equations

perjantai 30. toukokuuta 2014

Hämeenkylän koulusta vuoden koulu 2014!

HÄMEENKYLÄN KOULUSTA VALTAKUNNALLINEN VUODEN KOULU 2014!

Hämeenkylän koulu on valittu Opettajien ammattijärjestö OAJ:n toimesta valtakunnalliseksi vuoden kouluksi vuonna 2014. Ehdolle voivat asettua kaikki Suomen koulut, oppilaitokset ja päiväkodit. Kun koko tästä koulujen ja oppilaitosten joukosta vain yksi saa tämän nimityksen, on selvää, että kyse on merkittävästä asiasta.

Mikä tästä Hämiksestä sitten tekee niin hyvän koulun? Tämähän on tavallinen vantaalaisen lähiön koulu, ei mikään tiukalla oppilaskarsinnalla toimiva eliittikoulu. Valintaraadin perusteissa mainitaan monia asioita. Hämiksessä yhteisöllisyys on korkeaa tasoa. Henkilökunta on sitoutunut yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen, toisia autetaan ja halutaan tehdä työtä yhdessä. Oppilaat kokevat koulun turvalliseksi, esim. kouluterveyskyselyn perusteella Hämiksessä on todella vähän kiusaamista.

Oppitunnit koetetaan hoitaa niin hyvin kuin mahdollista, ja apua annetaan niille oppilaille, jotka sitä tarvitsevat. Mutta koulu on paljon muutakin kuin pelkkiä lukujärjestykseen merkittyjä oppitunteja. Ja ne ovat niitä asioita, joiden avulla opitaan yhdessä olemista, yhteisiin päämääriin sitoutumista, asioiden suunnittelua ja arviointia. Keskeisiä taitoja, joita tarvitaan koko elämän ajan, jotta menestyisi opinnoissa ja työelämässä sekä pärjää ihmissuhteissa.

Hämiksessä näkyvät musiikki ja runokuorot. Liikuntaa harrastetaan oppituntien lisäksi välituntisin sekä koulun jälkeen punttisalilla. Hyvistä teoista palkitaan suklaapusuilla. Erilaiset tekemiset näkyvät blogissa, ja mediayhteistyössä on mukana myös YLE. Turvallisuus ja työrauha ovat kovalla tasolla.

Tämä kaikki on seurausta siitä hienosta työstä ja tekemisestä, jossa ovat mukana koulumme oppilaat ja aikuiset. Tämä Hämis on tehty yhdessä, ja yhdessä voimme tehdä siitä jatkossa vielä nykyistäkin paremman.

Hyvää kesää toivottaen,

Pasi Majasaari
rehtori

torstai 29. toukokuuta 2014

Ysiluokkalaisten jäähyväiset lähestyvät

Haastattelimme 9A- ja 9E-luokan oppilaita. Mitkä ovat tunnelmat peruskoulun päättymisen kynnyksellä?

Millaista Hämiksessä on ollut?
- Hämiksessä varsinkin nyt ysiluokalla on ollut tosi kivaa. Paljon hulluja ja hauskoja juttuja on tapahtunut.
- Ihan mahtavaa!
- Tosi mukavaa ja rentoa
- Aika rentoa, enemmän ohjelmaa yms. ku monilla yläasteilla
- Ihan mukavaa
- Kivaa, välillä rentoua ja joskus ärsyttävää
- Ihan jees, mukava koulu, paljon kavereita
- Hauskaa, ei läheskään niin vaikeaa ja työlästä kuin olen joskus sillon seiskalla pelännyt. Hyvä yhteishenki ja hyvä opet.
- Mediumia...
- Joskus ketuttavan pitkiä koulupäiviä
- Itse asiassa ihan yes :D
- 5/5, kaikin puolin ebin
- Mukavaa ja hauskaa
- Tosi tylsää eikä ole tapahtunut mitään, joka ikinen päivä samaa...
- Hauskaa ja ihan hyvä opetus
- On ollut kivaa, hyvä yhteishenki
- Ihan ok, ihan kivaa
- Oikeni mukavaa
- Ihan jees, että tota mukava koulu, paljon kavereita

