torstai 28. maaliskuuta 2013
keskiviikko 27. maaliskuuta 2013
Koulupäivien pituudet
Kuinka pitkiä koulupäivien pitäisi olla? Monet oppilaat valittavat liian pitkistä koulupäivistä, mutta entäs kun täytyisi siirtyä työelämän pariin ja on tottunut vain lyhyisiin koulupäiviin?
Haastattelimme koulun henkilökuntaan kuuluvaa Hillaa ja kyselimme, mitä mieltä hän on asiasta.
Ovatko mielestäsi oppilaiden koulupäivät liian pitkiä?
- Oppilaiden koulupäivät eivät ole mielestäni liian pitkiä, sillä lukuaineet ovat tärkeitä perusyleissivistyksen kannalta ja niissä opetetaan asioita, jotka kaikkien tulisi edes jossain määrin osata. Valinnaisaineet ovat usein niitä, joista tingittäisiin, jos koulupäiviä lyhennettäisiin. Esimerkiksi omia lempiaineita yläasteella olivat kuvis ja kässä ja olisi surullista, jos koulussa ei olisi mahdollista toteuttaa itseään taideaineissa. Siksi mun mielestä koulupäiviä ei kannata lyhentää.
Pitäisikö asialle tehdä oppilaiden kannalta jotain?
- Kannattaa mennä aikaisemmin nukkumaan, ettei hereillä olo ole väsynyttä ja tuskaista!!!
Pitäisikö koulupäivien siis olla jopa nykyistä pidempiä?
- Ei. Mielestäni yläasteikäisille riittää nykyisen pituiset ”työpäivät”. Siinä saa riittävästi harjoitusta tulevaa työelämää varten, jos sitä mietitte koulupäivien pituuden kannalta. Riittää, että tekee hommansa hyvin lyhyemmän päivän aikana, vaikka ei 8 tuntia päivässä teekään, kuten aikuiset usein tekevät. Vaikka onhan teilläkin niitä 8 tunnin päiviä…
tekijät: Ville ja Nico
Haastattelimme koulun henkilökuntaan kuuluvaa Hillaa ja kyselimme, mitä mieltä hän on asiasta.
Ovatko mielestäsi oppilaiden koulupäivät liian pitkiä?
- Oppilaiden koulupäivät eivät ole mielestäni liian pitkiä, sillä lukuaineet ovat tärkeitä perusyleissivistyksen kannalta ja niissä opetetaan asioita, jotka kaikkien tulisi edes jossain määrin osata. Valinnaisaineet ovat usein niitä, joista tingittäisiin, jos koulupäiviä lyhennettäisiin. Esimerkiksi omia lempiaineita yläasteella olivat kuvis ja kässä ja olisi surullista, jos koulussa ei olisi mahdollista toteuttaa itseään taideaineissa. Siksi mun mielestä koulupäiviä ei kannata lyhentää.
Pitäisikö asialle tehdä oppilaiden kannalta jotain?
- Kannattaa mennä aikaisemmin nukkumaan, ettei hereillä olo ole väsynyttä ja tuskaista!!!
Pitäisikö koulupäivien siis olla jopa nykyistä pidempiä?
- Ei. Mielestäni yläasteikäisille riittää nykyisen pituiset ”työpäivät”. Siinä saa riittävästi harjoitusta tulevaa työelämää varten, jos sitä mietitte koulupäivien pituuden kannalta. Riittää, että tekee hommansa hyvin lyhyemmän päivän aikana, vaikka ei 8 tuntia päivässä teekään, kuten aikuiset usein tekevät. Vaikka onhan teilläkin niitä 8 tunnin päiviä…
tekijät: Ville ja Nico
tiistai 26. maaliskuuta 2013
Ammatiksi videopelaajan ura?
