Hämeenkylä muistoissamme

Tänään lauantaina 4.6. vietetään Hämeenkylän koulurakennuksessa viimeisiä kevätjuhlia. Syksyllä sisäilmaongelmista pahoin kärsinyt rakennus puretaan ja koulutyö aloitetaan useissa erilaisissa väistöpisteissä. 

8B-luokan oppilaat käsittelivät asiaa kevään viimeisillä äidinkielen ja kirjallisuuden tunneillaan kiertelemällä kuvaamassa muistoja herättäviä paikkoja. Kuvien lisäksi julkaistaan oppilaan koulutyönään tekemä haastattelu, jossa huoltaja ottaa kantaa prosessiin. Huoltajan toiveesta haastattelussa ei julkaista hänen tai haastattelun tehneen oppilaan nimeä.

Mitä mieltä olet asiasta?

- Tärkeintä on, että saadaan terveet olosuhteet lapsille ja opettajille. Liian pitkään on jatkunut oireiden ja sairastumisten vähättely lasten ja nuorten kustannuksella. Päätös koulun purkamisesta, ja uuden rakentamisesta on radikaali, mutta mielestäni täysin oikea ja väistämätön. Väistötilojen käyttö jää toivottavasti lyhyeksi, muttei uudisrakennuksen laadun kustannuksella.

Onko hyviä ja/tai huonoja puolia?

- Hyvät ja terveet tilat nykyisille ja tuleville oppilaille, ja jopa sukupolville, on se tärkein ja paras asia. Tämän pitäisi tietenkin olla itsestäänselvyys, mutta näin ei valitettavasti todellakaan ole ollut. Suomalaisen rakentamisen hyvä laatu on ollut pelkkä myytti.

- Suurimmalle osalle lapsia taitaa tulevat koulumatkat hankalimmiksi ja pidemmiksi. Liikenne Länsi-Vantaan asuinkaduilla ja koulujen lähistöllä tulee kasvamaan merkittävästi, kun lasten kuljetukset vanhempien autoilla lisääntyy huomattavasti. Tämä tulee väistämättä aiheuttamaan turvattomuutta ja vaaratilanteita kävellen ja pyörillä liikkuville lapsille.

- Voi myös olla, että vuosi uudessa ympäristössä tuo positiivista virettä arjen puurtamiseen… ainakin hetkeksi!

Mihin kouluun lapsesi joutuu?

- Vanhempi tyttö joutuu ysiluokalle Pähkinärinteeseen, ja nuorempi Tuomelan kouluun. Varsinkin viitosluokkalaiselle kulku Tuomelaan Variston itälaidalta on melko pitkä ja haastava. Joukkoliikenteestä ei taida olla juurikaan apua, ja sateella sekä kovilla pakkasilla matkoista tulee melko ankeita.

Terveisiä Hämeenkylän henkilökunnalle?

- Oli hyvä, ja todennäköisesti ehkä jopa ratkaisevaa, että henkilökunta toi rohkeasti esille omia oireita, ja vaativat oikeutta terveeseen työympäristöön. Toivon, että tuleva vuonna opettajilta löytyy oppilaille ja perheille ymmärrystä, jos kaikki ei arjessa aina suju ja toimi kuin Strömsössä. Pääasia, että lapset viihtyvät ja kokevat olevansa turvallisessa ympäristössä ja yhteisössä.

Kiitos haastattelusta!

H niin kuin Hämis - kierrätysmateriaalit käyttöön

Teknisentyön opettajamme Antti Partanen on tunnettu kierrätys- ja luonnonmateriaalien taitavasta hyödyntämisestä opetustyössään. Katso esimerkiksi jutut linnunpönttöjen tekemisestä ja kaarnalaivoista, jotka päätyivät Ateneumiin asti näytille.

Antti on syksyn aikana tehnyt useiden 7.- ja 8.-luokkalaisten valinnaisryhmiensä kanssa puisia, erivärisiksi maalattuja dominopelinappuloita. Katso video:

Kirjainkuvion tarveaineet ovat täysin kierrätysmateriaaleja: palat on sahattu tähteille jääneistä kuormalavoista, maalit ovat vanhoja remonttimaaleja. 

