättämään. Huoneet, joissa majoituimme, olivat myös erittäin siistit ja osa oppilaista oli sitä mieltä, että ne olivat kuin hotellihuoneet.
- Minun lisäkseni leirikoulussa oli mukana opettajamme Timo, Johanna kertoo. -Luokkani keräsi leirikoulurahat myymällä mm. keksejä, karkkeja, joulukortteja ja David-Collectionin sukkia ja pipoja. Muutaman kerran luokkani vanhemmat leipoivat myytävää opettajanhuoneeseen ja valmistivat kahvituksen vanhempainiltaan. Saimme todella hienosti rahaa kerättyä. Suuri kiitos tästä luokkani vanhemmille, jotka organisoivat kaiken rahankeruuseen liittyvän. Leirikoulu oli ehdottomasti sen rahan arvoinen, jonka siitä maksoimme.
- Suositteletteko leirikoulua muille?
- Suosittelen lämpimästi kaikille luokille ja opettajille leirikouluun osallistumista! Itse olisin valmis lähtemään uudestaan.
Tekstin teki Jimi
Kuvat ovat Johannan kamerasta
Lue myös leirikoulussa olleen oppilaan kirjoittama juttu koulumme kotisivuilta http://www.edu.vantaa.fi/hameenkyla/wp/?p=460#more-460
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)