Erityisopetus meidän koulussamme

Kuka olet?

- Vesa Erähalme, 33-vuotias

Mitä teet koulussa?

- Toimin erityisopettajana, koulun tiedottaja, johtotiimin ja YHR (yhteisöllinen hyvinvointi ryhmä) sihteerinä, vastaan koulun kotisivuista ja facebook-sivuista, olen KiVa (kiusaamisen vastainen) opettajana, nopean toiminnan joukoissa ja vastaan AV (audiovisuaallinen) -tekniikasta.

Mikä on YHR?

- Vanha OHR (oppilashuoltoryhmä). Ryhmä jossa keskitytään lisäämään oppilaiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.

Vesan luokka on hyvin mukava opiskelupaikka.

Kauanko olet ollut erityisopettaja?

- Erityisopettajana 14 vuotta osa-aikaisesti. Päätoimisesti 6-7 vuotta.

Kauan olet ollut tässä koulussa?

- Hämeenkylän koulussa marraskuusta 2001 asti, toimien koulunkäyntiavustajana 19-vuotiaana.

Miksi olet juuri erityisopettaja?

- Se on paljon vaihtelevampaa kuin aineenopettajana toimiminen ja tykkään tehdä enemmän töitä yksittäisien oppilaiden kanssa, joilla on vaikeuksia työskennellä isossa ryhmässä, tai omistaa jotain muita oppimisvaikeuksia.

Mitä erityisopettajan työhön kuuluu?

- Auttaa oppilaita. Kaikki oppilaat tarvitsevat apua, mutta ne jotka tarvitsevat enemmän, ovat erityisopettajan opetuksessa. Sitten myös paperijuttuja ja palavereja, mutta ne eivät ole tärkeitä.

Millaista on työskennellä nuorten kanssa?

- Mahtavaa!

Mielipiteesi tästä työstä?

- Kivaa, tärkeää ja haastavaa, mutta tietenkin mukavaa.

toimittajina Noora, Olga, Jemina, Daniela ja Helmi

Älypuhelimen käyttö oppitunnilla

Älypuhelin on lähes jokaisen yläkoululaisen taskussa kulkeva, hurjan määrän tietoa omaava laite. Oppitunneilla puhelinta käytetään paljon salassa opettajalta esim. pöydän alla, repun takana jne.

Puhelinta käytetään oppitunnilla myös tiedon hakuun ja oppimispeleihin.

Jos puhelinta käytetään oppitunneilla, jossa puhelinta ei oppimiseen tarvita, silloin se häiritsee
omaa työskentelyä ja joskus jopa opettajaa. Jos puhelimesi on pöydällä ja sinulle tulee viesti tai muu ilmoitus, keskityt heti puhelimeen etkä pysy enää mukana oppitunnin aiheessa.

Meistä olisi hyvä, jos puhelimia ei käytettäisi opetuksessa, koska akkua kuluu. Mieluummin voisi käyttää koululla olevia tabletteja ja muita laitteita opetusjuttuihin.

toimittajina Robi ja Luka 8M

Neban haastattelu

Koulullamme päivystää torstaisin ruokavälitunneilla Vantaan kaupungin nuorisotyöntekijöitä. Juttelemme heidän kanssaan mielellämme, ja nyt halusimme haastatella heitä.

Kuka olet?

- Neba Manninen, Vantaan kaupungin erityisnuorisotyöntekijä.

Mitä työtehtäviisi kuuluu?

- Pidän pienryhmiä, minulla on yksilöasiakkaita, olen koululla päivystämässä torstaisin, perjantaisin ja juhlapäivien aattoina, ankkapartiossa (kadulla), olen osana nuorisotyössä raiteilla, pidän kuntosalin alkeiskursseja, on erilaisia palavereja ja työryhmiä, olen yhteistyössä erityisluokkien kanssa, osallistun leireille, vastailen pulmakulma- nettisivun kysymyksiin, teen sometyötä ja olen nuorisotiloilla.