Koulusta lähtö lähestyy, kaappikin täytyy tyhjentää.
Millaisia tunteita Hämiksestä lähteminen herättää?
- Epävarmuutta, hieman pelkoa.
- No onhan se ikävää jättää tämä koulu, koska täällä on ollut niin kivaa.
- Kaipausta, surua… luopumusta jostain todella merkittävästä.
- Tunteita, tunteita… No omia ystäviä jää kyllä kaipaa kun tulevaisuudessa niitä ei joka päivä pääse tapaamaan
- Jää haikeat fiilikset
- Tosi hyvä että pääsee pois
- No kaikki kaverit lähtee eri kouluihin :(
- Vapautta, haikeutta
- Sekavia
- Tuntuu vähän oudolta, jännittää uusi koulu jne.
- Ei ole tullut ajatelleeksi tätä vasta kun nyt, mutta ikävä tulee luokkaa, kavereita ja opettajia.
- Joitain juttuja jää kaipaamaan ja joistakin jutuista on kiva ettei niitä tarvitse luultavasti nähdä
- Surua, iloa ja "kaipuuta"
- Tosi iloisen tunteen ei tarvitse ikinä enää palata samaan tylsään mestaan
- Ei minkäänlaista, halua päästä uuteen kouluun
- Iloa
- Uusia mahdollisuuksia
- FREEEEEDOOOM
- Eipä suurempia, vähän surullisia
- Hieman haikeaa, mutta olen innostunut jatko-opintojen aloittamisesta

Mitä jäät kaipaamaan?
- Jään kaipaamaan osaavia ja todella kivoja opettajia. Jään myös kaipaamaan peruskoulun ”helpoutta”.
- En mitään!
- Ystäviä
- Luokkani pellejä
- Jään kaipaamaan Antti Partasta tosi paljon
- Frendei
- Kavereita ja muutenkin tätä koulua
- Omaa luokkaa
- Kavereita
- Tätä koulua ja opettajia
- Fiilinkiä
- Liikanope Nikin tunteja, seiskalla olleita teknisentyöntunteja
- Lyhyttä koulumatkaa ja futisstadionia
- Luokkalaisia
- Rentoja tunteja
- Kavereita, joitain tiettyjä opeja ja kaikkia muita hyviä muistoja
- Yksinkertaisuutta
- Kavereita jotka menee eri kouluihin ja hyvää ilmapiiriä
- Ihania opettajia, kavereita, joitakin oppitunteja

Millaisia muistoja sinulla on täältä?
- Kaikenlaisia, hyviä ja pahoja
- Kaikki hyviä, mitä frendien kaa tehty
- Mukavia
- Hyvii muistoja kavereitten kaa, muuten huonoja
- Hyviä ja huonoja
- Hyviä muistoja kavereiden kanssa. Huonoja muistoja opettajien kanssa.
- Rentoja. Opeista Terhi, Niki, Kaisa ja Eevaleena on jees
- Muistoja on paljon, esim. kasilla rikottiin peili ja siitä seuranneet tapahtumat... ja hauskat valinnaisaineet, välitunnit ja ruokalan jutut
- Paljon hyviä kuin myös ärsyttäviä muistoja
- Kaikenlaisia, esim. luokkalaisista hyviä muistoja
- Hyviä. On tullut pelleiltyä ja olen tutustunut uusiin ihmisiin.
- No hauskoja muistoja
- Tosi paljon ei mitään koska niin tylsä koulu
- Ihan hyviä ja tosi hyviä
- Kun tulin vanhasta koulustani tänne ja uusi luokkalaiseni tuli vastaan ja luulin häntä 9.-luokkalaiseksi koska hän oli niin pitkä
- Hauskoja muistoja, joille voi vieläkin nauraa
 
Kuvien myötä paluu tammikuisiin muistoihin: 9A ja 9F parveilemassa eduskuntavierailulle.



