equations

tiistai 29. huhtikuuta 2014

Uutisluokkajuttu: Vantaalaiset toivovat lisää ilmaisia harrastuksia



Osana Ylen Uutisluokka-projektia Ella, Emma, Emilia, Jenna ja Reetta ovat kirjoittaneet jutun nuorten harrastusmahdollisuuksista Vantaalla.

Katso juttu Yleisradion nettivuilta:
http://yle.fi/uutiset/vantaalaiset_toivovat_lisaa_ilmaisia_harrastuksia/7212187

 
Juttua varten etsitään tietoa, kartoitetaan mielipiteitä ja mietitään, ketä voisi haastatella. Uutiskummi Silja auttaa.

maanantai 28. huhtikuuta 2014

Hämeenkylän oppilaat tekivät uutisia; kuuntele Ylex-kanavaa huomenna!

Kahdeksasluokkalaisten Mediatekstit-valinnaisryhmä on tehnyt kuluneena lukuvuonna blogihommien lisäksi uutisia yhteistyössä Yleisradion kanssa. Olemme osallistuneet innostavaan Yle Uutisluokka -projektiin ja saaneet ohjausta YleX-kanavan uutistoimittajalta, Silja Rauniolta. Silja on pitänyt meihin yhteyttä runsaasti ja tukenut Mediatekstit-valinnaiskurssilaisten pienryhmiä radiojuttujen ja nettiuutisten teossa. On ollut sekä oppilaille että opettajalle kiinnostavaa ja opettavaista nähdä, mitä radiokanavan kulisseissa tapahtuu.

Uutiskummimme Silja kertoi Hämeenkylässä vieraillessaan, että Yle Uutisluokan ideana on tarjota oppilaille medialukutaitoa median tekemisen kautta: - Projektissa meillä on kymmeniä uutiskummeja eri Ylen toimituksissa ympäri maata. Uutiskummit käyvät kouluilla kertomassa uutistoimittajan työstä ja tekevät nuorten kanssa uutisjuttuja heidän ideoimistaan aiheista.

Oppilaat saivat ideoida, käsikirjoittaa, haastatella, spiikata ja leikata juttunsa pitkälti itse. Oppitunneilla aiheita rajattiin ja muokattiin uutiskummin kanssa, mutta tarkoituksena on, että jutut ovat nuorten tekijöidensä näköisiä. Juttujen aiheet vaihtelivat kouluruokailusta harrastuksiin ja tulevaisuuden uranäkymiin sekä netinkäytön pohtimiseen.

Hämeenkylän oppilaiden radiojutut tulevat soittoon YleX-kanavalle Uutisluokan teemapäivänä, huhtikuun 29. päivä. Tiistaina 29.4. klo 8, klo 10 ja klo 12 uutiset YleX-kanavalla sisältävät oppilaiden tekemiä juttuja, aiheina mm. kouluruoka, ura elokuva-alalla ja nuorten netinkäyttö. Uutisten lisäksi koulumme oppilaiden haastatteluja kuullaan myös Etusivu-lähetyksessä klo 11-13. Myös Ylen nettiuutisissa julkaistaan uutisluokkapäivänä kasiluokkalaistemme juttuja, esimerkiksi harrastusmahdollisuuksia käsittelevä kirjoitus.

Uutisluokkatoiminnan on tarkoitus vakiinnuttaa paikkansa osana suomalaista mediakasvatusta, ja esimerkiksi ensi syksyn osalta toivomme, että Hämeenkylään saataisiin vierailulle myös Ylen Mediabussi ja päästäisiin kokeilemaan myös tv-toimittamista. Tänä keväänä olemme juttujen tekemisen lisäksi päässeet vierailulle YleX-kanavan studioon Pasilaan. Vierailusta on runsaasti kuvamateriaalia täällä (katso päivitys 17.4.). Uutisluokan päivän etusivulla https://www.facebook.com/events/556936037737667/?fref=ts on parhaillaan kansikuvana Hämeenkylän koulun oppilaista otettu kuva.