Mihin asiaan liittyen sinulle on yksilöasiakkaita?

- Jos nuoresta on jonkunlainen huoli, niin käymme keskusteluita.

Miksi päivystät koululla?

- Olemme tavoitettavissa, jos nuoret haluavat jutella.

Miten koulu ja nuorisotyö liittyvät toisiinsa?

- Teemme paljon yhteistyötä esim. erityisluokkien kanssa, sitten olemme osana 7 –luokkien ryhmäytystä, päivystämme koulussa, pidämme vanhempainiltoja

Miksi olet juuri nuorisotyöntekijä?

- Silloin nuorena ajattelin, että olisi kiva olla nuorisotyöntekijä, kutsumusammatti.

Missä voi opiskella nuorisotyöntekijäksi?

- Esim. Kanneljärven opistossa.

Millaista työ on?

- Mukavaa ja vaihtelevaa. Jokainen päivä on erilainen.

toimittajina Jemina, Noora, Olga, Helmi, Daniela 8M

Oppilaskunnan hallitus HSL-liikennettä parantamassa

Koulumme oppilaskunnan hallituksen edustajia ja oppilaskunnan ohjaajista Saara kävivät 16. syyskuuta Korjaamolla Helsingissä. Heidät oli kutsuttu sinne kehittämään ja antamaan ideoita HSL:n liikenteen parantamiseen. Tapahtuman nimi oli Nuorten liikkumisideat 2030 -ideointilaboratorio.

Haastattelimme oppilasta, joka osallistui HSL:n ideointipäivään:
- Aluksi siellä oli tutustumisleikkejä, koska siellä oli oppilaita myös toisista kouluista. Tutustumisleikeissä rakensimme tornia vaahtokarkeista ja raaoista spagheteista.
Seuraavaksi inspiraattorit puhuivat oman yrityksensä erilaisista liikkumistavoista ja omista ideoistaan miten liikennettä voisi parantaa ja miten se luultavasti tulee kehittymään jatkossa. Osa inspiraattoreista oli tylsiä, mutta yksi osasi kertoa mielenkiintoisesti.
- Oppilaskunta jaettiin seuraavaksi ryhmiin, joissa he pääsivät suunnittelemaan joukkoliikenteen parantamista vuodelle 2030.

Haastattelemamme oppilaan ryhmässä syntyi mahtava idea liekkibussista, joka kulkee todella kovaa.

Nuorten liikkumisideat 2030 - ideointilaboratorion loppuraportti julkistetaan tammikuun alussa.

toimittajina Joonas, Matti-Oskari, Toni ja Leevi 8B, kuvat Saara

Lisätehoa syövänhoitoon

Uudemmassa tutkimuksessa on selvinnyt, että elimistö voi itse tuhota syöpäkasvaimia. Tutkimus perustuu ihmisen oman elimistön immuunipuolustukseen. Tämä hoitomuoto on noussut sädehoidon, kirurgian ja lääkehoidon rinnalle.

Tutkimusta johtaa Husin Syöpäkeskus.

-Kyllä nyt puhutaan todellisesta läpimurrosta, Husin Syöpäkeskuksen tutkimusjohtaja Heikki Joensuu sanoo Ylen haastattelussa.

Jo vuosikymmeniä on yritetty hyödyntää elimistön puolustusjärjestelmän ominaisuuksia syöpäsolujen tuhoamisessa, mutta vasta nyt on opittu aktivoimaan lääkkeiden avulla ihmisen oma puolustus eli valkosolut hyökkäämän syöpäkudostavastaan.

Hoidot ovat tehonneet parhaiten vaikea-asteisissa syöpätyypeissä, kuten keuhkosyöpä ja levinnyt melanooma eli ihosyöpä. Näihin syöpiin ei ole ollut kunnollista hoitoa ennen tätä.

