equations

perjantai 27. syyskuuta 2013

torstai 26. syyskuuta 2013

TVT mielekkäästi opetuksessa: Vastausjärjestelmä

Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen mielekkäästi opetuksessa vaatii opettajilta uusia ideoita. Laitteita ei ole järkeä käyttää vain laitteiden vuoksi, vaan uutta teknologiaa kannattaa hyödyntää opetuksen tukena mielekkäästi. TVT:n lisääminen opetukseen kannattaa aloittaa miettimällä, mitä osaa opetuksestani haluaisin toteuttaa uuden teknologian avulla eikä pohtia mihin käyttäisin älytaulua, kun se on luokassani. Eihän joka tunnilla katsottu DVD-ohjelmiakaan, kun DVD-soittimet tulivat osaksi opetustilojen varustelua.
 
Fysiikan kertaustunnilla oppilaat vastasivat lämpölaajenemiskysymykseen klikkaamalla oikeaa vaihtoehtoa kädessään olevasta vastauskapulasta. Piirakkakuviossa näkyvät oppilaiden vastausvalinnat.


Hämeenkylän kouluun saimme Smart Response -vastausjärjestelmän TVT-hankerahoituksella keväällä 2013 juuri ennen kesälomaa. Nyt syksyn aluksi olemme päässeet testaamaan vastauskapuloiden mahdollisuuksia. Opettajille pidetyssä TVT-koulutuksessa viime viikolla vastauskapulat herättivät kiinnostusta ja niiden hyödyntämistä opetukseen alkoi suunnitella moni opettaja.




Tällä viikolla olen itse toteuttanut kahden 8.-luokan kanssa fysiikan kokeeseen kertaamista vastauskapuloilla. Oppilaat pääsivät ensin vastaamaan 22 kysymykseen lämpö-fysiikkaan liittyen. Kysymyksissä oli vastausvaihtoehdot A-C, joista oppilas päätteli oikean vastauksen ja klikkasi valintansa kapulalla. Kun kaikki oppilaat olivat vastanneet kaikkiin kysymyksiin, kävimme läpi kysymysten oikeat vastaukset ja samalla pystyimme katsomaan kuinka monta prosenttia oppilaista oli ollut oikeassa. Toteutimme kertauksen anonyymisti, jolloin ei voi selvittää yksittäisen oppilaan vastauksia. Vastaava kysely olisi mahdollista toteuttaa myös kokeena niin, että oppilaiden vastaukset tallentuvat nimillä opettajan arviointikirjaan. Uudenlainen kertausmuoto sai oppilailta hyvin lämpimän vastaanoton!

Kannustan kaikkia etsimään mielekkäitä tapoja hyödyntää TVT:tä omassa opetuksessaan!

teksti: Timo Järvenpää, matematiikan ja fysiikan opettaja, AV-tukihenkilö
kuvat: Timo Järvenpää ja Eevaleena Karjalainen

tiistai 24. syyskuuta 2013

Käsitöiden keskipitkässä valinnaisessa tuunataan


Tekstiilityön Tuunataan tekstiileitä -kurssilla valmistetaan vaatteita, asusteita ja sisustustekstiilejä kierrätysmateriaaleista. Välineenä käytetään pääosin ompelukonetta ja saumuria. Tuotteet suunnitellaan itse.

Lähdimme käymään keskipitkän käsityön valinnaistunnilla ja haastattelimme kurssin opettajaa Tiina Huttusta.

Minkälainen tämän vuoden ryhmä on?
- Valtava ryhmä, mutta kuitenkin hyviä oppilaita, jotka ovat omatoimisia, joten he kykenevät tekemään nämä työt. Yritämme pärjätä pienissä tiloissa.

Mistä kierrätysmateriaalit saadaan?
- Olen itse tuonut niitä, oppilaat ja opettajat ovat myös tuoneet. Kierrätysmateriaaleja -vanhoja tekstiilejä sisustustekstiileistä vaatteisiin - saa tuoda koululle!

 












Mikä materiaali on suosituin?
- Suosituin on farkku.

Minkälaisia töitä oppilaat ovat kurssilla aiemmin valmistaneet?
- Laukusta vaatteisiin, housujen kavennuksia, korjauksia...