Juttujen tekoa ryhmissä:

Pihla, Jasmin, Jehu (ei kuvassa), Miro ja Tommi tekevät juttua elokuva-alasta.

Ella, Emma, Emilia, Reetta ja Jenna tekevät juttua nuorten harrastusmahdollisuuksista.

Käytävällä työskentelevät Jesse, Mohamed, Danielin ja Peter ja tekevät juttua pelaamisesta harrastuksena tai jopa työnä.

Uutiskummi, uutistoimittaja Silja neuvoo harrastusryhmää jutussaan.
Elokuvaryhmä (Jehu, Jasmin, Miro, Tommi ja Pihla) juttukeikalla käsikirjoittaja-haastateltavansa luona Vallilassa.
Elokuvaohjaaja Sherwan Haji
Ruokapalveluista palveluesimies Aila Honkanen Johannan ja Lindan haastattelussa
Aleksi, Elias, Milja ja Neela (ei kuvassa) haastattelevat nuoriso-ohjaajia Juhoa ja Nebaa netinkäyttöä koskevaan juttuun.
Silja neuvoo elokuvaryhmää
Kouluruokaryhmä (Viivi, Saga, Johanna, Linda ja Jasmin) työnsä äärellä.
Silja neuvoo ruokaryhmää editoinnissa
Elokuvaryhmä purkaa haastatteluja
teksti ja kuvat Eevaleena Karjalainen, äikänope ja Mediatekstit-valinnaiskurssin vetäjä

sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Tarkkana tietokoneiden kanssa!

Koulussamme on otettu käyttöön kolmikohtainen käytäntö, joka koskee koulun tietokoneiden käytön valvontaa. Opettajia on ohjeistettu muistuttamaan tästä aina tuntien alussa.

Ensimmäinen käytäntö määrää oppilaat ilmoittamaan kaikki havaitsemansa viat opettajalle heti tunnin alussa. Toinen velvoittaa käsittelemään yhteistä omaisuutta huolellisesti. Oppilaat ovat ilkivaltatapauksissa korvausvelvollisia.

Viimeisen käytännön mukaan opettaja tarkastaa tietokoneiden kunnon silmämääräisesti ennen koneiden palauttamista.

Käsittele siis tietokoneita kiltisti ja muista laittaa kone kiinni laturiin käytön jälkeen!

jutun teki Milja

torstai 24. huhtikuuta 2014

Kuulumisia entisiltä oppilailta: Lauri

Pyysimme koulumme entiseltä oppilaalta, Laurilta, haastattelua.

Kertoisitko aluksi, kuka olet ja milloin olit Hämeenkylän koulussa? Mihin jatkoit täältä? Missä olet nyt?
- Olen Lauri Pyyhkälä, aloitin opintoni Hämeenkylän koulussa vuonna 2009 ja viimeisen oppituntini opiskelin siellä vuoden 2012 keväänä. Päättötodistuksessa minulla oli kohtuullisen hyvät arvosanat ja päätin jatkaa opintojani lähilukiossani, Vaskivuoren lukiossa. Opiskelen tällä hetkellä toista vuotta Vaskivuoressa. Tulevaisuudessa aion suunnata lukemaan matematiikkaa yliopistoon.
Hämeenkylän koulun matematiikan luokka 2011
Opitko kaiken tarpeellisen Hämiksessä? Opitko jotain, mistä ei ole ollut mitään hyötyä?
- Kaikkea tarpeellista on vaikea oppia, mutta opin Hämiksestä paljon tärkeitä asioita. Jatko-opintoja ajatellen opin paljon asioita jotka ovat auttaneet alkuun lukio-opinnoissa. Varsinkin matematiikassa sain opiskella itsenäisesti kaksi kurssia valmiiksi lukiota varten, joten se helpotti opintojen aloittamista lukiossa. Mitään turhia asioita en keksi, sillä olen pystynyt jollain tavalla käyttämään lähes kaikkea minkä olen oppinut.