Idea dominonappuloiden tekemiseen oli Antin mukaan opettajan ja oppilaiden yhteistyön tulos. Myös nappuloiden muodostaman kuvion järjestäytyminen kaksinkertaiseen H-kirjaimeen syntyi yhteistyössä eri ryhmien oppilaiden kanssa. Toteutusta oli pohdittu ja palikoiden kaatumista harjoiteltu monen ryhmän kanssa.

Videon kuvasi Jukka, Anttia haastatteli Eevaleena

Kannattaako riskien ottaminen?

Heurekan Tiedekummi-toiminta antaa koulujen ryhmille tilaisuuden päästä opiskelemaan toiminnallisesti Heurekaan. Heinänen Oy Patenttitoimisto mahdollisti 7.-luokkalaisten Ihmefysiikkaa ja pulmamatematiikkaa -valinnaiskurssilaisille toiminnallisen päivän tieteen parissa.

Oppilailla oli neljä tuntia aikaa tutustua Heurekan näyttelyihin ja päivän aikana kävimme katsomassa planetaario-elokuvan Pimeä maailmankaikkeus. Oppilaat pitivät eniten Otatko riskin? -näyttelystä, joka herätteli oppilaiden ajatuksia riskien ottamisesta.

Kiitokset Heinänen Oy Patenttitoimistolle vierailun mahdollistamisesta!

Teksti ja kuvat: Timo Järvenpää

Seiskojen kuulumisia

7E- ja 7F-luokkalaiset kokosivat syyslukukauden lopun häämöttäessä ajatuksia kuluneesta syksystä.

Mikä yläkoulussa on ollut mukavinta?

- Uudet ystävät.

- Pingispöydät :)

- On vapaampaa.

- Kaverit.

- Välkät.

- Saa apua vaikeisiin aineisiin.

Aulan pingispöydät ovat kaikkien yläkoululaisten suosiossa,
mutta etenkin seiskat ovat pingispöydistä todella innostuneita.
Aulassa on myös mahdollista pelata pöytäfutista.

Mikä yläkoulussa on ollut erilaista verrattuna alakouluun?

- Yläkoulussa on vapaampaa.

- Enempi erilaisia aineita.

- Saa pitää kenkiä.

- Enemmän kokeita.

- Enemmän koulutunteja.

- Saa olla puhelimella.

Alakoulussa käytössä ei ollut kaappeja henkilökohtaisten tavaroiden
 säilyttämiseen.

Harmi, että monet menettivät kaappinsa koulun remontin/tutkimusten tieltä!

Minkä asian toivoisit yläkoulussa olevan toisin?

- Jos ei olisi niin paljon kokeita.

- Jos ei olisi niin paljon kahdeksan aamuja.

- Olisi lyhyemmät päivät.

- Vähemmän kokeita.

Kokeita, kokeita...

Mitä olet oppinut kotitaloustunneilla? Mitä ruokalajeja olet valmistanut?

- Opittiin kokkaamaan. On tehty kiisseliä ja mokkapaloja.

- Pizzaa.

- Olen oppinut valmistamaan esim muffinsseja, keksejä, pitsaa, mokkapaloja ja lohta.

Kaikki seiskaluokat koristelevat oman minijoulukuusensa. Kuvassa 7D:n luomus.

Teksti ja kuvat 7E:n ja 7F:n oppilaat

Joulun odotus on alkanut

Haastattelimme muutamia koulumme henkilöitä jouluaiheisilla kysymyksillä.

Tuntuuko joulun odotus lyhyeltä vai pitkältä?
- Aika lyhyeltä
- Pitkältä
- Aika pitkältä, tässä vaiheessa

Mikä joulussa on parasta?
- Tunnelma, koristeet, jouluruoat, lahjat, yhdessä olo ja kynttilät
- Ruoka, perheen kanssa olo ja lumi
- Tunnelma, loma ja aika perheen kesken
- Yhdessäolo, ruoka ja lahjat
- Lahjat, ruoka, ei ole koulua
- Saa ottaa rennosti, tunnelma
- Joulun odotus, tunnelma