Mitä töitä oppilaat valmistavat nyt?
- Kaikkien on pakko tehdä yksi korjaustyö, sisustus- tai säilytystyö ja yksi vaate. Jos aikaa jää, he saavat tehdä muuta.

Toimittajina Jasmin ja Pihla

maanantai 23. syyskuuta 2013

Syksyinen luokkaretki Salmisaareen

9C oli tiistaina 3.9. luokkaretkellä. Kävimme heidän oppitunnillaan kyselemässä luokkaretkestä.

Missä olitte luokkaretkellä?
- Salmisaaren liikuntakeskuksessa.
- Salmisaaressa Helsingissä.
- En muista.
- Helsingissä.

Mitä teitte?
- Oltiin urheilemassa ja syömässä.
- Pelailimme erilaisia pelejä, kuten biljardia, keilailimme ja saimme kokeilla esim. jousiammuntaa.
- Pelattiin biljardia, keilausta, nyrkkeilyä, jousiammuntaa, laserpujottelua. Kaikkea erilaista toimintaa. Syötiin RAXissa.
- Kaikkea turhaa.

Mitä mieltä olit retkestä?
- Oli kivaa, koska jäin Helsinkiin sen jälkeen.
- Ihan kivaa koska ei tarvinnut olla koulussa.
- Mielestäni retkellä oli mukavaa, kun sai testata uusia juttuja.
- Ihan jees, ei tarvinnu olla koulussa opiskelemassa.
- Ihan kiva koska oli tekemistä eikä koulua ja käytiin käytiin RAXissa.
- Ihan ok, ainaki koulusta pois (y)
- Oli siel ihan jees, kivempaa ku koulu :D

Haastattelimme myös 9C:n luokanvalvojaa Timo Järvenpäätä retkestä.

Miksi kävitte jo nyt luokkaretkellä?
- Luokkani oppilaiden vanhemmat halusivat palkita hyvin käyttäytyvät oppilaat. Retki oli suunnitteilla jo viime keväänä. Se oli täysin vanhempien järjestämä.

Miten oppilaat suhtautuivat retkeen?
- Erittäin loistavasti.

Millainen päivä oli?
- Päivä ylitti odotukset. Olimme Salmisaaressa aktiviteeteissä ja kävimme syömässä RAX:issa. Retki paransi varmasti luokkahetkeä. Kiitokset luokan vanhemmille retken järjestelystä!

Toimittajina Pihla ja Jasmin

Harrastuksien ja koulun yhteensovittaminen

Harrastusten yhteensovittaminen koulun kanssa voi olla hankalaa. Pyysimme äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Eevaleenaa kyselemään tunnin alussa oppilailtaan, miten he sovittavat harrastuksensa ja koulun yhteen. Vastauksensa nimettömillä lapuilla ovat antaneet luokat 8B ja 9A.

Milloin teet läksysi? (Ennen vai jälkeen harrastusten, vai miten muuten?)
- Ennen koulua aamulla tai koulussa ennen tuntia.
- Ilalla harastusten jälkeen.
- Ennen harrastuksia.
- Sillon ku kerkeen, usein illalla treenien jälkeen.
- Teen läksyt kun tulen kotiin.
- Yritän tehdä suurrimman osan läksyistä ennen harrastusta.

Häiritseekö koulu harrastuksia, tai harrastukset koulua?
- Molemmat häiritsee toisiaan.
- Joskus.
- Ei häiritse.
- Ei häiritse ainakaan kauheasti.
- Ei häiritse, koulu pitää hoitaa.
- Ei häiritse, paitsi jos joutuu pytää ulkomaan kisojen takia koulusta vapaata.

Onko sinun vaikea ehtiä harrastuksiin?
- Välillä.
- Ei ole.
- Ei onneksi.
- Välillä, jos alkaa esim. klo 16.
- Yleensä ei.
- On vaikea ehtiä.

Itsellämmekin on välillä hankaluuksia koulun ja harrastuksien kanssa, mutta yleensä teemme läksyt ennen harrastuksia.

Toimittajina Jasmin ja Pihla

sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Puhelimen käyttö kouluajalla


Haastattelimme muutamia koulumme opettajia ja oppilaita. Kysyimme heidän mielipidettään puhelimen käytöstä kouluajalla ja saimme vaihtelevia mielipiteitä asiasta.