Mitä Hämis-ajoista jäi parhaiten mieleen?
-Hämis-ajoista on jäänyt mieleen monia asioita, ensinnäkin matematiikan opettajani Timo Järvenpää, joka antoi mahdollisuuden tehdä edistyneempääkin matikkaa. Myös rehtori Pasi Majasaaren "joukossamme on ääliöitä" -kuulutukset muistuvat yhä mieleen.
 
Kaipaatko jotain täältä?
- Hämiksestä kaipaan eniten opiskelun rentoutta. Lukiossa oppitunnit ovat pidempiä ja opiskelu on intensiivisempää kuin Hämiksessä. Kaipaan myös joitain muita pieniä asioita, kuten ilmoitustauluilla olevia mielenkiintoisia uutisia.
 
Terveisiä nykyisille oppilaille ja opettajille?
- Terveiset Timo Järvenpäälle ja Anna Maija Virtaselle.
 
Kiitos vastauksistasi, Lauri!

Kysymykset laati Emilia 8E

keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

BBC teki juttua koulussamme

BBC oli koulussamme ennen joulua. Kanava tuli tekemään juttua siitä, että miksi Suomessa koulutus on niin korkea. He tulivat Walesista joten täytyy muistaa että heitä ei saa kutsua englantilaisiksi.

Walesistä tullut opettaja opetti oppilaille pari kertaa itsenäisesti ja suurimmaksi osaksi he katsoivat mallia Milkan (Hämeenkylän matikanopettaja) opetuksesta. Vierailijaopettaja opetti asian ainakin perinpohjaisesti ja selvästi. Toisaalta se oli hyvä, mutta niille jotka osaavat matikkaa niin se oli aika tylsää. Mutta olihan se hauskaa vaihtelua normaalille matikantunnille.

Chris Parry, walesilainen matematiikan opettaja, opettaa 9B:lle matematiikkaa. Kuva: Milka Nieminen
Vierailijat tulivat jopa kerran englannin tunnilla esittelemään itsensä ja kertomaan Walesista ja siitä miten koulutus toimii siellä.

Kävimme haastattelemassa heitä. Kysyimme esim. Suomesta ja heidän mielestä Suomi oli hyvä valinta, koska tämä on hieno ja suuri maa, jossa opettajiin voi luottaa täysin. He kävivät ainoastaan meidän koulussa. Heitä ihmetytti suuresti se, että koulussamme ei käytetä koulupukuja. Hei ihmettelivät myös meidän opetusta, paitsi olihan heidänkin opetusmenetelmänsä omanlaatuinen, mutta ihan hyvä.

Se oli kyllä hieno juttu että oikein BBC:ltä tulee jutuntekijöitä Suomeen ja vielä meidän kouluunkin. Linkissä pätkä BBC:n lähetyksestä: http://www.bbc.co.uk/news/uk-wales-25131576

Katso myös matemaattisten aineiden opettajan Milka Niemisen juttu aiheesta:
http://koulukuulumiset.blogspot.fi/2014/04/vieraita-walesista-ja-vieraana-walesissa.html

Tekijät: Miro 8D, Jehu 8E ja Jesse 8E

Vieraita Walesista ja vieraana Walesissa

Matematiikan opettaja Chris Parry saapui viime marraskuussa viikon ajaksi vierailulle Hämeenkylän kouluun. Hänen mukanaan saapui myös kolmen hengen kuvausryhmä BBC Walesistä. He vierailivat mm. 9B-, 8D- ja 7N-luokkien matematiikan ja englannin oppitunneilla kuvaten ja äänittäen materiaalia dokumenttiin, jossa verrattiin Suomen ja Walesin kouluja. Tarkoituksena oli etsiä syitä Suomen erinomaiseen menestykseen Pisa-kokeissa, jotta Walesissä voitaisiin ottaa meistä mallia ja korjata heidän erittäin heikko menestymisensä. Suurta ihastusta aiheutti koulumme rento opiskeluilmapiiri, jossa oppilaat kuljeskelivat käytävillä villasukkasillaan ja uskalsivat jättää mopokypäränsä aulan naulakkoon ilman vartiointia.