Mikä jouluherkuista on mielestäsi parasta?
- Suklaa
- Joulutortut, kinkku
- Joululaatikot, joulusuklaat
- Piparit ja glögi
- Riisipuuro, suklaakonvehdit

Mitä tykkäät tehdä jouluna?
- Leipoa, koristella taloa
- Syödä, avata lahjoja, olla ulkona kavereiden kanssa ja juhlia perheen kanssa
- Laittaa ruokaa, lukea, pelata lautapelejä
- Leikkiä koiran kanssa, syödä
- Syödä, koristella joulujuttuja

Ostatko joulukalenterin? Minkä?
- Ehkä, Frozen-suklaakalenterin, joka hohtaa pimeässä
- Kyllä, Kinder-suklaakalenterin
- Kyllä, Fazerin-suklaakalenterin
- Joo, suklaakalenterin
- Joo, en tiedä minkä

Aito- vai tekokuusi?
- Aito, koska se tuoksuu joulukuuselle
- Aito, koska se tuoksuu jouluiselta
- Tekokuusi, koska se ei varise, ympäristöystävällinen
- Aito, koska se on isompi, ja se tuoksuu joululle
- Tekokuusi

Mukavaa joulun odotusta kaikille!

toimittajina Anja, Jenni, Roosa, Janika

Erityisopetus meidän koulussamme

Kuka olet?

- Vesa Erähalme, 33-vuotias

Mitä teet koulussa?

- Toimin erityisopettajana, koulun tiedottaja, johtotiimin ja YHR (yhteisöllinen hyvinvointi ryhmä) sihteerinä, vastaan koulun kotisivuista ja facebook-sivuista, olen KiVa (kiusaamisen vastainen) opettajana, nopean toiminnan joukoissa ja vastaan AV (audiovisuaallinen) -tekniikasta.

Mikä on YHR?

- Vanha OHR (oppilashuoltoryhmä). Ryhmä jossa keskitytään lisäämään oppilaiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.

Vesan luokka on hyvin mukava opiskelupaikka.

Kauanko olet ollut erityisopettaja?

- Erityisopettajana 14 vuotta osa-aikaisesti. Päätoimisesti 6-7 vuotta.

Kauan olet ollut tässä koulussa?

- Hämeenkylän koulussa marraskuusta 2001 asti, toimien koulunkäyntiavustajana 19-vuotiaana.

Miksi olet juuri erityisopettaja?

- Se on paljon vaihtelevampaa kuin aineenopettajana toimiminen ja tykkään tehdä enemmän töitä yksittäisien oppilaiden kanssa, joilla on vaikeuksia työskennellä isossa ryhmässä, tai omistaa jotain muita oppimisvaikeuksia.

Mitä erityisopettajan työhön kuuluu?

- Auttaa oppilaita. Kaikki oppilaat tarvitsevat apua, mutta ne jotka tarvitsevat enemmän, ovat erityisopettajan opetuksessa. Sitten myös paperijuttuja ja palavereja, mutta ne eivät ole tärkeitä.

Millaista on työskennellä nuorten kanssa?

- Mahtavaa!

Mielipiteesi tästä työstä?

- Kivaa, tärkeää ja haastavaa, mutta tietenkin mukavaa.

toimittajina Noora, Olga, Jemina, Daniela ja Helmi

Älypuhelimen käyttö oppitunnilla

Älypuhelin on lähes jokaisen yläkoululaisen taskussa kulkeva, hurjan määrän tietoa omaava laite. Oppitunneilla puhelinta käytetään paljon salassa opettajalta esim. pöydän alla, repun takana jne.

Puhelinta käytetään oppitunnilla myös tiedon hakuun ja oppimispeleihin.

Jos puhelinta käytetään oppitunneilla, jossa puhelinta ei oppimiseen tarvita, silloin se häiritsee
omaa työskentelyä ja joskus jopa opettajaa. Jos puhelimesi on pöydällä ja sinulle tulee viesti tai muu ilmoitus, keskityt heti puhelimeen etkä pysy enää mukana oppitunnin aiheessa.