Lääkevalmistaja Bristol-Myers Squibbilla on lupa melanoomalääkkeen myyntiin ja pian myös keuhkosyöpälääkkeeseen.Uudet syöpälääkkeet ovat nivolumabi, ipilimumabi ja pembrolitsumab. Lääkkeitä annetaan tiputuksena kahden tai kolmen viikon välein ja niillä saadaan ihmisen oma immuunivaste tuhoamaan syöpäkasvaimia.

-Tulevaisuudessa hyvin moneen syöpätyyppiin saamme myyntiluvan. Tällä hetkellä tutkimme 20:tä eri syöpätyyppiä, sanoo maajohtaja Sami Hyvönen Bristol-Myers Squibbilta Ylen haastattelussa.

Haittapuoli hoidossa on se, että kun elimistö puolustusmekanismeihin puututaan, elimistö voi hyökätä omia kudoksiaan vastaan ja aiheuttaa autoimmuunitauteja ja vakavia tulehduksia. Lääkkeen hinta on kuitenkin tällä hetkellä todella korkea, joka on este useammille syöpäpotilaille. Keskimäärin yhden potilaan hoito voi vuodessa maksaa kymmeniä tuhansia tai jopa 100 000 euroa. Myös muutama muu lääkevalmistaja kehittelee saman tyyppisiä syöpälääkkeitä, joten kilpailun takia hintoja lasketaan tulevaisuudessa.

-Tässä puhutaan suuresta keksinnöstä, joka vaikuttaa varmasti syövän hoitoon tulevina vuosikymmeninä. Tästä keksinnöstä on annettu jo Lasker-palkinto keksijöille (suuri tiedepalkinto Yhdysvalloissa), enkä ihmettelisi vaikka tulisi vielä suurempi tiedepalkinto tulevaisuudessa, professori Hyvönen kertoo.

Haastattelimme Hämeenkylän koulun terveydenhoitajaa Riikka Rekosta ja opettajaa Marianne Peltosta aiheesta.

Oletko kuullut tästä aiheesta jo aikaisemmin? Mistä?
-Näin aiheen Helsingin Sanomissa ja olen kuullut siitä uutisissa, kouluterveydenhoitaja Riikka sanoo.
-En ole kuullut aiheesta aiemmin, Marianne sanoo.

Mitä ajatuksia tämä sinussa herättää? Miksi?
-Vaikuttaa oikein hyvältä edistysaskeleelta syövänhoidossa, sanoo terveydenhoitaja.
-Se on ihan hyvä, jos ihmisen omaa immuunipuolustusta käyttää syöpähoidossa, se on elimistön oma reaktio, Marianne kertoo.

Kiinnostaako tämä asia sinua?
-Kyllä se kiinnostaa, ja olen ajatellut lukea aiheesta tarkemmin sitten kun ehdin, sanoo Riikka.
-Kaikki mikä liittyy lääketieteeseen kyllä kiinnostaa, Marianne sanoo.

Hämeenkylän koulun oppilaskunnan hallitus valitsi taksvärkkikeräyksen vuoden 2015 lahjoituskohteeksi Suomen syöpäsairaiden lasten ja nuorten yhdistys Sylva ry:n.

Sylva ry tukee lapsisyöpäpotilaita järjestämällä muun muassa vertaistukikursseja, vertaistukihenkilöitä, lomia ja tapaamisia, jotka auttavat selviytymään syövän aiheuttamasta elämänmuutoksesta. http://www.sylva.fi/fi/sylva/

toimittajina Essi, Elsa, Siiri ja Alisa 8M

Tuulitunnelivierailu Vaskivuoressa

Tuulivoima voisi olla yksi tulevaisuuden energiamuoto, jota kannattaa kehittää edelleen. Valinnaisryhmälle mahdollistui vierailu Vaskivuoren lukion fysiikan laboratorioon.

Haastattelimme matemaattisten aineiden opettaja Timo Järvenpäätä ja retkellä mukana ollutta 8B:n Matti-Oskaria.

Mitä teitte Vaskivuoressa? 