Rehtori Pasi Majasaari oli pyytänyt minua toimimaan vierailun emäntänä. Lisäksi koulumme siviilipalvelusmies Markus toimi kuvausryhmän apuna. Keskiviikkona vierailimme Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa, tapasimme eduskuntatalossa opetusministeri Krista Kiurun ja vierailimme opetushallituksessa. Viikon aikana vieraat tutustuivat myös Helsinkiin ja tiedekeskus Heurekaan. Perjantaina sai 9B-luokka opiskella paraabelit ja 8D-luokka laskimen käyttöä englanninkielellä Chrisin johdolla.

Milka ja Chris Eduskuntatalolla
Chris Parry ja rehtori Pasi Majasaari
Lauantaina olikin sitten minun vuoroni lähteä Pohjois-Walesiin Bangorin kaupunkiin. Sunnuntaina Chris perheineen esitteli minulle kaupungin ympäristöä ja kiipesin mm. Aber Fallsin putouksille. Maanantaina tutustuin Ysgol Friarsin yhtenäiskouluun, jossa oli oppilaita luokilla 5-12 (eli 11-18-vuotiaita oppilaita). Kaikkien tuli pitää koulussa koulupukua, johon kuuluivat mustat housut, keltainen pikee-paita ja musta koulun logolla varustettu college-pusero. Koulu alkoi joka päivä kello yhdeksän ja kesti kello kolmeen. Oppilaita koulussa oli noin 1200. Koulurakennuksia oli useita. Koulun kello pärähti soimaan säännöllisin väliajoin säikäyttäen minut joka kerta. Vierailin seuraamassa opetusta mm. matematiikan, kemian ja biologian tunneilla. Oppikirjoja ei käytetty, vaan oppilaat tekivät kaikki merkinnät vihkoihinsa. Opettaja keräsi vihkot joka viikko ja tarkisti, että kotitehtävät oli tehty. 

Jo ensimmäisen vuoden eli 5. luokan syksyllä walesilaiset oppilaat osallistuvat matematiikassa lähtötasokokeeseen, jonka jälkeen heidät jaetaan tasoryhmiin. Joka vuosi testaus toistuu, tasoryhmä tarkistetaan ja yläkoulun lopuksi (9. luokalla) he osallistuvat ylioppilaskirjoituksia vastaavaan päättökokeeseen matematiikassa sekä useissa muissa oppiaineissa. Oppitunneilla kokeessa pärjääminen näytti olevan jatkuva pelote/porkkana ja opiskelun ainoa tarkoitus. Viikon aikana esittelin useille ryhmille kuvien avulla Suomea ja perjantaina uskalsin jo pitää matematiikan oppitunnin englanniksi aiheena avaruusgeometria. Sitten minun vierailuviikkoni jo päättyikin ja palasin kotiin mukanani unohtumattomia muistoja.
 



 
Teksti ja kuvat: Milka Nieminen, matemaattisten aineiden lehtori

maanantai 21. huhtikuuta 2014

Tove Jansson ja Hämeenkylän kaarnaveneet Ateneumissa

Olimme Tove Janssonin 100-vuotisjuhlanäyttelyssä kasien pitkän kuvaamataidon valinnaisryhmän kanssa. Näyttely on kaikille avoin 14.3 – 7.9.2014

Näyttelyssä oli erilaisia Tove Janssonin töitä, kuten esim. freskoja ja tauluja. Siellä oli myös erilaisia muumeihin liittyviä töitä esim. sarjakuvia, luonnoksia ja pienoismalleja.

Näyttelyssä oli myös Hämeenkylän koulun 7.- ja 8.-luokkalaisten tekemiä kaarnalaivoja. Kaarnalaivojen valmistamisesta Hämeenkylässä on tehty aikaisemmin juttu, jonka voit lukea tästä: http://koulukuulumiset.blogspot.fi/2013/11/hameenkylan-koulun-laivasto.html

Mielestämme näyttelyssä oli ihan mukavaa, koska huomasimme että Tove Jansson on tehnyt muutakin kuin muumeihin liittyviä töitä.