Minne olet yhteishaussa hakenut?
- Martinlaakson lukioon
- Vaskikseen
- Leppävaaran lukioon
- Helsingin luonnontiedelukioon
- Amikseen
- Vaskivuoren lukioon
- Lukioon
- Martinlaakson lukion LUMA-linjalle
- Mercuria
- Amis
- Stadin ammattiopisto, audiovisuaalinen
- Martsarin lukio
- Eri lukioihin
- Vaskis
- Audiovisuaalista viestintää opettavaan oppilaitokseen
- Tikkurilan lukioon ja Vaskikseen
- Vaskivuoreen
- Vaskis, Martsari
- Torkkeliin, Helsingin kuvataidekoulu

Mitä odotat toisen asteen opinnoilta?
- Että saan selville miksi haluan tulla isona
- Odotan rentoa ja kivaa ilmapiiri ja osaavia ja kivoja opettajia.
- Sitä, että se on kivaa ja mielenkiintoista.
- En tiedä, en millään haluaisi lähteä
- Että saan selville miksi haluan tulla isona
- Valinnanvaraa
- Parempaa koulua kuin tämä ja hieman aikuistuneempaa menoa. Jonnet kyykkyyn! lol
- Ihan varmasti raskasta
- Menestystä
- Uusia ystäviä
- Parempaa kouluruokaa.
- Mielenkiintoisen aineen opiskelua.
- Rennompaa kuin nyt
- Kaikkee hyvää!
- Odotan että pärjään hyvin
- Duunia, vapautta
- Lugiolaiselämää :D
- Asioiden oppimista ja hauskuutta
- Että saisin uusia kavereita ja oppisin paljon uusia asioita
- Lisää opiskelua, parempaa ruokaa, uusia kavereita, kypsempää menoa?
- Paljon enemmän työtä
- Vaativuutta, vapaampaa

Toimittajina Pihla ja Jasmin

Kesälomasuunnitelmia kesälle 2014

Kysyimme kahdeksasluokkalaisten mediatekstit-valinnaisryhmän oppilailta, mitä he aikovat tehdä kesällä.

Mitä aiot tehdä kesällä?
- Aion kulkea ympäri Suomea
- Menen kesätöihin, partioretkelle sekä riparille
- Ripari, matkustelen ympäri Suomea ja menen mökille.
- Menen riparille, mökkeilen sekä alkukesästä Barcelonaan
- Rentoudun ja menen riparille
- Nukkua, syödä, juoda sekä vain olla
- Ripari & kaverit
- En tiedä vielä, mutta varmaan vain hengailen ja olen kavereiden kanssa.
- Menen Weekend- & tuska festifaaleille
- Ottaa aurinkoa ja ajella skootterilla
- Nukkua ja pelata
- Alkukesästä ripari ja sen jälkeen koko loppukesä mökillä.

Menetkö kesätöihin?
- En
- Joo
- En mene, vaikka hain.

Matkustatko mihinkään?
- En mihinkään ulkomaille.
- Tanskaan ja muualle Suomeen
- Floridaan loppukesästä muutamaksi viikoksi
- Elokuussa Kreetalle
- Mökille
- Pärnuun
- Varmaan maalle
- En
- Ehkä
- Suomen sisällä juu
- Teemme kylpyläreissun Pärnuuseen
- Barcelonaan.

Odotatko kesää?
- Kyllä!
- Tietenkin!
- Odotan
- Juu.