- Hämeenkylän koulun kasiluokan uudet teknologiat -valinnaisryhmä teki tuuliturbiinin propelleja pahvista ja testaili niitä tuulitunnelissa. Lisäksi kisailtiin, mikä ryhmä tekee parhaan propellin.

Millä menitte Vaskivuoreen?

- Jokainen meni omalla kyydillään.

Mitä opitte Vaskivuoressa? 

- Opittiin tuuligeneraattorin toiminnasta ja tuulitunnelista.

Mitä tykkäsitte olla Vaskivuoressa? 

- Hämeenkylän koululla ja Vaskivuoren lukiolla on erittäin hyvä yhteistyö ja tykättiin olla siellä.

Haluatko kertoa vielä jotain muuta? 

- Vaskivuoressa kävi myös seiskaluokan Ihmefysiikka ja pulmamatematiikka -valinnaisryhmä.

Timo Järvenpää tahtoo myös kiittää Vaskivuoren lukiota tästä hienosta mahdollisuudesta päästä oppimaan fysiikkaa.

toimittajina Petrus, Juuso, Rasmus ja Ville 8B, kuvat Timo

Tiedätkö, mitä on ratailu?

Ratailu, uusi nimi kaupassa käymiseen, on levinnyt suurimman osan Hämeenkylän koulun kasiluokkalaisten sanavarastoon.

Kuten tiedämme, kaupassa käynti on luvatonta koulun aikana, mutta kuitenkin moni siihen sortuu. Haastattelimme muutamia oppilaita, jotka ovat käyneet välitunnilla kaupassa sekä yhtä opettajaa. Halusimme selvittää, mitä mieltä he ovat välitunnilla kaupassa käymisestä, sekä mitä hyviä ja huonoja puolia siitä voi olla. Kysyimme myös, että mitä he yleensä ostavat kaupasta.

Tässä muutamia asioita joita saimme haastatteluissa selville. Kaikki keitä haastattelimme olivat kahdeksasluokkalaisia poikia, jotka olivat juuri tulleet kaupasta.

Miksi te kävitte kaupassa? 

-Kosk oli kova jano.
-Halusin syötävää ku koulus on pahaa ruokaa.
-Mä halusin ruokaa.
-Koska mul oli nälkä.

Mitä ostatte yleensä kaupasta? 

-Euroshopper energiajuoma, valkosipulipatonki.
-Valkosipulipatonki on aina se hyvä vaihtoehto.
-Patonki.

Miksi kaupassa käynnistä pitäisi tulla luvallista? 

-Koska koulussa on pahaa ruokaa.
-Emmä tiiä, miksei, kaikki käy siel kuitenki.

Tätä mieltä opettaja oli kaupassa käynnistä: 

Mitä mieltä olet siitä, että oppilaat käyvät kaupassa? 

- Ymmärrän, että oppilaita saattaa houkuttaa lähteä herkkujen perään, mutta oppilaiden pitää myös muistaa, että koulun välituntialueelta ei saa poistua koulupäivän aikana.

Mitä luulet, että oppilaat ostavat kaupasta? 

-Limsaa, energiajuomia, keksejä ja karkkeja, eikä mitään kunnon ruokaa.

Mitä rangaistuksia tulee jos kaupassa käynnistä jää kiinni? 

-Aikaisemmin rangaistus oli tunnin jälki-istunto, nykyään voi saada jälki-istunnon tai puhutteluita.

Miten kaupassa käyntiä koulun aikana yritetään estää? 

-Pihalla on välituntivalvoja ja luokanvalvojat puhuvat asiasta oppilaille.

Haastatteluista saimme selville, että oppilaat eivät osta kovin terveellisiä asioita kaupasta. Jos käy kaupassa joka päivä, voi siitä tulla paha tapa, eikä se ole hyväksi terveydelle.