Monen videopelejä pelaavan nuoren unelma on varmastikin pelata ammatiksi pelejä ulkomailla muita joukkueita vastaan. Uran kehittäminen on kuitenkin hankalaa ja vaatii paljon sinnikkyyttä. Monet ammatikseen pelaavat ihmiset ovat lapsille ja nuorille esikuvia.
Videopelit ovat nousussa ja erilaisista joukkuepeleistä pidetään turnauksia esim. MLG (major league gaming), ESL (electronic sports league) ja monet tietokone/elektroniikkayhdistykset voivat sponsoroida kotimaisia tai muita joukkueita. Ammattipelaajat voivat elää pelitalossa, jossa he viettävät tiiminsä kanssa 2/3 vuodesta, jossa he suunnittelevat uusia taktiikoita ja hiovat tekniikoita.
Ammattipelaajan uran voi aloittaa etsimällä jonkin pelin, josta pitää, koska jos on peli, jossa on hyvä, mutta ei nauti sen pelaamisesta, siinä ei ole mitään järkeä. Uran aloittaminen kannattaa aloittaa paikallisista turnauksista tai oman maan turnauksista. Tiimin kannattaa harjoitella monta kertaa viikossa. Ja kannattaa säästää rahaa matkoihin (ulkomaan turnaukset) ja ruokaan, että pysyy hengissä. Joten jos harkitset ammattipelaajan uraa, aloita rahan säästäminen nyt! (kannattaa ottaa säästöpossu ja laittaa esim. 5 senttiä päivässä siihen.)
On myös kotimaisia lan-tapahtumia jotka järjestetään Suomessa, johon ostat lipun ja tuot oman koneesi. LANit on tietokonetapahtuma jonne voi ottaa kaverin isoon saliin. Siellä yövytään kaksi päivää, pelataan ja ollaan osana omien peliensä turnausta, jossa on hurjat voitot. Voitot ovat myös 2500 euroa josta voit kilpailla tiimisi kanssa muita vastaan. Tämmöisiä tapahtumia on monia, esim. Assembly, Lamerfest ja muita pienempiä tapahtumia. On monia eri pelejä mistä kisaillaan rahapalkinnoista, liity omaan peliisi ja ole oman pelisi mestari! Tämän kautta saavutat uran huipun.
Tehnyt: Jimi, Mahku
Videopelit ovat nousussa ja erilaisista joukkuepeleistä pidetään turnauksia esim. MLG (major league gaming), ESL (electronic sports league) ja monet tietokone/elektroniikkayhdistykset voivat sponsoroida kotimaisia tai muita joukkueita. Ammattipelaajat voivat elää pelitalossa, jossa he viettävät tiiminsä kanssa 2/3 vuodesta, jossa he suunnittelevat uusia taktiikoita ja hiovat tekniikoita.
Ammattipelaajan uran voi aloittaa etsimällä jonkin pelin, josta pitää, koska jos on peli, jossa on hyvä, mutta ei nauti sen pelaamisesta, siinä ei ole mitään järkeä. Uran aloittaminen kannattaa aloittaa paikallisista turnauksista tai oman maan turnauksista. Tiimin kannattaa harjoitella monta kertaa viikossa. Ja kannattaa säästää rahaa matkoihin (ulkomaan turnaukset) ja ruokaan, että pysyy hengissä. Joten jos harkitset ammattipelaajan uraa, aloita rahan säästäminen nyt! (kannattaa ottaa säästöpossu ja laittaa esim. 5 senttiä päivässä siihen.)
On myös kotimaisia lan-tapahtumia jotka järjestetään Suomessa, johon ostat lipun ja tuot oman koneesi. LANit on tietokonetapahtuma jonne voi ottaa kaverin isoon saliin. Siellä yövytään kaksi päivää, pelataan ja ollaan osana omien peliensä turnausta, jossa on hurjat voitot. Voitot ovat myös 2500 euroa josta voit kilpailla tiimisi kanssa muita vastaan. Tämmöisiä tapahtumia on monia, esim. Assembly, Lamerfest ja muita pienempiä tapahtumia. On monia eri pelejä mistä kisaillaan rahapalkinnoista, liity omaan peliisi ja ole oman pelisi mestari! Tämän kautta saavutat uran huipun.