”Mitä mieltä olet puhelimen käytöstä tunnilla, välitunnilla tai kouluajan sisäisillä matkoilla?”
Kaikkien opettajien mielestä puhelin ei kuulu tunnille, välitunnilla on kaikkien mielestä ok, mutta myös mainitsivat, että voisi puhua kaverille suoraan, eikä netin välityksellä. Myös kouluajan sisäisillä matkoilla on ok käyttää puhelinta.

”Entä mitä mieltä olet puhelimen lataamisesta tunnilla?”
Monet sanoivat, että heidän mielestään on ok, jos oppilas lataa tunnilla puhelinta, kunhan sitä ei käytetä samalla. Osa oli kumminkin sitä mieltä, että puhelimen lataus ei kuulu tunnille, kun sen voi tehdä kotonakin.

”Entä onko puhelinta mahdollista käyttää fiksusti tunnilla esim: tietokoneen korvikkeena?”
 "Kyllä, kyllä on", vastaavat useimmat opettajat.
”Olemme käyttäneetkin jo kerran tänä syksynä, kun koneet olivat hitaita ja netti ei toiminut. Siinä tilanteessa puhelimen netti oli paljon nopeampi valinta.”
”Oppilaan on helppo näyttää joku vaate, jonka haluaa tehdä käsityötunnilla, puhelimen kautta, ja on hyvä myös, kun ei tarvitse varata tietokoneita tuntia varten.”

”Minkälaisia rangaistuksia annat puhelimen käytöstä oppitunnilla ja ovatko ne liian lieviä tai kovia?”
Rangaistuksina toimivat jälki-istunnot, kännykkäparkit ja puhelimen takavarikointi, tosin useimmat sanovat, ettei näihin tarvitse monesti turvautua.

Oppilaat käyttävät puhelinta haastattelujen perusteella kouluajalla lähinnä netissä surffailuun, Facebookin käyttöön ja Wilman katsomiseen. Jotkut myönsivät käyttäneensä puhelinta tunnilla, tosin rangaistuksia olivat saaneet vain muutamat, ja heidän mielestään ne olivat liian kovia.



Toimittajina Aleksi ja Elias

KouluRuoka

Olemme pohtineet kouluruokaa. Mielestämme se ei ole aina sellaista syötävää. Toivoisimme parempaa kouluruokaa:

•Enemmän hyviä ruokia, esim. kalapuikkoja ja lihapullia
•Ei mitään 8 lihapullan rajoituksia
•Liikaa kasviksia
•Enemmän jälkiruokia
•Paremmat välipalat
•Enemmän ruokavalintoja
•Toisivat lisää hyviä ruokia, ettei ne loppuisi
•Muuttaisivat reseptejä paremmiksi

Toimttajat: Daniel, Peter ja Muhis

maanantai 16. syyskuuta 2013

Kauhuelokuva tytöille että pojille

Eroaako tyttöjen ja poikien elokuva maku toisistaan? Enpä usko että mitään kauhean merkittäviä eroja on. Tytöt vaan eivät välttämättä hirveästi välitä sota- tai väkivaltaleffoista mutta kyllä tyttöjäkin löytyy joka lähtöön.

Leffa-arvostelussa Mama

-Lajityyppi: Kauhu

- Ohjaaja: Andrés Muschietti

- Pääosissa: Jessica Chastain, Nikolaj Coster-Waldau, Megan Charpentier, Isabelle Nélisse.

- Elokuvan kansi: 4/5 pelottava ja antaa heti alussa pienen palan elokuvasta.
Kuva on otettu Finnkinon sivulta
- Juoni: 4/5 Juoni kulkee koko ajan eteenpäin, ehkä tökkäsi pari kertaa, muuten todella hyvä ja pelottava. Sisarukset Victoria ja Lily katoavat jälkiä jättämättä, kun heidän vanhempansa menehtyvät järkyttävässä onnettomuudessa. Viiden vuoden etsimisen jälkeen tyttöjen setä Lucas (Nikolaj Coster-Waldau) ja tämän tyttöystävä Annabel (Jessica Chastain, Zero Dark Thirty) vihdoin löytävät heidät. Lapset ovat selviytyneet kuin ihmeen kaupalla piileskelemällä pienessä metsämökissä. Pariskunta ottaa tytöt huostaansa ja huomaa pian, että kun silmä välttää, tytöt saavatkin seuraa leikkeihinsä.