Kaupassa käymistä ei kuitenkaan saada kokonaan estettyä, sillä osa oppilaista ei välitä rangaistuksista, joita saa jos jää kiinni. Talvisin kaupassa käyminen ei ole niin yleistä, koska kovin moni ei tule pyörällä kouluun jos on lunta.

toimittajina Joonas, Toni, Matti-Oskari ja Leevi 8B

Matikkapaja innostaa alakoululaisia

Syyskuussa aloitettiin Hämeenkylän koulussa uudenlainen yhteistyöprojekti, jossa 9.-luokkalaiset käyvät ohjaamassa 2.-4. luokkalaisille ylöspäin eriyttävää matikkapajaa. Idean taustalla oli hyviä kokemuksia tuonut yhteistyöprojekti viime keväältä, jossa koulumme 8.- luokkalaiset ohjasivat haastavampaa matematiikkaa 6.-luokkalaisille naapurikoulussa.

9.-luokkalaiset pareittain ohjaavat alakoululaisille kerran viikossa kokoontuvassa matikkapajassa haastavampia ongelmanratkaisutehtäviä. Pajatoiminta on osoittautunut erittäin mielekkääsi sekä ohjattaville että ohjaajille.

2. luokkalaisten ajatuksia matikkapajasta:

”Tunnit olleet kivoja. Vaikeat laskut olleet mukavia. Tänään pelattiin matikkapelejä. Siellä oli rahajuttuja ja monisteita. Nyt oli senttipeli, viime kerralla eurojuttuja. Mä pelasin yhtä yläkoulun opea vastaan. Tänään tuli jakolaskukin, 80:4. Ope kertoi, että se on 20.”

9. luokkalaisten ajatuksia matikkapajasta:

”Matikan opettamisesta on paljon hyötyä. Siitä oppii samalla itse, kun joutuu muistelemaan vanhoja asioita. Uskon, että projektista on hyötyä myös alakoululaisille, sillä he saavat yksilöllisempää ja erilaista opetusta kuin yleensä. Alakoululaisille on kiva opettaa, kun he ovat niin innokkaita.”

teksti Timo Järvenpää, kuvat Maiju Jäntti

Koulun remontti herättää kysymyksiä

Kevätlukukaudella osa koulustamme menee remonttiin ja osa luokista poistetaan käytöstä. Näihin tiloihin kuuluu terveydenhuoltotilat, äidinkielen käytävä, taideaineiden luokat, kielten luokat ja koulun liikuntasali.

Kävimme haastattelemassa kotitalouden opettaja Johannaa, äidinkielen opettajaa Eevaleenaa, apulaisrehtori Jukkaa ja kouluterveydenhoitaja Riikkaa.

Johanna, mitä mieltä olet koulun remontista ja miten aiot remontin aikana jatkaa opetusta?
– Olen erittäin tyytyväinen että koulua tutkitaan kunnolla, ja toivon että syy ihmisten sairasteluun löytyy.
– Tosi harmi, että ei ole kunnollisia väistötiloja. Kotitalouden opettaminen missä tahansa ei ole helppoa. Tullaan käymään ainakin retkillä, ei pelkkää teoriaa vaan myös käytännöllistä tekemistä.

Kotitalous-, tekstiilityö- ja kuvataideluokat on tyhjennetty.

Eevaleena, mitä mieltä olet koulun remontista, ja miten se vaikuttaa työskentelyysi?
– On erinomainen asia, että kouluamme perusteellisesti tutkitaan. Tarvittaisiin kuitenkin asialliset väistötilat kaikille oppiaineille.
- Äidinkielen luokat eivät ole enää vuodenvaihteen jälkeen käytössä, opetus siirtyy eripuolille koulua. Mietityttää, minne kaikki opetusmateriaali siirretään.

Riikka, mitä mieltä olet remontista, ja minne terveydenhuollon toiminta siirretään?
– Minusta se on hyvä asia, eli on hyvä että rakenteet tutkitaan perusteellisesti.
– Näillä näkymin siirtyvät Variston koulun tiloihin.

