equations

lauantai 20. joulukuuta 2014

Hämiksen blogi toivottaa hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Joulujuhlaviikon aherrus ja touhu Hämeenkylän koulussa on nyt ohi, on aika rauhoittua joulun viettoon.

Opehuoneen joulukuusi 2014
Haluan kiittää syksyn 2014 mediakurssilaisia ja muita syksyn aikana blogiin kirjoittaneita ja juttujen teossa monin tavoin auttaneita!

Kiitos myös mediakurssilaisten vierailuissa syksyn aikana mukana olleet ja mediaa eri näkökulmista meille esitelleet Uutisluokan Silja (YleX), Mediabussin Mikko ja Laura, bloggari Natalie Vilen ja videobloggari Manase sekä Vaskivuoren lukion medialinjan ja AV-Stadin esittelijät!

Syyslukukauden mediakurssien päättyessä on paikallaan lausua myös suuret kiitokset Elina-opollemme yhteistyöstä ja avusta kurssilla sekä media-alan jatko-opintojen esittelemisestä.


Juttuja on Hämiksen blogissa syyslukukaudella julkaistu viitisenkymmentä ja neljä juttua ilmestyi tv-uutisen muodossakin. Jäipä joitakin syksyllä jo valmistuneita tai liki valmistuneita juttuja luonnoskansioon vuoroaan keväämmälle odottelemaan: kevään aluksi kuulemme mm. miten rauhanfudista pelattiin koulussamme, miten sujui kultasepän vierailu fysiikantunnilla tai oppilaiden vierailu Helsingissä Reaktorin toimistolla ja robottimessuilla. Julkaisemme myös jutun kotitalouden juhlakurssin loppuhuipennuksesta, tervetulojuhlasta uusille opettajille, ja saamme tutustua kokkailuun englantilaisittain.

Keväällä alamme myös työstää juttuja uusista, ajankohtaisista aiheista, ja näihin liittyen juttuvinkkejä saa oikein mielellään antaa.

Kouluun palataan tammikuussa keskiviikkona 7.1.2015, jolloin aloitetaan koulutyöt 3. jakson lukujärjestysten mukaan. Samana päivänä käynnistyy myös uuden mediavalinnaisryhmän työskentely, ja saamme sitten uusien toimittajien juttuja luettavaksemme ja kuvia katseltavaksemme. Tervetuloa, uudet toimittajat!
 
Kotitaloustunnilla joulun alla 2013 valmistunut pipariluomus.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille!


toivottaa blogin puolesta Eevaleena, äikänope ja mediakurssin vetäjä

perjantai 19. joulukuuta 2014

Joululomasuunnitelmia




Kysyimme eräältä seiskaluokalta, miten he aikovat viettää jouluaan. Kuvituksena kahdeksannen luokan kotitalouden valinnaiskurssin tekemiä piparkakkuluomuksia.



Onko teillä erityisiä joululomasuunnitelmia?
- Ei ole suunnitelmia.
- Menen varmaan mökille ja mummille ja vaarille.
- Leivon itse piparitaikinan.
- Menen mummilleni.
- Mennään mökille äidin, veljen ja puoli-isän kanssa.



Missä aiot viettää joulusi ja kenen kanssa?
- Vietän joulun kotona perheeni kanssa.
- Perheen ja suvun kanssa. Ehkä kavereidenkin.
- Nokkaeläinperheen kanssa.
- Vietän joulun nokkaeläinperheen kanssa.
- Perheen kanssa.



Mitä toivot joululahjaksi?
- En ole vielä toivonut mitään, paitsi isovanhemmilta ulkomaanmatkaa.
- Balettisukkahousuja.
- Uuden puhelimen.
- Torvea.
- Paria elokuvaa, uusia kännykkäkuoria ja lakanoita.
-Toivon Air Maxit, IPhone 6 + torvea.
- En tiedä mitä toivon joululahjaksi.
- Rahaa.
- Enimmäkseen piirustustarvikkeita.
-Vaatteita, rahaa ja piirustustarvikkeita.


Odotatko joulua/joululomaa? Miksi?
- Odotan lomaa, koska se on loma, ei erityisiä syitä.
- Kyllä, koska isosisko tulee kylään.
- Joululomalla saa rentoutua ja nukkua niin pitkään kuin haluaa.
- Kyllä ja sitten saan nähdä isovanhempia.
- Odotan, koska loma on aina tarpeen.
- Odotan, kun voi olla kavereiden kanssa koko päivän.
- Odotan joululomaa, koska jouluna on hyvää ruokaa ja saa viettää aikaa perheeni kanssa.
- Koska loma…
- Odotan, jouluna on kiva koristella kuusta ja asuntoa + LOMA!