Tehnyt: Jimi, Mahku
maanantai 25. maaliskuuta 2013
Tukioppilashaku on meneillään
Tukioppilaat ovat 9.-luokkalaisia, jotka koulutetaan auttamaan ja tukemaan nuorempia oppilaita. Tukioppilastoiminnan tukena ja toiminnan kehittäjänä toimii Mannerheim Lastensuojeluliitto.
Tukioppilaaksi voi hakea kuka tahansa vapaaehtoinen Nuiskun eli ihmistaitokurssin käynyt innokas oppilas, joka haluaa auttaa muita oppilaita ja toimia koulumme hyväksi. Keväällä hakujen alkaessa täytetään lomake, jonka jälkeen tukariksi hakija osallistuu ryhmähaastatteluun. Kun tukarit on valittu, pidetään heille vielä koulutus, jossa käsitellään Nuiskussa jo käytyjä asioita vielä syvällisemmin.
Hakiessa tukariksi on muistettava, että työ on vastuullista, heillä on mm. vaitiolovelvollisuus ja tärkeä tehtävä tukea seiskoja sekä kohottaa koulumme yhteishenkeä.
Ilman tukareita uuteen kouluun tulo olisi paljon vaikeampaa. Mitä sitten, vaikka uudet seiskat eivät tulisi jakamaan tukareilleen huoliaan. Silti seiskat tietävät, että tukioppilaat ovat olemassa ja että he auttavat apua tarvittaessa. Se, jos jokin, luo turvallisuuden tunnetta.
Tekijät: Emmi ja Jutta
Tukioppilaaksi voi hakea kuka tahansa vapaaehtoinen Nuiskun eli ihmistaitokurssin käynyt innokas oppilas, joka haluaa auttaa muita oppilaita ja toimia koulumme hyväksi. Keväällä hakujen alkaessa täytetään lomake, jonka jälkeen tukariksi hakija osallistuu ryhmähaastatteluun. Kun tukarit on valittu, pidetään heille vielä koulutus, jossa käsitellään Nuiskussa jo käytyjä asioita vielä syvällisemmin.
Hakiessa tukariksi on muistettava, että työ on vastuullista, heillä on mm. vaitiolovelvollisuus ja tärkeä tehtävä tukea seiskoja sekä kohottaa koulumme yhteishenkeä.
Ilman tukareita uuteen kouluun tulo olisi paljon vaikeampaa. Mitä sitten, vaikka uudet seiskat eivät tulisi jakamaan tukareilleen huoliaan. Silti seiskat tietävät, että tukioppilaat ovat olemassa ja että he auttavat apua tarvittaessa. Se, jos jokin, luo turvallisuuden tunnetta.
Tekijät: Emmi ja Jutta
sunnuntai 24. maaliskuuta 2013
Veriryhmän määrittely biologiantunnilla
 |
| Biologian ja maantiedon opettaja Marianne otti verinäytteet. Tämä oli mahdollista, koska Marianne on koulutukseltaan myös sairaanhoitaja. "Tavalliset" bilsanopettajat eivät saa oppilaitaan pistellä. |
Veriryhmä selvisi näin. Aluslasille eli eräänlaiseen lasiseen palaseen laitettiin pari tippaa verta. Verinäytteisiin sekoitettiin seerumia, joka sisältää vasta-aineita. Lopuksi veri ja seerumi sekoitettiin keskenään.