Meistä olisi hyvä, jos puhelimia ei käytettäisi opetuksessa, koska akkua kuluu. Mieluummin voisi käyttää koululla olevia tabletteja ja muita laitteita opetusjuttuihin.

toimittajina Robi ja Luka 8M

Neban haastattelu

Koulullamme päivystää torstaisin ruokavälitunneilla Vantaan kaupungin nuorisotyöntekijöitä. Juttelemme heidän kanssaan mielellämme, ja nyt halusimme haastatella heitä.

Kuka olet?

- Neba Manninen, Vantaan kaupungin erityisnuorisotyöntekijä.

Mitä työtehtäviisi kuuluu?

- Pidän pienryhmiä, minulla on yksilöasiakkaita, olen koululla päivystämässä torstaisin, perjantaisin ja juhlapäivien aattoina, ankkapartiossa (kadulla), olen osana nuorisotyössä raiteilla, pidän kuntosalin alkeiskursseja, on erilaisia palavereja ja työryhmiä, olen yhteistyössä erityisluokkien kanssa, osallistun leireille, vastailen pulmakulma- nettisivun kysymyksiin, teen sometyötä ja olen nuorisotiloilla.

Mihin asiaan liittyen sinulle on yksilöasiakkaita?

- Jos nuoresta on jonkunlainen huoli, niin käymme keskusteluita.

Miksi päivystät koululla?

- Olemme tavoitettavissa, jos nuoret haluavat jutella.

Miten koulu ja nuorisotyö liittyvät toisiinsa?

- Teemme paljon yhteistyötä esim. erityisluokkien kanssa, sitten olemme osana 7 –luokkien ryhmäytystä, päivystämme koulussa, pidämme vanhempainiltoja

Miksi olet juuri nuorisotyöntekijä?

- Silloin nuorena ajattelin, että olisi kiva olla nuorisotyöntekijä, kutsumusammatti.

Missä voi opiskella nuorisotyöntekijäksi?

- Esim. Kanneljärven opistossa.

Millaista työ on?

- Mukavaa ja vaihtelevaa. Jokainen päivä on erilainen.

toimittajina Jemina, Noora, Olga, Helmi, Daniela 8M

Oppilaskunnan hallitus HSL-liikennettä parantamassa

Koulumme oppilaskunnan hallituksen edustajia ja oppilaskunnan ohjaajista Saara kävivät 16. syyskuuta Korjaamolla Helsingissä. Heidät oli kutsuttu sinne kehittämään ja antamaan ideoita HSL:n liikenteen parantamiseen. Tapahtuman nimi oli Nuorten liikkumisideat 2030 -ideointilaboratorio.

Haastattelimme oppilasta, joka osallistui HSL:n ideointipäivään:
- Aluksi siellä oli tutustumisleikkejä, koska siellä oli oppilaita myös toisista kouluista. Tutustumisleikeissä rakensimme tornia vaahtokarkeista ja raaoista spagheteista.
Seuraavaksi inspiraattorit puhuivat oman yrityksensä erilaisista liikkumistavoista ja omista ideoistaan miten liikennettä voisi parantaa ja miten se luultavasti tulee kehittymään jatkossa. Osa inspiraattoreista oli tylsiä, mutta yksi osasi kertoa mielenkiintoisesti.
- Oppilaskunta jaettiin seuraavaksi ryhmiin, joissa he pääsivät suunnittelemaan joukkoliikenteen parantamista vuodelle 2030.

Haastattelemamme oppilaan ryhmässä syntyi mahtava idea liekkibussista, joka kulkee todella kovaa.

Nuorten liikkumisideat 2030 - ideointilaboratorion loppuraportti julkistetaan tammikuun alussa.

toimittajina Joonas, Matti-Oskari, Toni ja Leevi 8B, kuvat Saara

Lisätehoa syövänhoitoon

Uudemmassa tutkimuksessa on selvinnyt, että elimistö voi itse tuhota syöpäkasvaimia. Tutkimus perustuu ihmisen oman elimistön immuunipuolustukseen. Tämä hoitomuoto on noussut sädehoidon, kirurgian ja lääkehoidon rinnalle.

Tutkimusta johtaa Husin Syöpäkeskus.

-Kyllä nyt puhutaan todellisesta läpimurrosta, Husin Syöpäkeskuksen tutkimusjohtaja Heikki Joensuu sanoo Ylen haastattelussa.