Iloista joulua kaikille! 

toimittajina Lotta, Viivi, Liisa

torstai 18. joulukuuta 2014

Sylva ry Hämeenkylän koulun taksvärkkikohteena

Syksyn 2014 koulumme taksvärkkikohteeksi Hämeenkylän koulun oppilaskunnan hallitus oli valinnut Sylva ry:n, joka järjestää syöpäsairaille lapsille, nuorille ja heidän perheilleen tapaamisia, kursseja, vertaistukea ja lomia. http://www.sylva.fi/fi/

Saimme haastatteluumme aiheesta Hämeenkylän koulun ekaluokkalaisen tytön vanhempineen:


Miten olette päätyneet jäseniksi?
- Sairastuin akuutti lymfoblasti leukemiaan eli ALLään kun olin kaksi ja puoli vuotta. Äitini kaipasi vertaistukea minulle ja koko perheelle, joten hän liittyi Sylvan jäseneksi.

Mitä jäsenyys edellyttää?
- Sylvan jäseneksi voi liittyä syöpäsairaan lapsen vanhempi tai muu perheenjäsen tai täysi-ikäinen, joka on itse lapsena sairastanut syövän.

Voiko jäseneksi liittyä kuka tahansa?
- Kyllä voi kannatusjäseneksi.

Miten Sylva ry auttaa syöpä sairaita lapsia?
- Esimerkiksi Sylva järjestää kuntoutusta, vertaistukea ja virkistäviä lomia, jotka antavat uusia voimia sairauden jälkeen. He myös kouluttaa lapsille nuorille tukihenkilöitä, jotka rohkaisevat sairauden keskellä.


Mikä on Sylva-lehti?
- Sylva-lehti on jäsenlehti joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Siinä kerrotaan lasten syöpähoidoista, kuntoutusmahdollisuuksista ja sosiaaliturvasta. Lehdessä on myös syöpäsairaiden lasten perheiden haastatteluja.

Muuta mitä vain haluatte kertoa yhteistyöstänne Sylva ry:n kanssa?
- Olemme osallistuneet moneen Sylvan järjestämään tapahtumaan jossa olemme tavanneet muita saman kokeneita perheitä. Viimeksi joulukuun alussa olimme Sylvan ja Kympin lasten yhdessä järjestämässä koko perheen pikkujouluissa.


toimittajina Liisa ja Alina

Vaskivuoren lukion medialinjalle?

Kävimme tutustumassa mediakurssimme aikana blogia tekevän ryhmämme kanssa Vaskivuoren lukion medialinjaan ja Stadin ammattiopiston audiovisuaalisen viestinnän Muotoilijankadun toimipisteeseen.

Vaskivuoren lukiossa koulun käytänteitä ja tiloja meille esitteli Marko Kalmari.

Vaskivuoren medialinjan on tarkoitus tarjota lukiolaisille media-alan koulutusta. Jos on yläkoululainen ja on kiinnostunut media-alasta, niin voi hakea sinne.

Hakeminen:
- Keskiarvo
- Hakemus
- Haastattelu

Sisältö:
- Vähintään 8 kurssia ja enintään 13 kurssia
- Lehti-, radio- ja televisiotyötä
- Mediadiplomikurssi

Kursseilla harjoitellaan esimerkiksi digitaalisen kameran käyttöä, editointia, lehtien tekemistä, haastattelutekniikkaa, televisiolähetyksien tekemistä ja radio-ohjelmien tekemistä.

toimittajina Alex ja Lassi

keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Onko sosiaalisen median käyttö sosiaalista?


Teknologian ihmemaassa, jossa jokaisella on oma mielipide sosiaalisesta mediasta, mikään ja kaikki on sosiaalista. Mutta mitä se sosiaalisuus sitten on? Tätä kysyin yhdeltätoista Hämiksen mediakurssilaiselta.

Kyselyssä selvisi, että vastaajien mielestää netissä kaverien kanssa pelaaminen ja facessa oleminen on yhtä sosiaalista, mutta keskustelupalstalla hengaaminen on kumpaakin sosiaalisempaa. Kysely myös paljasti että, kaveri joka on aktiivinen sosiaalisessa mediassa, on muiden silmissä sosiaalisempi kuin kaveri, joka ei ole sosiaalisen median käyttäjä. Kaikki paitsi yksi kyselyyn vastannut pitivät itseään sosiaalisena.