Teksti Jasmin 8F ja Viivi 8B
Kuvat Ulla Lappalainen ja Eevaleena Karjalainen

tiistai 15. huhtikuuta 2014

Yhtenäiskouluhanke etenee

Hämeenkylän koulusta on tulossa yhtenäiskoulu, mikä voi aiheuttaa kysymyksiä monien mielessä ja vastauksien halua. Kyselin koulun rehtorilta Pasi Majasaarelta missä vaiheessa ollaan menossa yhtenäiskoulun tekemisessä ja miten se tulee vaikuttamaan

Missä vaiheessa tällä hetkellä on yhtenäiskoulun tai ns. suurkoulun suunnittelu?
-Tällä hetkellä suunnittelu on vielä kesken. Työn alla ovat tällä hetkellä sellaiset asiat kuin esim. tilojen käyttö ja uudelleen jakaminen, ihmisten palkkaaminen ja yhteiset toimintamallit.

Miten ensi lukuvuotena alkava yhtenäiskouluprosessi esiintyy nykyiseen verrattuna?
- Ensi lukuvuonna ei vielä suuria muutoksia näy tässä Hämeenkylän koulun päärakennuksessa. Mutta koulun johdon, oppilashuoltotyön ja erityisopetuksen osalta se vaikuttaa työhön jo hyvinkin paljon. Tällä hetkellä mietimme mm. sitä, millä tavalla tehdään kevään aikana yhteistyötä niiden esikoulujen kanssa, joista meille ensi syksynä tulee uusia ekaluokkalaisia. Tuleva yhtenäiskoulu näkyy myös siinä, että ensi syksystä alkaen meillä vähenee alkavien 7.-luokkien määrä, jotta sitten vapautuu tilaa 4.-6.-luokkalaisille tulevaisuudessa.

Vaikuttaako se mitenkään yläaste ikäisten nykyiseen opiskeluun?
- Nykyiset yläkoulun oppilaat eivät juuri tule isoja muutoksia kokemaan. Iso muutos tulee vuoden 2016 syyslukukauden alkaessa.

Kuinka paljon nuoremmat opiskelijat käyttävät Hämeenkylän yläkoulun rakennusta omaan käyttöönsä?
- Tuolloin vuonna 2016 aika monta luokkatilaa siirtyy 4-6-luokkalaisten käyttöön. Tämä tarkoittaa sitä, että opettajlla on selvästi nykyistä vähemmän omia luokkia. Opettajat joutuvat kiertämään eri luokissa opetustaan pitämässä.

Rakennetaanko pihalle ala-asteikäisten käyttöön keinuja tai kiipeilytelineitä välitunteja varten?
- Hiekkakenttä Hämeenkylän koulun päärakennuksen ja Variston koulurakennuksen välissä tulee muuttumaan kovasti. Sen rakentamisesta on laitettu vireille suunnitelma, ja jatkossa oppilaskunta pääsee osallistumaan sen suunnitteluun.

Osallistuvatko nuoremmat koulun juhliin jotenkin erityisellä tavalla?
- Koulun juhlien käytäntöjä ei ole vielä ehditty miettiä. On kuitenkin selvä, että juhlien osalta koulun oppilaat joudutaan jollain tavalla jakamaan. Oppilaita on sitten niin paljon, etteivät kaikki mahdu samaan juhlaan.

Mitä mieltä itse olet koko yhtenäiskoulusta?
-Yhtenäiskoulussa jotkut oppilaat ovat samassa koulussa yhdeksän vuotta, koko peruskoulun ajan. Mielestäni se on hyvä periaate. On selvä, että iso muutos aiheuttaa paljon lisätyötä.

toimittajana Saga 8B

torstai 10. huhtikuuta 2014

Hämeenkylän koulu Taisto-finaaliin!