Apulaisrehtori Jukka, mitä mieltä olet koulun remontista? Miten se vaikuttaa työskentelyysi? Miten se vaikuttaa opettajien ja oppilaiden työskentelyyn?
– Hyvä asia, että saadaan terveet ja hyvät tilat.
– Työllistää aika paljon tilojen tyhjennykseen, ja järjestelyyn menee normaalia enemmän työaikaa.
– Osan oppilaista koulunkäyntiin se vaikuttaa paljon, koska opetus siirtyy Kilteriin, mutta muihin ryhmiin se vaikuttaa eniten kotitaloudessa ja liikunnassa, ja näiden aineiden opettajien työhön. Muihin aineisiin se ei mullistavasti vaikuta.

toimittajina Martta, Anna ja Jenna 8B, kuvat Johanna

Koululla aloitetaan sisäilmatutkimuksia

Puolet Hämeenkylän koulusta suljetaan sisäilmatutkintojen takia 7.1. -4.6.2016. Kotitalous- ja käsityöluokan siipi suljettiin jo tällä viikolla.

Äidinkielen, kuvataiteen, kotitalouden ja tekstiilityön siivet ja niiden yläpuolella olevat siivet sekä liikuntasali ja terveyden huolto tilat joutuvat suljetuiksi.

Kotitalouden ja tekstiilityön tunnit pidetään joko teoria tunteina tai vierailuina Kilterin koulun tai Hämeenkylän kirkon tiloissa. Myös jopo ja kotipesä luokat siirtyvät Kilterin kouluun tutkimusten ajaksi, mutta muut aineet pidetään Hämeenkylän koulun omissa tiloissa. Liikuntasali on pois käytöstä kevätlukukauden 2016 myös iltakäyttäjiltä.

Pienempiä sisäilmatutkimuksia on tehty aiemminkin, mutta edelleen erityisesti koulun käyttäjillä on oireita, jotka viittaavat sisäilmaongelmaan.

Koulua korjattiin kesällä 2015, mutta osa suunitelluista korjauksista on kesken. Suunnitteilla oli muun muassa rakennuksen tiivistämistoimia, mutta saatujen tietojen perusteella käyttäjien kokemukset tilojen olosuhteista eivät vaikuta merkittävästi parantuneen tiivistämisten jälkeen.

Nyt lattioita, seiniä ja kattoja puretaan ja näytteitä tutkitaan.

Haastattelimme aiheesta kahta kahdeksasluokkaista tyttöä:

Mitä mieltä olet tulevista tutkimuksesta?

- Tutkimukset on hyvä juttu henkilökunnan ja oppilaiden kannalta, sillä heillä on ollut huonosta sisäilmasta johtuvia oireita.

- Huono, koska tiloja suljetaan ja tulee ahdasta.

Mikä tässä kaaoksessa on hyvää?
- Ongelma saadaan poistettua.

- Jos ongelma löydetään, se luultavasti saadaan korjattua.

Mistä et tässä pidä?

- Puolet koulusta suljetaan ja oppitunteja pidetään muualla.

- Tulee ahdasta.

toimittajina Emma, Lea, Nelli & Yllka 8M

Haaveiletko ruokailutiimiin pääsemisestä?

Koulussamme on toiminnassa ruokailutiimi, joka edesauttaa kouluruokailun kehittämistä. Ruokailutiimin kautta pyritään tuomaan oppilaiden mielipiteitä ja näkemyksiä kouluruokailuun liittyvistä asioista.

Olemme olleet ruokailutiimissä jo pari kuukautta ja olemme tyytyväisiä ruokailutiimiin.On hauskaa saada jakaa jälkiruokaa ruokalassa, leipoa koulun tapahtumiin ja koristella koulua. Ruokailutiimissä on hauskaa ja suosittelemme siihen liittymistä kaikille.

Haastattelimme ruokailutiimin vetäjää Paula O`Connoria:

Miksi ruokailutiimi perustettiin? 