Sosiaalinen ihminen - millainen hän sitten on? Kyselyyn vastanneiden mielestä sosiaalinen ihminen on sellainen, joka tulee toimeen kaikkien kanssa, on paljon ihmisten kanssa ja tykkää siitä. Sosiaalinen ihmisen pystyy puhumaan jokaisella, myös tuntemattomille.

Toimittajana ja kuvaajana Roni

Joulun odotus

 

Kaupoissa soi joulumusiikki, kotona juodaan glögiä ja tehdään pipareita, ulkona on kirpeä sää. Joulukuu on saapunut. Monille joulu merkitsee hiljaista ja rauhallista lomaa, jolloin vain laiskotellaan sisätiloissa tai lähdetään lomalle jonnekin kauas pois. Joulua vietetään yhdessä perheen ja sukulaisten kanssa.

Sitä ennen täytyi kuitenkin vielä ahkeroida koulussa (eihän joka tunnilla vain videoita katsella), käydä joulukirkossa ja jännittää välitodistusnumeroita. Niin paljon asioita ennen kuin pääsee kauan odotetulle lomalle. Silloin kannattaa kuitenkin vain tehdä viimeisetkin tehtävät niin hyvin kuin osaa, jotta lomalla jää hyvä mieli ja kenties hyvät numerot.

Ja lopulta kun pääsee joululomalle, on muistettava, ettei koulu lopu kokonaan. Se jatkuu heti kahden viikon jälkeen tammikuussa, joten unirytmejä ei kannata sekoittaa kokonaan.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille!

Toimittaja: Ahti
Kuvissa koulun aulassa oleva seitsemäsluokkalaisten perinteinen luokkakuusirivi
 







tiistai 16. joulukuuta 2014

Työelämätaitoja yläkoululaisille

Viime viikolla Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla Kirsti Lonka ja Esko Hannula kirjoittivat teemalla ”Työelämän taitoja on syytä opettaa jo peruskoulussa”.

Heidän mukaansa tek­no­lo­gia­osaa­mi­sen yli­ko­ros­ta­mi­sen si­jaan kan­nat­taa kiin­nit­tää ny­kyis­tä enem­män huo­mio­ta kou­lu­lais­ten il­mai­su­tai­toon, pää­tök­sen­te­ko­ky­kyyn, tii­mi­työ­hön ja joh­ta­mi­seen. Näitä taitoja oppii jo tällä hetkellä koulussa, mutta jatkossa olisi varmasti tarpeen korostaa työelämässä tarvittavia keskeisiä taitoja enemmänkin.

Viime viikolla esittelin juuri 8. luokan matematiikan ryhmälleni keväällä toteutettavan pilottiprojektin, jonka tarkoituksena on kehittää työelämässä tarvittavia taitoja. Koulumme perinteiseen LUMA-viikon tapahtumaan ilmoittautumisen yhteydessä naapurikoulumme 6. luokan opettaja kyseli minulta vinkkejä oppilaiden ylöspäin eriyttämiseen matematiikassa. Kirjoittelimme hänen kanssaan erilaisista vaihtoehdoista, mutta sitten syntyi loistoidea. Ehdotin, että 8. luokkani voisi toteuttaa matikkapajan 6.-luokkalaisille. Esittelin idean opetusryhmälleni kertomalla, että opiskelemme työelämässä tarvittavia taitoja toteuttamalla matematiikkapajan naapurikoulun 6.-luokkalaisille. Oppilaat pääsivät itse jakautumaan neljään tiimiin, joista jokainen tiimi tulee vastaamaan tunnin mittaisesta pajasta kerran kuukaudessa.

Tulemme tarjoamaan kahden tasoista pajaa luokan oppilaille. Tiiminsä sisällä oppilaat valitsivat minkä tasoista pajaryhmää haluavat ohjata. Työntekijöiden ohjaaminen tulee olemaan tulevaisuudessa tärkeässä roolissa työelämässä, kun tietoa ja taitoa jaetaan työpaikoilla. Neljästä eri tiimistä olevat oppilaat vastaavat yhdessä saman ryhmän ohjaamisesta, joten heidän tulee viikoittain keskustella miten ryhmän opiskelu etenee. Lisäksi oppilaiden tulee suunnitella pajaryhmän toiminta joka viikolle ryhmän tarpeiden ja etenemisen mukaan.