- Traileri: 3/5 ei sytytä tarpeeksi , mutta antaa silti vinkin elokuvan kulusta.

- Näyttelijät: 4/5 Suoriutui ihan hyvin jossain kohin huuto tosin meni yli.

- Loppu arvosana 4/5 Ihan hyvä kauhuleffa , kyllä siihe sen 1h ja 40 min voi käyttää ajastaan. (:

Esimerkiksi tämä elokuva sopii sekä tytöille että pojille, kauhuelokuvista tykkääville. Elokuva on jännittävä eikä verta roisku.

toimittajina Emilia ja Tommi

Ruokailutiimi

Koulumme perustaa ruokailutiimin kymmenestä kahdeksasluokkalaisesta ja koulun keittäjistä, sekä kotitalouden opettajasta Paula O’Connorista. Haastattelimme Paulaa etukäteen ruokailutiimiin liittyen.

Kuinka paljon luulet että oppilaita kiinnostaa ruokailutiimi, ja onko tähän mennessä paljon hakijoita?
- Tähän mennessä kiinnostuneita on ollut tosi mukavasti, noin 20 oppilasta on käynyt ilmaisemassa kiinnostuksensa. Olen positiivisesti yllättynyt, että ruokailutiimi kiinnostaa niin monia.

Miten ruokailutiimi pääasiassa toimii?
- Ruokailutiimissä pyrimme yhdessä parantamaan kouluruokailua oppilaiden ja keittiöhenkilökunnan kanssa.

Kuinka usein ruokailutiimi kokoontuu?
- Noin kerran kuukaudessa. Alussa tapaamia on hieman useammin.

Miten ja missä tiimi yleensä kokoontuu?
- Kokoonnumme minun kotitalousluokassani.

Minkälaisia oppilaita haluaisit ruokailutiimiin?
- Oppilaita, jotka ovat innostuneita, motivoituneita ja sitoutuneita toimintaan.

Toimittajana Jasmin & Saga

sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Matematiikkaa syvällisemmin -kurssi


Tuntuuko matematiikka mukavalta ja helpolta? Haluaisitko tutustua matematiikan maailmaan syvällisemmin? Logiikka? Numeeriset menetelmät? Talousmatematiikka? Lukuteoria? Matematiikkaa syvällisemmin -kurssi on suunnattu matematiikasta kiinnostuneille ja mahdollisesti lukioon tähtääville 8.-luokkalaisille. Kurssilla käsitellään matemaattisia pulmia, pelejä sekä laajennetaan osaamista lukion matematiikassa käsiteltäviin teemoihin huomioiden oppilaiden kiinnostuksen kohteet. Kurssilla osallistutaan matematiikkakilpailuihin sekä tehdään mahdollisuuksien mukaan teemavierailuja.

Olimme tutustumassa Timo Järvenpään Matematiikkaa syvällisemmin -kurssiin. Haastattelimme sekä opettajaa että kahta oppilasta. Alla on otteita keskustelusta.

Kuka olet?
- Timo Järvenpää, matematiikan ja fysiikan lehtori

Kuinka haastava matematiikan keskipitkä valinnaiskurssi on asteikolla 1-10 pakolliseen matematiikkaan verrattuna?
-Peruskoulun matematiikkaan verrattuna kurssin vaikeustaso olisi 8.

Mitä mieltä olet oppilaiden ongelmanratkaisukyvystä?
- Suomen matematiikan opiskelu peruskoulussa on melko menetelmäkeskeistä verrattuna moniin muihin maihin. Menetelmiä osataan hyvin, mutta kuitenkin ongelmanratkaisukyvyn kehittämiseen tarvittaisiin lisää perehtymistä…

Mistä sait motivaatiota järjestää tällaisen kurssin?
- Halusin tarjota oppilaille enemmän ideoita ja mahdollisuuksia matematiikan parissa, Timo sanoo. Lisäksi hän kertoo, että oli haaveillut jo pidemmän aikaa matematiikan valinnaiskurssista. Kurssille oli myös paljon kysyntää, sillä keskipitkiä valinnaiskursseja ei ollut tarpeeksi.

Miten kurssi on lähtenyt käyntiin?
-Loistavasti! Timo hymyilee iloisesti, - Oppilaat ovat upeita ja asiaan on päästy hyvin käsiksi. Suurin osa asioista liittyy lukion matematiikkaan.