Toimittajina Viivi ja Jasmin (8B), kuvia otti myös Saga (8B)

keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Urheilumenestystä 2013-2014

Vantaan yläkoulujen turnauksissa Hämiksen joukkueet menestyivät lukuvuonna 2013-2014 seuraavasti:
 
* Lentopallo: Vantaan mestarit (sekajoukkue)
* Jalkapallo: pojat alkusarjaan, tytöt hopealla
* Salibandy: pojat hopeaa, tytöt kultaa
* Koripallo: pojat pronssia, tytöt alkukarsintaan

Kaukalopallossa Hämiksen joukkue osallistui Helsingin yläkoulujen turnaukseen ja pääsi puolivälieriin saakka.

Taisto-kisa:
* Taistoon osallistui yhteensä 334 yläkoulua.Taisto alkukarsinnoissa Hämis oli tuloksissa toiseksi paras koulu. Tämän jälkeen 72 joukuetta pääsi aluefinaaleihin. Aluefinaaleita järjestetiin kuusi. Hämis oli omassa aluefinaalissaan Lahdessa hopealla. Aluefinaalinsa kaksi parasta koulua pääsi finaalitapahtumaan Espoon Barona Areenalle.
* Suomen 12 parasta yläkoulua kohtasivat Barona Areenalla. Taisto-finaalin huikean kovassa seurassa Hämis sijoittui lopulta kymmenenneksi.
* Tapahtumasta voi lukea infoa mm. seuraavilta sivuilta:
http://tapahtumat.yourmove.fi/yourmove ja http://www.sport.fi/koulu/opettajalle/taisto/tulokset
* Blogissamme Taisto-kilpailusta on tehty juttu täällä

Kiitos tulostiedoista liikunnanopettaja Raine Laineelle!

Koontitiedot edellisen lukuvuoden 2012-2013 menestyksestämme löytyvät blogistamme täältä
 
MUISTA KATSOA Yle Areenasta Taisto-finaalin tv-lähetys, jos et ollut tämän viikon maanantaina tv:n ääressä! Lähetys näkyvissä 25.6. asti osoitteessa http://areena.yle.fi/tv/2155231

Juhlakurssin juhla: DONITSIJUHLA


Koulussamme järjestettiin 24.4. juhlakurssilaisten toimesta donitsijuhla. Juhlaan oli kutsuttu kaikkien yhdeksäsluokkalaisten luokanvalvojat, oppilaanohjaajat sekä suomi toisena kielenä opettaja Sari.

Haastattelimme yhdeksäsluokkalaisten juhlakurssi -valinnaisryhmän opettajaa Paula O’Connoria muutamia viikkoja ennen juhla:

Mikä on juhlan teemana?
- Juhlan teemana on donitsijuhla.

Miksi juuri tämä valittiin?
- Oppilaat valitsivat tämän teeman, koska he olivat innoissaan donitseista.

Onko juhlan valmistus jo aloitettu [huhtikuun alussa]?- Kyllä. Olemme kokeilleet erilaisia donitsiohjeita ja kuorrutuksia donitseille, sekä donitsien tekemistä on harjoiteltu.

Millainen juhla on tulossa?
- Toivotaan, että iloinen ja herkullinen.
Millainen menu on tulossa?
- Aluksi tarjolla on kevyttä suolaista, jälkiruoaksi on donitseja ja kahvia.

Kuka menun on valinnut?
- Menu valittiin yhdessä oppilaiden kanssa.

Juhlan jälkeen kävimme haastattelemassa Paulaa uudestaan ja kysyimme häneltä miten donitsijuhla oli sujunut. Paula kertoi, että juhla oli sujunut lähes kuin oli odotettu. Paula kertoi myös, että juhla oli mukavan rento ja iloinen.

Tunnelmakuvia juhlista
 
Kaikki on valmiina: juhla voi alkaa.


Teemaan liittyvät koristeet alkoivat jo kotitalousluokan ovelta.
Myös opettajien lapsia pääsi paikalle juhlimaan.