O-veriryhmä on maailmassa yleisin veriryhmä, mutta esim. Suomessa A on yleisin. A on yleisesti ottaen yleisempi kuin B ja AB on harvinaisin.
 |
| Prosenttiosuudet suomalaisten veriryhmistä: A: 42 % B: 17 % AB: 8 % O: 33 % |
Useat oppilaat olivat ennen verinäytteen ottoa ja sen aikana jännittyneitä. Tunnin alussa oli pientä sählinkiä ja opettaja Terhi jopa harkitsi ettei veriryhmänmääritystä tehdä, koska kaiken pitää sujua verinäytteitä ottaessa rauhallisesti, verellä ei todellakaan voi pelleillä tai leikkiä. Muutama oppilas lähti luokasta, koska ei halunnut verinäytettä.
lauantai 23. maaliskuuta 2013
Pohdimme: kokeet koulussa
Kokeet ovat yleinen osa koulua, mutta pitäisikö tätä muuttaa? Kokeet yleensä osuvat samalle viikolle muiden kokeiden kanssa, jonka takia tämä voi aiheuttaa oppilaille stressiä ja huonompaa koemenestystä.
Jos kokeita vähennettäisiin, tai järjestettäisiin niin, että ne eivät osuisi samalle viikolle, meidän mielestämme tämä parantaisi koulumenestystä monella tavalla. Toki kokeet panevat oppilaat opiskelemaan koealueen aiheita, mutta useimmiten nämä unohdetaan kokeen jälkeen. Kokeet vastaavat myös suuresta osasta arvosanasta, joten koenumero on usein myös sama numero todistuksessa, ja usein siihen ei saa tilaisuutta vaikuttaa tuntityöskentelyllä.
Tekijät: Lukas ja Lauri
Jos kokeita vähennettäisiin, tai järjestettäisiin niin, että ne eivät osuisi samalle viikolle, meidän mielestämme tämä parantaisi koulumenestystä monella tavalla. Toki kokeet panevat oppilaat opiskelemaan koealueen aiheita, mutta useimmiten nämä unohdetaan kokeen jälkeen. Kokeet vastaavat myös suuresta osasta arvosanasta, joten koenumero on usein myös sama numero todistuksessa, ja usein siihen ei saa tilaisuutta vaikuttaa tuntityöskentelyllä.
Tekijät: Lukas ja Lauri
torstai 21. maaliskuuta 2013
Haastattelimme kotitaloudenopettaja Paulaa leivontakilpailusta
Hämeenkylän koulussa järjestettiin leivontakilpailu, jotta oppilaat voivat ilmaista luovuuttaan kotitaloutta kohtaan. Tässä kisassa käytetään 3 oppiviikkoa jolloin paras leivonnainen valitaan kahden luokan oppilasmäärästä. Parhaan leivonnaisen valitsee koulun raati, jonka jälkeen leivonnaiseen tehdään mahdollisia parannuksia ja julistetaan voittajaksi. Voittaja saa palkinnon, ja valitaan Hämeenkylän koulun leivonnaiseksi. Tässä on mukana kotitalouden opettaja Paula, jota haastattelimme, sekä Johanna.
Miten koulu sai idean pitää leivontakilpailu?
- Monta vuotta on ollut ajatus mutta nyt on innokkaita ja aktiivisia oppilaita joten pääsimme toteuttamaan tämän.
Miksi tällainen kilpailu järjestettiin?
- Oppilaat näyttävät luovuuttaan ja tämä ilmaisee myös kotitaloutta hyvin, esimerkiksi teidänkin mielenkiintonne kohdistui tähän kyseiseen kisaan.
Ketkä toimii arvosteluraadissa?
- Arvosteluraatia emme voi paljastaa, se selviää myöhemmin.
Saako voittaja jotain palkinnoksi?
- Voittajalle on ehdottomasti palkinto, mutta nyt ei voi sanoa mikä tämä palkinto on.
Mikä oli tämän kaiken takana ja miksi innostitte oppilaita suunnittelemaan leivoksen ja toteuttamaan tämän? Olivatko oppilaat innostuneita ajatuksesta?
- Ideana oli ilmaista luovuutta ja intoa leipomiseen, ja suurin osa oli yksimielisiä tehtävästä ja suhtautui hyvin ja piti tätä hyvänä ideana.