Timo intoutui puhumaan vielä enemmänkin, mutta kirjoittajamme ei ihan pysynyt perässä…

Seuraavana vuorossa oli oppilaiden haastattelu. Ensin kysyimme, saiko heidän nimensä julkaista blogissa, ja vastaus oli myöntävä.

Miksi valitsitte juuri tämän kurssin?
-Mä myöhäistyin valinnaisaineiden valinnasta, Jussi kertoo.
Aino ei oikein tiennyt, mikä kurssi olisi hyvä, mutta kiinnostui lopulta matematiikan kurssista.

Mitä odotatte tältä kurssilta?
-Hmm… no, matikkaa, Jussi toteaa (Et kai? :D )
Aino ei osannut sanoa, mitä odottaa kurssilta.

Ovatko tehtävät helppoja, vaikeita vai mahdottomia?
- Helppoja, mutta joskus vaikeita, kuului vastaus molemmilta oppilailta. Tehtävät eivät koskaan olleet mahdottomia.

Lopuksi kysyimme, olivatko haastateltavat aikeissa hakea lukioon, ja vastaus oli kyllä.

Tässä on tehtävä, jota oppilaat ratkaisivat, kun saavuimme luokkaan:
Ohje: muunna iät kymmenjärjestelmään.

Jutun tekivät Neela ja Milja

P.S.
-Tehtävät ei mahdottomia? En edes tiedä miten aloittaisin, Milja kauhistelee.
-Niiin siis…. what? Neela tuijottaa tehtävää silmät suurina.

Toimittajat ehdottavat: -Kokeilkaa tekin, osaatteko ratkaista yllämainitun tehtävän ;)

perjantai 13. syyskuuta 2013

Valinnaisainehaastattelu: Kokkaa ja kehity

Menimme haastattelemaan kahdeksasluokkalaisia, jotka olivat valinneet kotitalouden keskipitkäksi valinnaisainekurssiksi. "Kokkaa ja kehity"- kurssilla hankitaan valmiuksia erilaisten kotitöiden suorittamiseen. Siellä suunnitellaan ja valmistetaan ruokia ja leivonnaisia kotoisaan tyyliin sekä kurkistetaan myös kansainvälisiin keittiöihin. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti oppilaille, jotka eivät voi valita pitkää kotitaloutta. Kurssia vetävät Paula O’Connor ja Johanna Mustonen.

Minestronekeitto valmistuu.











Haastattelimme muutamia kurssin oppilaita:

Miksi valitsit köksän?
- Koska köksä on kivaa.

Mistä pidät eniten kotitaloudessa?
- Hyvästä yhteishengestä.

Kokkaatko paljon kotona?
- En paljon ollenkaan.

Mistä asti suunnittelit valita kotitalouden keskipitkäksi valinnaiseksi?
- Kun kuulin ettei köksää ole enää kasilla niin päätin valita sen valinnaiseksi.











Opettaja-Paulan haastattelu:

Mistä pidät eniten työssäsi?
- Minusta on hienoa työskennellä nuorten kanssa.

Milloin päätit haluavasi kotitalouden opettajaksi?
- Pidin kovasti kotitaloustunneista kun olin itse yläkoulussa. Jo 7.-luokalla aloin haaveilla siitä, että minusta tulisi joskus kotitalousopettaja.

Minkälaisia oppilaat ovat tunneilla?
- He ovat yleensä ottaen innokkaita, ahkeria, kivoja ja positiivisia.

Mistä saat tehtävät kokeisiin?
- Kun teen kokeita, ajattelen mitkä ovat koealueen tärkeimmät asiat. Sitten teen niistä kysymyksiä. Lopuksi "maustan" kokeen muutamalla tosi haastavalla kysymyksellä.