Tänään pajoja ohjaavat oppilaat tapasivat ryhmänsä Tuomelan koulussa. Kävimme yhdessä läpi projektin ajatuksen ja tutustuimme toisiimme pelaillen ryhmissä yhdessä lautapelejä. Pajatoiminta alkaa virallisesti tammikuun alussa. Tulen kirjoittelemaan blogissani ajatuksia mielenkiintoisesta pilottiprojektista.

Timo Järvenpää, matematiikan ja fysiikan lehtori

Seiskaluokkalaisten valinnaistoiveita

Aiemmin blogissamme puhuimme kasien toivomista valinnaisista, jossa yleisimmät vastaukset olivat kotitalous ja liikunta. Tällä kertaa halusin kuitenkin kysyä kahdelta seiskaluokalta, ja listan kärjessä olivat täsmälleen samat aineet. Niinpä päätinkin luetella ne valinnaiset, joita lisäksi ehdotettiin:

-teatteri-valinnainen
-bändi-valinnainen
-ATK-kurssi
-elokuvien katselu ja niiden arvostelu
-kirjasto-valinnainen
-käsityö
-meikkaamisen opettelu
-eri kulttuureihin tutustuminen
-matkustelu-valinnainen
-retkeily-valinnainen
-näytelmien suunnittelu
-musiikki
-eläin-valinnainen
-musiikin suunnittelu tietokoneella
-englanti
-valokuvaus-kurssi

Näiden lisäksi liikuntaan oli lisätty kaksi vähän erilaista lajia: tanssi ja golf.

Jotkut vastasivat olevansa tyytyväisiä nykyisiin valinnaisiin.

Toimittajana Ahti

maanantai 15. joulukuuta 2014

Käsityön valinnaiskurssi

Kävimme haastattelemassa tekstiilikäsityön valinnaisryhmää heidän valinnaisestaan.





Mitä olette tehneet valinnaiskurssilla?
·käsitöitä
·ommellut tyynyä
·säilytyspussin
·vaatteita
·nuppineulatyynyn
·farkkukorin
·saatiin itse valita mitä tehdään
·virkatun tyynyn
·meikkipussin
·virkatun pussin
·pöllötyynyn
·säilytys asioita
·kissanlelukorin
·värjännyt paidan

Onko siellä ollut kivaa?
·on
·jou
·juu
·joo, on ollut
·on ollut ihan kivaa
·ihan

toimittajina Alina, Anna ja Liisa

perjantai 12. joulukuuta 2014

TET-kokemuksia

TETin eli työelämään tutustumisen tarkoituksena on tutustuttaa nuoria työelämään. Koulumme 9.-luokkalaiset olivat TETissä 20.–31.10.  Kysyimme heiltä tunnelmia TET- jaksosta.

1.Missä olit TETissä?

2.Oliko TETissä kivaa?

3.Mitä teit siellä?

1. Olin Berner Pultissa
2. Ihan kivaa
3. Hyllytys ja varastointitöitä

1. Helsingin kaupungin teatterissa
2. Täydellistä
3. Monipuolisesti asioita, kuten maalausta

1. Huimalassa
2. Kivaa, mutta raskasta
3. Järjestin synttäreitä lapsille ja palvelin asiakkaita

1. Myyrmannin Citymarketissa
2. Kivaa, mutta raskasta
3. Myyjäntöitä (hyllytys, asiakaspalvelu § tavaroiden esillepano)

1. Aleksi 13:ssa
2. Melko hauskaa
3. Työskentelin somistamon kanssa hyvin monipuolisesti

1. Kansainvälisessä koulussa iltapäiväkerhossa
2. Oli kivaa
3. Askartelin ja pelasin lautapelejä, autoin lapsia

1. Myyrmäen keilahallissa
2. oli
3. pyyhin pöytiä

1. Piruetissa & Ballerina Shopissa
2. oli
3. Hyllytin ja palvelin asiakkaita

1. Seutulan koulussa
2. ihan kivaa
3. opetin lapsia

1. Pöyryllä
2. joo
3. erilaisia toimistotöitä

1. Vantaan leipomossa
2. oli kivaa
3. tiskasin, järjestelin tavaroita ja leivoin pikkusen

1. Flamingon Finnkinossa
2. Oli erittäin kivaa, paljon tekemistä ja rentoa
3. Olin vahtimestarina, kassamyyjänä ja ovimiehenä

1. Hämeenkylän kartanossa
2. Oli kivaa
3. Siivosin ja katoin pöytiä

1. Mäkissä
2. oli
3. Siivosin salia, palvelin asiakkaita, vein pöytään ja tein ranskalaisia

1. Jumbon Stockmannilla
2. oli mukavaa ja muut TETtiläiset olivat mukavia
3. Hyllytin, hinnoittelin, vein roskia ja purin joulukoristeita