- Kaikkiin Vantaan kouluihin tuli määräys perustaa jonkinlainen ruokailutiimi. Meidän koulussa haluttiin tarjota kasiluokkalaisille kotitaloudesta ja ruoka-asioista innostuneille oppilaille kanava, jota kautta pääsee auttamaan ja kehittämään kouluruokailua. Kaikki oppilaat, jotka haluavat olla mukana koulun toiminnassa ja vaikuttaa koulun asioihin eivät mahdu oppilaskunnan hallitukseen tai tule valituksi tukioppilaiksi. Ruokailutiimitoiminnan kautta yhä useampi oppilas pääsee vaikuttamaan yhteisiin asioihin ja toimimaan koulussa viihtymisen hyväksi.

Mitä ruokailutiimi tekee?

- Ruokailutiimillä on ensinnäkin kokouksia, joissa kehitellään erilaisia teemapäiviä ruokailuun liittyen. Sen lisäksi autetaan ruokalassa jälkiruokien kanssa, koristellaan ruokalaa ja tehdään yhteistyötä oppilaskunnan kanssa.

Miten remontti vaikuttaa ruokailutiimin toimintaan?

- Ruokailutiimin toiminta vähenee, koska kotitalousluokat eivät ole käytössämme. Ruokalassa tietysti edelleen autetaan tarpeen vaatiessa.

Miten ruokailutiimiin pääsee? 

- Syyslukukauden alussa halukkaat kokoontuvat yhteen ja katsotaan, kuinka monta oppilasta on halukkaita tulemaan toimintaan mukaan. Toistaiseksi kaikki ovat päässeet mukaan ruokailutiimiin.

Olemme pettyneitä siihen että ruokailutiimin toiminta vähenee kotitalousluokkien sulkemisen takia. Toivottavasti saamme jatkaa ruokailutiimin toimintaa mahdollisimman paljon.

toimittajina Marie, Iida, Kia 8B

Välipala-automaattien tilalle ruokalan välipalamyynti

Automaatit on viety ruokalasta pois

Vähän aikaa sitten koulumme välipala-automaatit poistettiin. Koulun oppilaat eivät enää pääse pitkän koulupäivän aikana suoraan automaatille ostamaan välipalaa, vaan välipalaa saa nyt kello yhden välitunnilla ruokalasta vain, jos oppilaalla on hallussaan kaupunkikortti.

Joidenkin oppilaiden mielestä tämä saattaa hankaloittaa välipalan hankkimista tai tekee siitä liian monimutkaista. Hyviä puolia on, että välipala-automaattien luona ei enää roskata ja oppilaiden ei välttämättä tarvitse pitää enää rahaa mukanaan koulussa. Välipala-automaattia ei siis nyt enää käytetä eikä koulussa ole, vaan oppilaat käyttävät kaupunkikorttia välipalan hankkimiseen.

Tämän tavan ei kuitenkaan tarkoituksella pitäisi hankaloittaa välipalan ostoa, vaan toivotaan, että oppilaat tottuisivat siihen ja jatkaisivat välipalan ostoa samalla tavalla kuin ennenkin.

toimittajina Senja ja Tuomas

Pohdimme: Turvapaikanhakijat Suomessa

Suuria määriä turvapaikanhakijoita on hakenut ja tullut Suomeen vuonna 2015 pakoon kotimaassaan olevia sotia, konflikteja ja vainoja. Vuoden 2015 aikana turvapaikanhakijoiden määrä on ollut voimakkaasti kasvussa ja arvellaan tulevan vielä 30 000 - 35 000 lisää. Silti alle puolet turvapaikanhakijoista saa turvapaikan. Vastaanottokeskuksia on avattu paljon lisää suurien ihmismäärien takia.

Jotta koulutus saataisiin nopeasti käyntiin, tulisi jo vastaanottokeskuksissa kouluttaa turvapaikanhakijoita. Se nopeuttaisi huomattavasti pääsyä jatkokoulutuksiin. Nyt pyritään saamaan lisää vapaaehtoistyöntekijöitä, jotka auttaisivat turvapaikanhakijoita sopeutumaan, opettelemaan suomen kieltä ja kulttuuria.

Kysyimme asiasta mielipiteitä koulussamme. 