Miten "Kokkaa ja kehity" -kurssi eroaa muista köksän kursseista?
- Kokkaa ja kehity kurssi on tarkoitettu kaikille kotitaloudesta innostuneille oppilaille. Kurssi sopii erityisesti niille, jotka haluavat kokeilla montaa valinnaisainetta, eivätkä tule pitkälle valinnaiskurssille. Kurssia on viikossa vain kaksi tuntia. Täällä pääpainotus on käytännön työtaitojen opiskelussa. Kurssilla on käytännön työkokeet.











toimittajina Emma ja Ella

keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Hämeenkylän koulusta yhtenäiskoulu? - Ilkka Kalo vastaa

Vantaan kaupunki suunnittelee Tuomelan koulun ja Hevoshaan koulun lakkauttamista vuoden 2016 alussa. Sen seurauksena Hämeenkylän koulusta tulisi yhtenäiskoulu.

Tuomelan koulu lakkautetaan koska se on huonokuntoinen ja osin käyttötarkoitukseensa sopimaton ja korjaaminen tulisi maksamaan yli 5 miljoonaa. Kysyimme pari kysymystä eräältä idean isältä, Vantaan perusopetuksen johtajalta Ilkka Kalolta.

Miten Hämeenkylän koulun toiminta tulisi muuttumaan, jos Tuomelan koulu lakkautetaisiin?

- Osaksi Hämeenkylän koulua tulisi uusi rakennus, eli nykyinen Rajatorpan koulun Variston opetuspiste. Asteittain myös vuosiluokkien 1.-6.-oppilaita tulisi Hämeenkylän koulun oppilaiksi.

Minne Tuomelan koulun oppilaat sijoitettaisiin?
- Tuomelan koulun lähialueella asuvia oppilaita siirtyisi asteittain Pähkinärinteen, Askiston ja Hämeenkylän kouluihin.

Harkitaanko vuorokoulua yhä ja miten se tulisi vaikuttamaan yläkoululaisiin?
- Vuorolukua ei ole harkittu, mutta joinakin koulupäivinä oppilaiden koulupäivät saattaisivat olla enemmän iltapäiväpainotteisimpia kuin tällä hetkellä on, esim. ma-ke koulua 8-14/15 ja to ja pe klo 10/11-15/16

Tulisiko Tuomelan koulun henkilökunta Hämeenkylän kouluun?
- Pienimmille oppilaille tulisi luokanopettajat, joista osa voi siirtyä Tuomelan koulusta.

Miten kaikki mahtuisivat Hämeenkylän kouluun?
- Hämeenkylän oppilasmäärä tulisi olemaan suurimmillaan noin 700 oppilasta, tällöin olisi käytössä myös nykyinen Variston opetuspisteen kuusi luokkahuonetta. Ilman em. tiloja Hämeenkylässä on aiemmin ollut noin 700 oppilasta, joten kyllä kaikki mahtuu hyvin.

Voiko oppilaiden opetus ja oppiminen kärsiä?
- Kuten edellisessä vastauksessa totesin, niin kymmenisen vuotta sittenkin näin toimittiin ja silloin oppiminen ja opetus eivät kärsineet. Näin ollen uskon, että opetus ja oppiminen sujuisivat hyvin, jos Tuomelan koulun tiloista päätettäisiin luopua.

toimittajina Viivi, Johanna ja Linda

tiistai 10. syyskuuta 2013

Haastattelussa uudet seiskat


Kävimme haastattelemassa 7.-luokkalaisia luokanvalvojan tunnilla perjantaina 30.8. Kokosimme blogiin 7. -luokkalaisten itse kirjoittamia vastauksia.

Miten olet viihtynyt Hämiksessä? Minkälaisen kuvan olet saanut koulusta?

- Hyvin, olen saanut hieman hämärän kuvan koulusta.
- Olen viihtynyt ja olen saanut hyvän kuvan ja koulu vaikuttaa tosi mukavalta.
- En ole varma, ihan ok.
- Ihan 5/5, aika tiukka koulu!
- On ollut kivaa. Mukava koulu.
- Olen viihtynyt hyvin. Hämis on ihan kiva koulu.
- Olen viihtynyt Hämiksessä.
- Ihan hyvä koulu.
- Iha ok.

Millainen ilmapiiri koulussa ja luokallasi on?

- Zombi?
- Hyvä ja rento.
- Aika hyvä molemmissa.
- Paras ja huumorintajuinen
- Koulussa on hyvä ilmapiiri ja luokallamme myös.
- Mukava ja hupsu.
- Kiva. On hauskaa ja on saanut uusia kavereita.
- Maailman paras!
- Ihan hyvä.

Mitä mieltä olet kasi- ja ysiluokkalaisista? Miten he ovat mielestäsi ottaneet uudet seiskat vastaan?