Kuva lainattu sivulta
http://tapahtumat.yourmove.fi/yourmove
Taisto-lihaskuntokampanja on suunnattu yläkouluikäisille nuorille. Tänä vuonna siihen osallistui yhteensä 78 500 oppilasta 334 koulusta. Taiston aluekilpailut on nyt käyty ja finaaliin selvisi 12 koulua. Näiden 12 joukossa oli myös meidän koulumme! Taiston finaali käydään Espoon Barona-areenalla 9.5.

Kaikissa kilpailuun osallistuneiden koulujen joukkueissa on neljä oppilasta: kaksi tyttöä ja kaksi poikaa. Toinen tytöistä suorittaa haastavan Taisto-radan ja toinen suorittaa yksilötehtävänä punnerrukset sekä riipunnan. Pojista myös toinen suorittaa Taisto-radan, ja toinen yksilötehtävät, leuanvedot sekä dipit.

Taiston yleinen tunnelma katsomossa on mahtava, ja kaikkia kouluja kannustetaan!

Videoita Taistoon liittyen löydät -> http://tapahtumat.yourmove.fi/taisto/videot-1

toimittajina Johanna ja Linda

tiistai 8. huhtikuuta 2014

Virtuaalinen asiantuntijavierailu tuo uusia mahdollisuuksia oppitunnille

Matematiikkaa syvällisemmin -valinnaiskurssilla päästiin pilotoimaan viime maanantaina virtuaalisen asiantuntijavierailun mahdollisuuksia ja ongelmia. Olimme yhteydessä Vantaan Energian kehityspäällikköön Lync-videoneuvotteluohjelman avulla. Tarkoituksena oli testata sekä virtuaalivierailijan hyötyjä että ohjelmiston soveltuvuutta. Oppilaat kokivat erittäin hyvänä mahdollisuutena jatkossa saada asiantuntijan näkemyksiä oppitunneille. He toivoivat, että virtuaaliasiantuntijoita voitaisiin hyödyntää monissa oppiaineissa.

Pilottivierailulla emme olleet sopineet tarkoituksella tarkasti rajattua aihetta, mutta jatkossa olisi varmasti hyvä rajata vierailun kesto ja teema hyvin tarkkaan. Näkisin, että vierailijan sekä oppitunnin näkökulmasta n. 15-20 min vierailu voisi olla hyvä. Haasteena voi alkuun olla oppilaiden aktivoiminen esittämään kysymyksiä, sillä kynnys kysymyksen esittämiseen verkkovälitteisesti on vielä outoa ja uutta. Luokkatilanteessa etäyhteystekniikan, webkamera ja konferenssimikki, sijoittelua ja käyttöä tulee suunnitella etukäteen tarkasti, jotta kaikki sujuu toivotusti vierailun aikana.

Näen, että virtuaaliasiantuntijat ovat perusopetuksessakin uusi loistava mahdollisuus tuoda asiatuntijoiden näkemyksiä tunneille sekä yhdistää koulu ja työelämää!

Timo Järvenpää, matematiikan ja fysiikan lehtori

maanantai 7. huhtikuuta 2014

Ruokapäiväkirja kouluruuasta: vko 12

Halusimme tutkia viikon ajan koulun ruokia, joten päätimme pitää ruokapäiväkirjaa.







Tässä on viikon 12 ajalta kouluruokapäiväkirja:

Maanantai
Ruokana oli aurinkoista broilerikastiketta, riisiä sekä salaattia. Mielestämme ruoka oli ihan hyvää, mutta riisin seassa oli kovia paloja.

 
Tiistai
Ruokana oli jauheliha-spagettivuokaa ja salaattia. Ruoka oli hyvää, mutta seassa oli eilisen päivän tapaan taas kovia palaneita paloja.



Keskiviikko
Ruokana oli jauhelihakeittoa, ruisleipää ja omenalohkoja. Ruoka oli kaikin puolin hyvää.