1. Cybershopissa
2. joo
3. siivosin, järjestelin ja palvelin asiakkaita

1. Päiväkodissa
2. ei
3. siivosin ja vahdin lapsia

Lisäksi tästä voit katsoa jutun, jonka Yleisradiossa työharjoitelleet Linda ja Pihla tekivät: http://yle.fi/uutiset/nuoret_ovat_valmiita_auttamaan_kehitysmaiden_lapsia/7572595

haastattelijoina Alina & Liisa

torstai 11. joulukuuta 2014

Ilkka Kalon haastattelu aiheesta yhtenäiskoulu

Yhdeksäsluokkalaiset Milja, Aleksi ja Elias tekivät Ylen Uutisluokan syksyistä Mediabussi-vierailua varten taustatyötä yhtenäiskouluhankkeesta. Ks. oppilaiden tekemä valmis kahden minuutin mittainen televisiouutisjuttu Yle Areenasta täältä.

Taustatietoa yhtenäiskouluun liittyvistä asioista saadakseen oppilaat haastattelivat perusopetuksen johtajaa Ilkka Kaloa hänen vieraillessaan Hämeenkylän koulussa rehtorikokouksessa lokakuussa.

Jutun kuvituksena rehtorikokouksessa esiteltyjä innovatiivisia istuinmalleja toimittajiemme kokeilussa.













Miksi Hämeenkylän koulusta tehtiin yhtenäiskoulu?
- Vuoteen 1998 asti koulut jakautuivat ala-asteeseen ja yläasteeseen. Kun laki muuttui, jokainen kunta voi itse päättää, miten koulut toimivat. Aina kun on järkevää yhdistää ylä- ja ala-aste yhteen, näin on tehty. Nähdään, että on järkevää käydä samaa koulua ykkösestä ysiin: on mm. sama kouluterveydenhoitaja, sama rehtori ja sama kaveripiiri.

Minkälaisia vaikutuksia oletat yhtenäiskouluksi siirtymisellä olevan koulutyön arkeen Hämeenkylässä?
- Muuttuneissa kouluissa ei ole ollut niin iso asia oppilaalle siirtyä seiskaluokalle, jännitys uusista opettajista ja luokasta on lievempää. Jos saadaan kaksoispäteviä luokanopettajia, oppilaille voidaan saada myös paljon tutummat opettajat.

Onko luokkatilojen riittävyys ja koko mietitty tarkkaan? Vrt. muun muassa ruokalan rajallinen tila, luokkien määrä, käytävän penkkien määrä...
- Kouluun saadaan enemmän väkeä mahtumaan jaottelemalla esimerkiksi juhlat kahteen osaan, eli joudutaan muuttamaan käytäntöjä. Jokaiselle koululle on laskettu tarkkaan kapasiteetti, ja uudet oppilaat tulevat varmuudella mahtumaan. Esim. koulukirjasto puretaan ja tilalle saadaan lisää luokkatilaa.

Entä pienryhmät ja pienryhmien pitäjien määrä? Paljonko pienryhmä-aikaa olisi varattuna yhdelle luokalle? Entä tukiopetus?
- 200 oppilasta kohden on yksi erikoisopettaja. Kun koulussa on 800 oppilasta, tarvitaan 4 erityisopettajaa, suhde oppilaisiin pysyy aina samana.

Ovatko säännöt samat ala- ja yläkoululaisille? Esim. tuleeko yläkoululaisille ulosmenopakko, kielto omien ruokien ja juomien nauttimiseen sekä kännykänkäyttöön tauoilla?
- Jokaisella koululla on oikeus järjestää omat sääntönsä, aluepäällikkö hyväksyy ne. Oppilaat ovat usein mukana sääntöjen laatimisessa. Ylä- ja alakoululaisten säännöt voivat olla samat tai eri, riippuen koulusta.

Entä kiusaamisongelmat, kun ollaan samalla luokalla/koulussa 1-9 vuotta: jos joku haluaisi eri luokalle tai eri kouluun siirtyessään yläkouluun saadakseen ns. uuden alun? Onko se yhtenäiskoulussa mahdollista?
- Pyritään lopettamaan kiusaaminen, niin että luokkaa ei tarvitse vaihtaa. Kouluja kuitenkin on lähellä (Kilteri, Martinlaakso), joihin voi äärimmäisissä tapauksissa siirtyä.