Eräs 9.-luokkalainen vastasi näin:
- Turvapaikanhakijoista ei ole minun mielestäni mitään ongelmaa. Heille on jokin systeemi joka auttaa sopeutumaan Suomeen ja heidän koulutuksensa pitäisi olla sama kuin meillä.

Koulun erityisopettaja vastaa näin:
- On väärin puhua turvapaikanhakijoista joukkona, koska kaikki ovat yksilöllisiä ihmisiä. Voisimme auttaa heitä sopeutumaan olemalla ystävällisiä ja kunnioittavia. Turvapaikanhakijoiden kuuluisi saada sellainen koulutus, joka on heille parasta.

Toimittajina Ama, Bhavleen, Hind ja Venla

Mikä ihmeen Nenäpäivä?

Tiedätkö, mikä on Nenäpäivä?

Mekään emme tienneet ennen mutta otimme asiasta selvää.

Nenäpäivä on Nenäpäivän-säätiön järjestämä varainkeruu- ja tiedotuskampanja, joka viihteen ja huumorin keinoin pyrkii auttamaan kehitysmaiden lapsia ja nuoria. Noin kuukauden mittainen kampanja järjestetään vuosittain loka-marraskuussa.

Varainkeruukampanja järjestettiin Suomessa ensimmäistä kertaa lokakuussa 2007, jolloin keräys tuotti yli 1,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 Nenäpäivän tuotto rikkoi kahden miljoonan euron rajan, ja vuonna 2012 kampanja keräsi yli 2,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 keräys tuotti yli 3,16 miljoonaa euroa.

Nenäpäivä-säätiön toiminnassa on mukana yhdeksän järjestöä: Suomen punainen risti (SPR), Kirkon Ulkomaanapu, Suomen UNICEF, Pelastakaa Lapset, Plan Suomi, Suomen Lähetysseura, International, Solidaarisuus ja Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus (SASK).

Hämeenkylän koulussa osallistuttiin Nenäpäivään ensimmäistä kertaa tänä syksynä. Asiasta olivat päättäneet oppilaskunnan ohjaavat opettajat Johanna, Saara ja Eevaleena sekä oppilaskunnan hallitus. Eevaleena oli myös luvannut meitä kasiluokan oppilaita Nenä-toimittajiksi.

Haastattelimme kotitalousopettajaa ja oppilaskunnan ohjaavaa opettajaa Johanna Mustosta sekä 9A:n oppilasta Villeä:

Miten Hämeenkylän koulussa osallistutaan Nenäpäivään, Johanna?

- Kävimme 9.-luokan köksänryhmän kanssa K-supermarket Hämeenkylässä hakemassa raaka-aineet, jotka kauppias Sihvonen tempaustamme varten lupautui lahjoittamaan. Leivonnaisia myydään välitunnilla ja saatu raha lahjoitetaan suoraan nenäpäiväkeräykseen. 

- Myynnissä on kampanjan resepteillä tehtyä pizzaa, mokkapaloja ja boolia.

Miten oppilaat voivat osallistua Nenäpäivään, Ville?

- Tekemällä pizzaa ja mokkapalaa myyntiin, hoitamalla myyntiä ja ostamalla tuotteita.

Kuvissa oppilaita kauppareissulla saamassa lahjoituksena leivontatarpeita, leipomassa kotitalousluokassa sekä pitämässä myyntitiskiä koulun aulassa:

 Leivonnaiset tehtiin Nenäpäivä-resepteillä: Nenäpäivän mokkapalat ja Nenäpäivä-pizza

Nenäpäivä-kampanjaan voi osallistua vielä viikon loppuun mennessä. Nenäpäivä-sivuilla voit esimerkiksi soittaa eri numeroihin ja lahjoittaa valitsemasi määrän rahaa kehitysmaisille lapsille: http://www.nenäpäivä.fi/lahjoita

toimittajina Juuso, Aksu, Petrus, Rasmus 8B, kuvia ottivat myös opettajat Johanna ja Vesa