Torstai
Ruokana oli punajuuripihvejä, perunaa, kermaviilikastiketta ja salaattia. Pihvit olivat aika pahoja eikä ruuassa ollut ollenkaan lihaa.
 

Perjantai
Ruokana oli välimeren kalakastiketta, pastaa, lohkoperunoita ja salaattia. Kastike oli pahaa, mutta muuten ruoka oli ihan hyvää.


toimittajina Jasmin 8B ja Viivi 8B

perjantai 4. huhtikuuta 2014

Kolme porrasta ylöspäin

Eriyttäminen on viime aikoina opetuksessa paljon puhuttanut asia. Eriyttäminen tulkitaan hyvin usein oppimisvaikeuksien tukemiseksi. Lahjakkaiden ja motivoituneiden oppilaiden löytäminen luokasta ja heidän tukemisensa jää monesti valitettavasti vähälle huomiolle. Ylöspäin eriyttäminen toteutetaan helposti määrää eikä laatua kasvattamalla.

Oppimisvaikeuksisten oppilaiden tukeminen on perusopetuksessa ensiarvoisen tärkeää, ja tähän meillä onkin kouluissa kehitetty hyviä toimintamalleja (mm. samanaikaisopetus, pienryhmäopetus ja tukiopetus). Meillä ei ole kuitenkaan varaa hukata matematiikasta kiinnostuneita ja matemaattisesti lahjakkaita oppilaita, jotka kaipaavat lisää haasteita ja haluavat kehittää omaa osaamistaan eteenpäin.

Kuinka tunnistaa?

Ylöspäin eriyttämistä kaipaava oppilas ei välttämättä vaadi oma-aloitteisesti opettajalta lisätehtäviä eikä halua opettajan huomiota, vaan opettajan pitäisi löytää hänet ja osata tukea häntä yksilöllisesti. Eri tahojen toteuttamat matematiikkakilpailut sekä kurssikokeiden bonustehtävät ovat opettajalle hyviä mahdollisuuksia nähdä oppilaan matemaattista ajattelua ja havaita ylöspäin eriyttämisen tarve.

Esimerkiksi viime viikolla suurin osa Hämeenkylän koulun oppilaista osallistui matematiikan tunneilla kansainväliseen Kenguru-kilpailuun (http://www.mayk.fi/kenguru), jonka tuloksista voi poimia tietoa oppilaiden ylöspäin eriyttämisen tarpeesta.

Kuinka tukea?

Olen kokeillut viime vuosina erilaisia keinoja tukea motivoituneita oppilaita matematiikassa. Nykyistä ajatustani eriyttämisestä voisi kuvat kolmella portaalla ylöspäin oppilaan kiinnostuksen mukaan.

Oppikirjan haastavat tehtävät voivat olla yksi mahdollisuus ylöspäin eriyttämiseen. Monissa tilanteissa niistä ei löydy riittävästi haasteita, joten loistava mahdollisuus on tarjota oppilaalle oppitunnilla pitkän matematiikan oppikirja, josta hän voi etsiä kiinnostavia tehtäviä. Kun innostus matematiikan ylöspäin eriytymiseen on löydetty, oppilaalle voi tarjota mahdollisuutta suorittaa lukion pitkän matematiikan kursseja jo yläkoulun aikana.

Miksi ei opiskelisi jo enemmän matematiikkaa peruskoulun aikana?

Hämeenkylän koulussa kaksi vuotta sitten 9.-luokkalainen suoritti kaksi pitkän matematiikan kurssia Vaskivuoren lukion kanssa yhteistyössä, ja oppilas sai nämä kurssit hyväksiluettua siirryttyään lukioon. Tänä keväänä 8.-luokan valinnaiskurssin oppilailla on tavoitteena haastaa itsensä suorittamalla lukion pitkän matematiikan ensimmäinen kurssi valinnaiskurssin aikana. Ensi lukuvuonna vastaavaa valinnaiskurssia ei valitettavasti ole tarjolla, mutta matematiikasta kiinnostuneita tuetaan pakollisten kurssien yhteydessä.