Miten sujuvat alle 10-vuotiaiden pidemmät koulumatkat? Miten he reagoivat, kun reitti on pidempi/tarvitsee bussia?
- Tälläkin hetkellä ekaluokkalaiset kulkevat hieman pidempiä matkoja, isompien teiden alitse pääsee.

Voiko eri ikäluokkien käytöksestä aiheutua ongelmia? Esim. ysiluokkalaisten kiroilu ja jopa rivoudet eivät oikein sovi alakouluikäisille.
- Muissa yhtenäiskouluissa oppilaat ovat oppineet olemaan rauhallisempia pikkuisten ympärillä, ja kyllähän kotonakin eri-ikäisistä tarttuu puhe.

Haastattelu ja kuvat: Milja, Aleksi ja Elias

Linkit muihin Hämeenkylän koulun oppilaiden Yle-projektin uutisiin löytyvät täältä.

keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Välituntiliikuntaa?


Haastattelimme koulumme rehtoria Pasi Majasaarta ja liikunnanopettajaamme Niki Anderssonia heidän mielipiteistään liikuntasalin välituntikäytöstä.

Nykyään sali on auki vapaata välituntikäyttöä varten tiistaisin ja torstaisin ruokavälituntien aikaan. Valvojana toimii Eteenpäin -projektin (Sorasod) hankkeen työntekijöitä.

Miksi liikuntasali ei ole joka päivä välituntisin auki?
Pasi: Siellä on paljon tunteja joten siihen ei ole aikaa. Ei ole ollut valvojaa.
Niki: Muutamasta syystä: 1. Emme pysty järjestämään valvontaa joka välitunnille (emmekä edes joka päivälle) 2. Joskus sali on kokonaan opetuskäytössä 3. Jotkut välitunnit ovat niin lyhyitä, että ei kannata avata salia 10 minuuttia varten.

Miten välituntiliikuntaa aiotaan kehittää tänä vuonna? Entä tulevaisuudessa?
Pasi: Toimintaa järjestetään kolmena päivänä viikossa. Tulevaisuudessa pihalle tulee futis- ja salibandykenttä kahden vuoden kuluessa, mutta ei vielä tänä vuonna.
Niki: Olemme hankkimassa välituntiliikuntaa varten oman futis- ja salibandysetin. Koripallot ovat edelleen oppilaiden vapaassa käytössä. Pihalle ollaan myös rakentamassa useita erilaisia sekä liikunnantuntien että välituntiliikuntakäyttöön tarkoitettuja pingispöytiä ja erilaisia välineitä / kenttiä. Tulevaisuudessa aiomme kehittää erilaisia tapoja järjestää valvontaa ja ohjausta myös niiden oppilaiden toimesta, jotka ovat suorittaneet liikunnanohjauksen valinnaisen peruskurssin. Parin vuoden kuluttua (kun koulurakennuksessamme on oppilaita luokilta 4-9) tämä tulee olemaan osa arkeamme.

Oletko tyytyväinen oppilaiden välituntiliikuntaan?
Niki: En! Sekä välineistöön että mahdollisuuksiin tulisi kyetä panostamaan huomattavasti enemmän. Välituntiliikuntavälineet eivät voi olla samat, kuin mitä käytetään opetuksessa. Myös pihan suhteen tulee tapahtua suuria muutoksia. Toivottavasti saamme myös huomattavasti enemmän resursseja valvontaan. Sitä ei voi kaataa opettajien niskaan. Heillä on nykyisellään jo ihan riittävän kiireistä oppituntien väleissä.

Onko liikuntaa mielestäsi koulussa liian vähän?
Niki: Kyllä! Liikuntaa tulisi olla joka päivä vähintään yksi tunti sekä yksi tuplatunti. Tällä saavutettaisiin paljon erilaisia tavoitteita: 1. Oppilaat jaksaisivat ja pärjäisivät paremmin kovissa tiedeaineissa (matikka + kielet). 2. Yleinen fyysinen kunto+terveys ja oppilaiden kokonaisvaltainen henkinen vireystila paranisivat. 3. Motoriset perustaidot paranisivat --> katoava luonnonvara yhdessä fyysisen kunnon kanssa.

Jutun tekivät Alex, Lassi ja Joel

sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Pukeutumisen teemaviikko

Tukioppilaat järjestävät ma 8.12. - pe 12.12. pukeutumisen teemaviikon. Lisäksi perjantaina on luvassa tukareiden järjestämä herkkumyynti: varaa pientä rahaa mukaan!

torstai 4. joulukuuta 2014

Koulukiusaaminen!