Esiintyjiksi oli kutsuttu 7N-musiikkiluokkalaisia.
Isännät ja vieraat seuraavat esitystä


Hedelmäinen broilerisalaatti



Sushikakkuja
 

toimittajina Johanna ja Saga

HUOM! Aiemmista juhlakurssien juhlista voit lukea täältä (pikkujoulut), täältä (lastenkutsut) ja täältä (joulujuhla).

Kesälomaa odotellessa...


Seuraavan tekstin kirjoitti Reetta (8M), kun kesälomaan oli vielä pari viikkoa aikaa ja sää oli kesäinen - toisin kuin tänään seiskojen ja kasien hytistessä luokkaretkillä Seurasaaressa ja Lammaslammella alle 10 asteen lämpötilassa...

Sunnuntaina 18.5 rikottiin helleraja Suomessa ensimmäistä kertaa vuonna 2014. Tämä näkyi monella tapaa: ulkona kävellessä huomasi, että selvästi moni oli valinnut asukseen huomattavasti kevyemmät vaatteet kuin aiemmin. Monille riitti pelkkä t-paita ja shortsit tai hame. Sosiaaliseen mediaan ilmestyi myös paljon iloisen kesäisiä kuvia. Koulussa ei ole vielä näkynyt paljon shortseja tai muita kesävaatteita, mutta monella on esim. t-paita tai pelkkä pitkähihainen päällä.

Kesälomaan on enää kaksi viikkoa aikaa, joten ei mikään ihme, jos on jo päässyt lomafiilikseen, varsinkin kun ulkona on noin upea sää. Olen aika varma, että voin kaikkien puolesta sanoa tämän loman olevan kaivattu. Mutta sitä suuremmalla syyllä nyt kannattaa keskittyä vielä viimeiset päivät koulussa, sillä se palkitaan kahden ja puolen kuukauden kesälomalla. Opiskellaan ahkerasti viimeiset viikot niin päästään hyvin ansaitulle ja aurinkoiselle lomalle!


teksti: Reetta
kuvat: Saga, Jasmin ja Viivi

Pelaaminen - uhka, mahdollisuus vai jopa ammatti?

Päätimme tehdä jutun pelaamisesta. Haastattelimme koulukuraattoria, oppilasta joka pelaa paljon ja koulumme opoja.

Pelaavatko nuoret yöllä?

Ensin haastattelimme neljätoistavuotiasta poikaa peleistä. Poika, jota haastattelimme, kertoi hänen pelikokemuksistaan ja yöllä pelaamisesta. Hän harrastaa yöllä pelaamista vain vapaa-ajalla lomilla, koska ei halua myöhästyä koulusta. Ja koulupäivisin, jos hän ei saa unta yöllä, niin hän pelaa kännykällä vähän aikaa.
Yöllä pelaamista on huomattu varsinkin nuorten keskuudessa. Useimmat nuoret pelaavat kännykällä yömyöhään, koska kännylläkin on nykyään paljon pelejä ja he eivät saa unta.

Pelien pelaamisesta voi saada rahaa, jos on sponsoreita. Pelaamisesta tehdään paljon videoita. Mutta vaikka siitä saa rahaa, se ei ole hyvästä, sillä siinä menee silmät ja terveys, jos jää koukkuun peliin eikä mene enää ulos, joten terveys voi vahingoittua. On monia nuoria, jotka ovat alipainoisia, koska he viettävät paljon aikaa pelatessa eivätkä muista syödä. Sitten he ovat hyvin väsyneitä ja huutavat äidilleen, koska eivät saa pelata.

Kuraattori kertoo ongelmapelaajista

Sitten haastattelimme koulukuraattoria pelaamisen vaikutuksista. Kuraattori kertoi, että hänelle tulee paljon soittoja lasten ja nuorten pelaamisesta ja siitä aiheutuneesta univajeesta ja väsymyksestä. Vanhemmat eivät aina tiedä, että heidän lapsensa väsymys saattaa johtua lapsen/nuoren yöllä pelaamisesta eli toisin sanoen valvomisesta.