- Mielestäni he ovat ottaneet seiskat vastaan hyvin eivätkä ole kiusanneet ketään, he ovat olleet ihan mukavia
- Mielestäni he ovat reiluja. He ovat ottaneet meidät hyvin vastaan.
- Ne pärisee ja nauraa meille!
- Ihmisiä ne on.
- Ne on hauskoja!
- Kivasti, ei ole kiusannut.
- Kasi- ja ysiluokkalaiset on pellejä, huonosti.

Onko sinulla kavereita uudessa koulussa? Oletko saanut uusia kavereita? Pääsitkö vanhojen kavereittesi kanssa samalle luokalle?

Vastausten perusteella kaikilla on kavereita.

Millä tavoin yläkoulu on erilainen kuin alakoulu?

- Ei tarvitse mennä ulos välkällä. Vapaampaa.
- Paljon rennompaa kun alakoulussa.
- Chillimpää. Eri opettajat.
- Se on isompi ja mukavampi paikka jooh elikkäs siis mukava koulu.
- Alakoulussa oli helpompaa ja vain pari opettajaa. Täällä on vaikeampaa ja monia opettajia, mutta mielestäni täällä on vapaampaa.
- Pitää vaihtaa luokkaa lähes joka tunti, on vapaampaa ja lisää vastuuta.
- Kaapit ihan kiva, mutta ne on liian pieniä.
- Pidemmät koulupäivät.
- Alakoulussa ei saa syödä/juoda karkkia, limua tai energiajuomia, mutta yläkoulussa saa.
- Kännyköitä saa käyttää, välkät sisällä.
- Joka tunnin välissä, joka tunnilla eri ope, ei tarvitse mennä ulos, ei tartte mennä syömään ja jokaisella on omat kaapit jos haluu.

Toimittajina Jenna ja Reetta

keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Ensi viikolla seiskoille tervetulojuhla

Tänäkin vuonna järjestetään koulussamme seiskoille tervetulotilaisuus. Haastattelimme tukioppilasohjaajaa Jukka Väisästä sekä kahta tukioppilasta, jotka järjestävät tervetulotilaisuutta eli discoa.

Tukariohjaaja Jukan haastattelu


Ovatko tukarit tehneet kovasti töitä tervetulotilaisuutta varten?
- On suunniteltu ja aloitettu jo 22.8., mutta kaikki ei ole vielä valmista tällä hetkellä. Tukarit ovat jakautuneet vastuuryhmiin, joissa käyttävät vapaa-aikaansa suunnitteluun. Tukioppilaat tekevät kaiken itse, sekä oma aloitteisesti tahtoivat aloittaa tekemisen.

Oletko itse auttanut discon järjestelyissä?
- En itse suunnittele tai tee discon ohjelmaa, koristelua yms., vaan ohjaan tukarien työskentelyä. Samoin myös ohjaajana kontrolloin, mitä tukarit ovat tekemässä.

Oletko tyytyväinen siihen mitä tukarit ovat suunnitelleet tilaisuuteen?
- Olen tyytyväinen oppilaiden toimintatapaan.

Tukareiden haastattelu (haastattelussa Adriana ja Emma 9B)


Oletko auttanut discon järjestelyssä tarpeeksi paljon omasta mielestäsi?
- Me kaksi emme ole ehtineet tekemään vielä paljoa mitään, mutta suunnittelussa ollaan autettu paljon.

Mitä olette suunnitelleet ohjelmaksi tänä vuonna?
- Perustekemistä. Esimerkiksi erilaisia helppoja leikkejä ja muuta erilaista ohjelmaa ollaan myös suunniteltu discoa varten.

Onko tilaisuudessa jotain tiettyä pukukoodia tänäkin vuonna?
- Discon teemana on tänä vuonna ”Rock”.

Miten luulette discon onnistuvan?
- Tähän mennessä ainakin kaikki näyttää onnistuvan hyvin, niin kuin muina vuosina.
- Discon ilmapiiri myös riippuu seiskoista paljon, ovatko he avoimin mielin mukana ohjelmissa ja discon tunnelman luomisessa.

Toimittajina Saga ja Jasmin

Viime vuoden jutun tervetulotilaisuuden valmisteluista voit lukea täältä