Kiusaamisesta on tehty paljon erilaisia uutisjuttuja, haastatteluita, videoita yms. Kiusaaminen tuntuu lisääntyneen. Ensin se oli haukkumista, mutta sen jälkeen jossain tilanteissa alkoi väkivalta.

On erityyppistä kiusaamista, esim. nettikiusaaminen, puhutaan toisesta pahaa
selän takana, on laitettu jostain ihmisestä videoita nettiin ilman lupaa, lähetelty henkilökohtaisia kuvia toisesta.









Yleensä kiusaajat ovat niitä, joilla on itse paha olla ja he haluavat sitten purkaa pahaa oloansa toiseen eli kiusattuun. Kiusaaja ei tietenkään pysty siihen itse yksin vaan hänellä pitää olla siinä tukea eli niin sanottu jengi. Sitten ovat ne jotka katsovat vierestä tai eivät edes kiinnitä huomiota tähän, eli hekään eivät tee oikein. Joskus on sitten se viisas ihminen, joka näkee tämän ja menee puolustamaan kiusattua.

Kävin haastattelemassa koulumme kuraattoria Hannele Castrén-Anderssonia ja kysyin häneltä kiusaamiseen liittyviä kysymyksiä.

Onko täällä käynyt monia oppilaita puhumassa kiusaamisesta?
- Kiusaamisasioita ilmenee joskus esimerkiksi silloin, kun oppilas tulee keskustelemaan kuraattorin kanssa jostain muusta, esim. opiskeluun liittyvästä asiasta. Jotkut oppilaat hakeutuvat myös kiusaamisasian vuoksi suoraan kuraattorin luo. Asia viedään eteenpäin yhdessä koulumme muiden kiva-tiimiläisten kanssa hoidettavaksi. Kiva-koulu on jonkin verran vähentynyt pelkästään kiusaamiseen liittyvien asioiden tuloa kuraattorille.

Mitä oppilaiden kannattaisi tehdä, jos he näkevät kiusaamista?
- Oppilaiden kannattaa tulla puhumaan siitä heti lähimmän aikuisen kanssa, joka hoitaa asiaa eteenpäin/ puuttuu kiusaamiseen. Jos ei kerro asiasta kenellekään aikuiselle, niin ikään kuin hyväksyy kiusaamisen, mikä on lähes yhtä paha juttu kuin itse kiusaaminen. Tämän lisäksi kiusaaminen jatkuu.

Mistä ajattelet, että kiusaaminen johtuu?
- Kiusaaminen voi johtua monista syistä. Kiusaajalla on monesti itsellään paha olla, ja haluaa siirtää sitä johonkuhun toiseen. Kiusaaja on yleensä ajattelematon, ei mieti minkälaisia seuraamuksia kiusaamisesta voi kiusatulle tulla. Kiusaajan mukaan lähtevät oppilaat toimivat samalla tavalla. Kiusattu voi olla jollain tavoin erilainen kuin muut, eli erilaisuus voi joissakin tilanteissa lisätä kiusatuksi tulemista, vaikkei näin saisi tapahtua.

Miksi kiusaamiseen on vaikea puuttua?
- Kiusaamisen voi olla vaikea puuttua, jos kiusaamista ei huomata, tai jos siitä ei kerrota jollekin, joka voi siihen puuttua (esim. koulussa). Kiusatun olisi myös tärkeää uskaltaa puhua kiusaamisestaan vaikka ensin kavereille, joka sitten kertoo asiasta jollekin aikuiselle. Kiusattu voi puhua asiasta ensin myös kotona turvalliselle aikuiselle, joka on sitten yhteydessä kouluun esim. luokanvalvojaan asian selvittämiseksi.

Miten kiusaamista voisi vähentää?
- Jokainen voisi miettiä miltä tuntuisi, jos itseä kiusattaisiin. Koulussa luokanvalvojan tunneilla voitaisiin käsitellä kiusaamista koko luokan kanssa: mitä kiusaaminen on ( joku voi ymmärtää tai kokea kiusaamisen aivan eri tavoin kuin joku toinen), onko omassa luokassa kiusaamista, jos on, niin mitä sille voitaisiin yhdessä tehdä, että kiusaaminen saadaan loppumaan.