Timo Järvenpää, matematiikan ja fysiikan lehtori

tiistai 1. huhtikuuta 2014

Miten nuoret viettävät vapaa-aikaansa?

Kysyin kahdeksasluokkalaisilta mediatekstit-valinnaisryhmästä heidän vapaa-ajastaan vietostaan.

Mitä teet vapaa-ajallasi?
 
Suuressa osassa vastauksista tosin oli - yllätys, yllätys - tietokoneen käyttö. Onneksi nuoret kertoivat tekevänsä myös muita juttuja. Tässä heidän vastauksiaan:
  • olen kavereiden kaa tai ihan vaan kotona
  • ulkoilutan koiraa, leivon joskus
  • oon treeneissä
  • olen kotona, välillä luen, olen koneella
  • kuuntelen musaa, tanssin
  • oon koneella
  • käyn treeneissä, oon kavereiden kanssa, laulan
  • kirjoitan, oon koneella
  • tanssin, laulan, kuuntelen musaa
  • meen ulos
  • pelaan
  • hääräilen koneella
  • ihan vaa kotona
  • chillaan
  • katson telkkaria, harjoittelen ohjausta
  • pelaan, editoin
  • piirrän, teen läksyjä tai luen kokeeseen, leivon jotain
 
Mitä harrastat ja kuinka usein?
 
Kyselyyn vastanneilla oppilailla on paljon erilaisia harrastuksia ja suurin osa nuorista harrastaa jotakin ”ohjattua” harrastusta. Tässä heidän harrastuksiaan:
  • olen joka päivä talleilla, välillä ratsastan, välillä teen tallitöitä
  • tanssia 2 kertaa viikossa ja laulutunteja kerran viikossa
  • kitaran soittoa ja salibandyä 2 kertaa viikossa
  • fudista, joskus
  • lenkkeilyä joka päivä n. puolitoista tuntia
  • partiota ja kalastusta, välillä
  • en harrasta mitään erityistä, luen ja kirjoitan paljon
  • cheerleading 2 kertaa viikossa
  • ratsastusta kerran viikossa, pianon soittoa
  • kilpauintia 9 kertaa viikossa, ratsatusta kerran viikossa
  • muodostelmaluistelua 6 kertaa viikossa
  • lenkkeilen 3 kertaa viikossa
  • soitan rumpuja kerran viikossa
  • partiota ja käyn salilla
  • kuvataidekoulua kerran viikossa, soitan pianoa kerran viikossa

Oletko vapaa-ajallasi usein kavereidesi kanssa? Missä olette?
 
Suurin osa oppilaista kertoi olevansa ainakin joskus kavereiden kanssa. Muutamien vastauksissa kysymykseen ”Missä olette?” vastaukset olivat tämän tyyppisiä: olemme siellä sun täällä, jossain ulkona tai milloin missäkin. Mielestäni tämän tyyppiset vastaukset kuulostavat vähän siltä, ettei nuorilla välttämättä ole vapaa-ajanviettopaikkaa. Ehkä juuri nuorille suunnattuja vapaa-ajanviettopaikkoja pitäisi olla vielä enemmän. Toisaalta alueeltamme löytyy kyllä paljon erilaisia harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Pähkinärinteessä on myös nuorisotila ”Nurkka” ja seurakunnalla on myös erilaisia nuorille suunnattuja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia, kuten nuorten avoimet ovet.

Tässä yleisempiä vastauksia 3. kysymykseen:
  • olen usein ja yleensä olemme meillä tai kavereillani, tai kauppakeskuksissa
  • en
  • niin usein kuin mahdollista, ollaan esim. ulkona, kahvilla, kotona, kaupungilla
  • olen aika usein kavereiden kanssa, olemme mm. stadissa
  • leffassa
  • aika harvoin, ollaan meillä tai niillä
  • vaihtelee, milloin missäkin

toimittajana Linda 8b