Jo vuosikymmeniä on yritetty hyödyntää elimistön puolustusjärjestelmän ominaisuuksia syöpäsolujen tuhoamisessa, mutta vasta nyt on opittu aktivoimaan lääkkeiden avulla ihmisen oma puolustus eli valkosolut hyökkäämän syöpäkudostavastaan.

Hoidot ovat tehonneet parhaiten vaikea-asteisissa syöpätyypeissä, kuten keuhkosyöpä ja levinnyt melanooma eli ihosyöpä. Näihin syöpiin ei ole ollut kunnollista hoitoa ennen tätä.

Lääkevalmistaja Bristol-Myers Squibbilla on lupa melanoomalääkkeen myyntiin ja pian myös keuhkosyöpälääkkeeseen.Uudet syöpälääkkeet ovat nivolumabi, ipilimumabi ja pembrolitsumab. Lääkkeitä annetaan tiputuksena kahden tai kolmen viikon välein ja niillä saadaan ihmisen oma immuunivaste tuhoamaan syöpäkasvaimia.

-Tulevaisuudessa hyvin moneen syöpätyyppiin saamme myyntiluvan. Tällä hetkellä tutkimme 20:tä eri syöpätyyppiä, sanoo maajohtaja Sami Hyvönen Bristol-Myers Squibbilta Ylen haastattelussa.

Haittapuoli hoidossa on se, että kun elimistö puolustusmekanismeihin puututaan, elimistö voi hyökätä omia kudoksiaan vastaan ja aiheuttaa autoimmuunitauteja ja vakavia tulehduksia. Lääkkeen hinta on kuitenkin tällä hetkellä todella korkea, joka on este useammille syöpäpotilaille. Keskimäärin yhden potilaan hoito voi vuodessa maksaa kymmeniä tuhansia tai jopa 100 000 euroa. Myös muutama muu lääkevalmistaja kehittelee saman tyyppisiä syöpälääkkeitä, joten kilpailun takia hintoja lasketaan tulevaisuudessa.

-Tässä puhutaan suuresta keksinnöstä, joka vaikuttaa varmasti syövän hoitoon tulevina vuosikymmeninä. Tästä keksinnöstä on annettu jo Lasker-palkinto keksijöille (suuri tiedepalkinto Yhdysvalloissa), enkä ihmettelisi vaikka tulisi vielä suurempi tiedepalkinto tulevaisuudessa, professori Hyvönen kertoo.

Haastattelimme Hämeenkylän koulun terveydenhoitajaa Riikka Rekosta ja opettajaa Marianne Peltosta aiheesta.

Oletko kuullut tästä aiheesta jo aikaisemmin? Mistä?
-Näin aiheen Helsingin Sanomissa ja olen kuullut siitä uutisissa, kouluterveydenhoitaja Riikka sanoo.
-En ole kuullut aiheesta aiemmin, Marianne sanoo.

Mitä ajatuksia tämä sinussa herättää? Miksi?
-Vaikuttaa oikein hyvältä edistysaskeleelta syövänhoidossa, sanoo terveydenhoitaja.
-Se on ihan hyvä, jos ihmisen omaa immuunipuolustusta käyttää syöpähoidossa, se on elimistön oma reaktio, Marianne kertoo.

Kiinnostaako tämä asia sinua?
-Kyllä se kiinnostaa, ja olen ajatellut lukea aiheesta tarkemmin sitten kun ehdin, sanoo Riikka.
-Kaikki mikä liittyy lääketieteeseen kyllä kiinnostaa, Marianne sanoo.

Hämeenkylän koulun oppilaskunnan hallitus valitsi taksvärkkikeräyksen vuoden 2015 lahjoituskohteeksi Suomen syöpäsairaiden lasten ja nuorten yhdistys Sylva ry:n.

Sylva ry tukee lapsisyöpäpotilaita järjestämällä muun muassa vertaistukikursseja, vertaistukihenkilöitä, lomia ja tapaamisia, jotka auttavat selviytymään syövän aiheuttamasta elämänmuutoksesta. http://www.sylva.fi/fi/sylva/

toimittajina Essi, Elsa, Siiri ja Alisa 8M