Miksi kiusataan aina tiettyä ihmistä?
- Erilaisuus on seikka, mikä voi lisätä kiusatuksi tulemista. Kaikki pitäisi hyväksyä sellaisena kuin ovat. Kiusaamiseen syyllistyvät yleensä sellaiset henkilöt, jotka eivät ajattele muita tai välitä toisten tunteista. Jos kiusaaminen ei ole puututtu, niin kiusattu voi ”tottua” kiusaamiseen ja kärsii siitä puhumatta asiasta kenellekään. Näin saman henkilön kiusaaminen voi jatkua pitkäänkin, ennen kuin se saadaan loppumaan. Kiusaamisesta jää aina kiusatulle jäljet, mitkä voivat vaikuttaa koko kiusatuksi tulleen henkilön elämään.





On tärkeää, että kiusaaminen katkaistaan aina mahdollisimman pian.

Toimittajana Sofia

Piirrokset: Hämeenkylän koulun 1A ja 1B-luokan Venla, Juuso, Matias, Vilma

Valokuvat 8.lk:n valinnaisen valokuvauskurssin töitä, jotka alunperin otettiin osana Ylen Uutisluokkaprojektia, projektissa mukana Emma, Lotta, Karolina, Jade, Mea, Jade, Juha-Tapio, Alec, Oskari, Linda ja Sofia

Katso myös kiusaamista ja erityisesti kiusatun roolia pohtiva koulumme 8.-9.-luokkalaisten Neelan, Pihlan ja Ronin tv-uutisjuttu täältä.

tiistai 2. joulukuuta 2014

Tervetuloa musiikkiluokkien joulukonserttiin ke 3.12.!


Hämeenkylän koulun salissa pidetään keskiviikkona 3.12. klo 19 alkaen koulun musiikkiluokkien joulukonsertti "Blue Christmas". Esiintymässä ovat koulumme kaikki musiikkiluokat. Ohjelmassa on uudempia tunnelmallisia kappaleita sekä joulumusiikin iki-ihania klassikoita.
 
Hämeenkylän koulun Musiikkiseura ry. järjestää väliajalla arpajaiset ja puffetin. Ohjelma maksaa 5 euroa.
 

Tervetuloa!

maanantai 1. joulukuuta 2014

LUMA-viikko 2014

Hämeenkylän koulussa LUMA-viikkoa vietetään vuosittain marraskuun alussa, niin kuin vuosittain Suomessa on ollut useana vuonna. LUMA-viikon tarkoituksena on tuoda tutuksi LUMA-aineita (matikka, fysiikka, kemia, biologia ja maantieto) ja niihin liittyviä aloja.

LUMA-viikko alkoi koulussamme 31.10 ja loppui 7.11. Viikolla tapahtui:
- LUMA-aiheisia päivänavauksia
- 1.-3.-luokkalaisille Lumoudu tieteestä -tunnit
- Helsingin Yliopiston Summamutikkakeskuksen toiminnallista matematiikkaa 7.- luokkalaisille
- jo perinteeksi muodostuneet Tieteen lumoissa -tunnit 6.-luokkalaisille
- valtakunnallinen matematiikkakilpailu
- Vaskivuoren lukion opiskelijoiden pitämiä fysiikan demoja ala-aulassa
- xFY-valinnaiskurssin retki Heurekassa koko päivän Vantaan Energian vieraana.

Seuraavassa kuvia koulun aulasta, jossa Vaskivuoren lukion opiskelijat pitivät fysiikan demoja:


















Kävin seuraamassa maanantaina 3.11. koulumme 1.-3.-luokkalaisille tarkoitettua LUMA-tuntia eli Lumoudu tieteestä -tuntia. Tunnilla muutamat koulumme 7.-luokkalaiset tulivat näyttämään fysiikan ja kemian tunneilla opittuja "temppuja" pienille 1.-3.-luokkalaisille ja sen jälkeen alaluokkalaiset saivat itse ryhmissä käydä neljässä eri toimintapisteessä. Näissä eri toimintapisteissä tehtiin harjoitukset nimeltä Lentoaika, Pulma, Puristusvoima ja Labyrintti. Lopuksi koulumme kemian opettaja Milka tuli näyttämään tempun nimeltä Nallekarkin kylpyreissu.

Lähteet: http://www.luma.fi/viikko/

* Juttu ja linkki tekemäämme LUMA-videoon vuodelta 2011 löytyy blogistamme täältä .
* Juttuja vuoden 2012 LUMA-viikostamme on muun muassa täällä ja täällä .
* Vuoden 2013 LUMA-viikkoa on käsitelty blogissamme esimerkiksi tässä jutussa.

Teksti: Sofia
Kuvat: Roni, Eevaleena