Kuraattori tapaa vanhempaa ja oppilasta yleensä ensin koulussa, ja jos se ei auta ja pelaaminen vaikeuttaa koulutyötä, niin ongelmapelaaja voidaan lähettää Vantaan Nuorisoasemalle saamaan apua peliongelmaansa tapaamalla muita samasta ongelmasta kärsiviä nuoria erilaisissa ryhmissä.
Ryhmissä keskustellaan ohjatusti muiden ongelmapelaajien kanssa. Näistä ryhmistä on ollut suuri apu monelle nuorelle, joka on siten päässyt irti peliongelmastaan. Nuorisoasema sijaitsee Myyrmäessä.

Pelaamisesta ammatti?

Lopuksi kyselimme koulumme opoilta, Elina Korkea-aholta ja Reetta Karvoselta, pelikoulutuksesta. Pelialaa eli pelikehittäjäksi voi lukea toisella asteella, ammattikorkeakoulussa, yliopistossa tai kansanopistossakin. Ammattiopistotasolla alaa voi opiskella Kouvolassa, Oulussa, Outokummussa ja Satakunnassa. Alalla katsotaan paljon kädenjälkeä ja idearikkautta. Papereita tärkeämpää onkin näyttää mitä osaa. Muodollista pätevyyttä ei siis välttämättä tarvita.

Jutun tekivät Peter, Muhis ja Jesse.
Juttua työstettiin osana Ylen Uutisluokkaprojektia.

Nuoret etsivät itseään!

Haastattelimme koulumme kuraattoria Hannele Castrén-Anderssonia nykynuorten ja heidän vanhempiensa väleistä. Hannele kertoi, ettei ole olemassa niin sanottua oikeaa tai väärää kasvatustapaa, vaan jokaisessa perheessä on omat kasvatusmenetelmänsä. Usein vanhemmille tulee eteen haasteita, kun lapsi alkaa etsiä omia rajojaan.

Hannelen mielestä nuoret käyttäytyvät yleensä kohtuullisen hyvin. Jos vanhempi jostain syystä epäilee lapsensa/nuorensa tekemisiä, mutta nuori ei tahdo puhua asioistaan vanhemmilleen, Hannele suosittelee, että vanhempi yrittäisi siinä tilanteessa asettua nuoren asemaan, ja koettaisi sitä kautta ymmärtää nuorta. Iso osa nuorista, jotka tulevat kuraattorin kanssa keskustelemaan, puhuvat usein juuri nuoren ja vanhemman välisistä näkemyseroista eri asioissa.

Kysyimme kuraattorilta, kuinka paljon hän kohtaa työssään nuoria, jotka puhuvat kodin sisäisistä ongelmista. Hannele kertoo, että hän kohtaa usein nuoria, jotka kertovat kodin ilmapiirissä olevista ongelmista. Suositeltavaa olisi silloin vanhempien ja nuoren yhdessä miettiä, mikä kotona ahdistaa, miten ahdistusta voisi helpottaa.

Ongelmien ratkaisemista olisi myös hyvä yhdessä pohtia. Kodin sisäiset ongelmat johtuvat koulukuraattorimme mukaan usein luottamuksen puutteesta vanhempien ja nuoren välillä. Tällöin vanhempien ja lapsen/nuoren välinen kommunikaatio ei toimi, ja siitä seuraa konflikteja. Molemminpuolisen luottamuksen takaisin saaminen voi viedä pitkään.

Milja eläytyy surullisen nuoren rooliin.
Hannele neuvoisi vanhempia muistamaan, että nuori miettii asioita usein omasta näkökulmastaan, ja se saattaa olla ihan erilainen, kuin mitä vanhemmat ajattelevat samoista asioista. Vanhemmat, kuunnelkaa lastanne, se auttaa teitä molempia ymmärtämään paremmin toisianne. Samoin nuori, kuuntele vanhempaasi, se auttaa teitä yhdessä ratkaisemaan monia kodin sisäisiä ongelmia. Molemmilla osapuolilla, niin nuorella kuin vanhemmilla, on vastuu siitä, millaiseksi kodin ilmapiiri muodostuu, että kotona olisi hyvä olla.

Kirjoittaneet ja kuvanneet Neela ja Milja

tiistai 27. toukokuuta 2014

Mitä tarkoittaa musaluokkalaisuus?

Muistan hyvin selvästi sen, kuinka pihisin innosta, kun luokallemme sanottiin 2. luokan alkuvuodesta, että tänä vuonna kaikki jotka haluaisivat, voisivat hakea musiikkiluokalle. No, minä olin yksi niistä, jotka sitten hakivat.

"Pääsykoe", joka järjestettiin, koostui rytmiosuudesta ja lauluosuudesta, piti osata taputtaa oikeassa rytmissä, ja laulaa jotain. En muista mitä lauloin, mutta en varmaan mitään kovin ihmeellistä. Todella moni joka haki, pääsi sitten musiikkipainotteiselle luokalle, johon ei kyllä ala-asteella paljon vaadittu, no, ei kyllä 8-vuotiaalta paljon voi vaatiakaan tuollaisissa tilanteissa.

Ala-asteella musiikkipainotteisella luokalla ei ollut periaatteessa mitään muuta erilaista kuin se, että meillä oli musiikin teorian alkeita, 2 tuntia enemmän musiikkia kuin muilla ja esiinnyimme ihan vähän enemmän kuin muut luokat. Muuten musiikkiluokka oli ala-asteella ihan tavallinen luokka.

Monella kävikin sitten niin ala-asteella, että ei sitten musiikki kiinnostanutkaan niin kovin paljon 5. tai 6. luokalla ja monesti meni kaikki pelleilyksi. Nyt jo kaksi vuotta Hämeenkylässä musiikkiluokalla viettäneenä voisi sanoa, että ei siellä alakoulussa siis oikein mitään ihmeellistä ja maailmaa mullistavaa opetettu: jokainen oppi peruskompin, akustisen kitaran rämpyttämisen ja nokkahuilun "soittamisen". Ttoki ymmärrän, että ei ala-asteella noin nuorena tehdyt päätökset välttämättä olekaan sitten hyviltä ajatuksilta tuntuvia enää joskus 5. luokalla, mutta mielestäni ala-asteen musiikinopetusta oikeasti voisi parantaa, koska kyllä lapsilla varmasti on intoa ja potentiaalia oppia enemmän jo niin nuorena, esim: alakoulujen toivoisi järjestävän ilmaista opetusta/bänditoimintaa. Ikävä kyllä edellämainittuihin ei varmaan monella koululla ole resursseja.

No, iso harppaus tapahtui 7. luokan alussa, kun oikeasti tajusi, mitä musiikkiluokalla olo on ala-asteella musiikkiluokalla olemiseen verrattuna. Soittamista oli melkein joka tunti, esitimme ja harjoittelimme "oikeita" kappaleita, eikä enää niitä ala-asteen musiikinkirjasta poimittuja lastenlauluja, musiikin teoriassa ja historiassa tuli muutakin kun nuottien piirtämistä ja Sibeliuksen sävellysurasta lukemista.

Suurin ero kumminkin oli esiintymiset: konsertteihin oikeasti panostetaan, ja kuulin monelta vanhemmalta musaluokkalaiselta, että esiintymiset ovat todella hyvätasoisia, ja että näki, että niihin oli oikeasti panostettu.

Tietenkään musiikkiluokalla olo ei ole ruusuillatanssimista ja oppituntien jättämistä väliin harjoituksien takia; ei, se on oikeasti stressaavaa ja raskasta välillä, kun pitää lojua iltapäivä harjoituksissa, tai tietää, että illalla esityksen pitää onnistua.

Merkittävä osa yläasteen musiikkiluokalla on myös teoria, käydään tarkemmin esim: nuottiasteikkoja, ylennyksiä, alennuksia, tutustutaan tarkemmin musiikin eri tyylilajien historiaan, eri säveltäjien, artistien ja yhtyeiden vaikutukseen musiikin kehittymiseen yms, siitä tuli paljon kiinnostavampaa.

Myös suuri ero yläasteen ja ala-asteen musiikkiluokalla on "virallisuus". Ala-asteella se on, kuten aiemmin sanoin, ehkä vähän enemmän sellaista kevyttä tutustuttamista musiikkiluokalla oloon, mutta yläasteella musiikkiluokilla on päättötyö, esitelmiä ja tutustutaan musiikkiin paljon syvällisemmin.

Jos mietit hakemista musiikkiluokalle yläasteelle, eli olet 6. luokalla juuri nyt, kannattaa hakea, jos musiikki kiinnostaa edes vähän. Oikeasti, Hämeenkylässä on korkean tason musiikinopetusta, yksityisiä laulu- ja soittotunteja ja ilmaista bändi- ja kuorotoimintaa, saat myös uusia kavereita, jotka ovat musiikkiluokalla. Olen itse monesti miettinyt, että miltä tuntuisi, jos ei olisi musiikkiluokalla, mutta ei, ei sitä oikeen pysty miettimään, ettei olisi kokenut tätä kaikkea, sekä onnistumisia että epäonnistumisia.

kirjoitti Aleksi 8M

Uutisluokkalaisten vierailu Ylellä


Me uutisluokkalaiset vierailimme Ylen Isossa Pajassa keskiviikkona 16.4. Matka Pasilaan kuljettiin julkisilla busseilla. Ylellä meille esiteltiin paikkoja samalla kun kuljimme Radiotaloon. Radiotalossa saimme seurata suoran Etusivu-radiolähetyksen kulkua.

Mielenkiintoisen lähetyksen jälkeen osa ryhmästämme pääsi samaisen ohjelman haastatteluun, joka ajattiin ulos kanavalla Uutisluokkapäivänä 29.4. Saimme Yleltä myös vähän välipalaa ja keskustelimme useiden toimittjien johdolla viihtyisässä kokoustilassa uutisista.

Omasta mielestämme vierailu oli uudenlainen ja hauska kokemus. Varmasti meistä kaikki saivat enemmän tai vähemmän uudenlaisen näkökulman siihen, millaista Ylellä työskentely oikeasti on.

Tunnelmia Etusivu-lähetyksen studiosta:













Oppilaat asettuvat ryhmäkuvaan ja toivoivat mukaan YleX-juontaja Mäkkärin:




Välipalaa ja keskustelua uutisista:








Tommi ja Ella toimittaja Salla Hongiston haastattelussa: Aiheena oli uusi kurinpitolainsäädäntö ja siihen liittyen erityisesti kännykän käytöstä koululla kyseltiin. Juttu soitettiin saman päivän uutislähetyksissä klo 16 ja klo 18. Jutusta tehty nettiversio löytyy täältä.
 

Katso myös blogijuttumme http://koulukuulumiset.blogspot.fi/2014/04/hameenkylan-oppilaat-tekivat-uutisia.html ja kuvia Yleisradion toimittajan ottamia kuvia vierailustamme.

Vielä ehtii! Uutisluokkapäivän Etusivu-lähetys kuultavissa osoitteessa http://ylex.yle.fi/ylex-areena/play/2244169 29.5. klo 23.59 asti! (Hämeenkylän oppilaat ovat äänessä kohdissa 59:00-01:00:32 sekä 01:12:39-01:16:32)

toimittajan Linda ja Johanna, kuvat Eevaleena