Onko kilpailuun paljon osallistujia?
- Kilpailussa on kaksi luokkaa joista paras leivonnainen valitaan ja tehdään muutoksia kakkuun. Johannan luokka ja Paulan luokka on osa tätä ’’projektia’’.
Ovatko oppilaat ahertaneet paljon kilpailuun?
- Oppilaat ovat suunnitelleet ensimmäisellä viikolla, toisella viikolla leivonnaiset toteutetaan, kolmannella työviikolla raati arvostelee kakut ja valitsee voittajan, jolloin voittajakakkuun tehdään muutoksia ja julistetaan voittajaksi. Yhteensä kisaan menee 3 opetusviikko.
Ensi viikolla blogitoimittajat menevät paikalle kuvaamaan ja kertomaan miten kilpailu päättyi ja julistamaan kuvan voittajaleivoksesta.
Tekijät: Mahku, Santtu ja Jimi
Lue myös juttumme leivoksista.
Miten koulu sai idean pitää leivontakilpailu?
- Monta vuotta on ollut ajatus mutta nyt on innokkaita ja aktiivisia oppilaita joten pääsimme toteuttamaan tämän.
Miksi tällainen kilpailu järjestettiin?
- Oppilaat näyttävät luovuuttaan ja tämä ilmaisee myös kotitaloutta hyvin, esimerkiksi teidänkin mielenkiintonne kohdistui tähän kyseiseen kisaan.
Ketkä toimii arvosteluraadissa?
- Arvosteluraatia emme voi paljastaa, se selviää myöhemmin.
Saako voittaja jotain palkinnoksi?
- Voittajalle on ehdottomasti palkinto, mutta nyt ei voi sanoa mikä tämä palkinto on.
Mikä oli tämän kaiken takana ja miksi innostitte oppilaita suunnittelemaan leivoksen ja toteuttamaan tämän? Olivatko oppilaat innostuneita ajatuksesta?
- Ideana oli ilmaista luovuutta ja intoa leipomiseen, ja suurin osa oli yksimielisiä tehtävästä ja suhtautui hyvin ja piti tätä hyvänä ideana.
Onko kilpailuun paljon osallistujia?
- Kilpailussa on kaksi luokkaa joista paras leivonnainen valitaan ja tehdään muutoksia kakkuun. Johannan luokka ja Paulan luokka on osa tätä ’’projektia’’.
Ovatko oppilaat ahertaneet paljon kilpailuun?
- Oppilaat ovat suunnitelleet ensimmäisellä viikolla, toisella viikolla leivonnaiset toteutetaan, kolmannella työviikolla raati arvostelee kakut ja valitsee voittajan, jolloin voittajakakkuun tehdään muutoksia ja julistetaan voittajaksi. Yhteensä kisaan menee 3 opetusviikko.
Ensi viikolla blogitoimittajat menevät paikalle kuvaamaan ja kertomaan miten kilpailu päättyi ja julistamaan kuvan voittajaleivoksesta.
Tekijät: Mahku, Santtu ja Jimi
Lue myös juttumme leivoksista.
Leivokset
Leivoksen tarina ponnistaa 1700-luvun muropohjaisesta tortusta, jonka idea oli täytteessä. Leivoksessa sitä vastoin muoto oli tärkein - tortun ja leivoksen erotti kaksinkertainen paistaminen, taikinalaadut ja kuorrutukset. Torttukuorrutuksia tehtiin ruusunmarjasoseesta, myöhemmin myös marsipaanista. Keskiajalla leivoksia olivat rinkeli, stritzel, piparikakku ja vohveli, barokkiaikana pasteija ja torttu. 1800-luvun kahvihuoneilla esiteltiin makeat leivonnaiset, joissa juotiin ranskalaiseen tyyliin kahvia pain a cafe - leivän kera.
Suomen ensimmäisen konditorian avasivat Porvoosen Sveitsin Graubüdenista tulleet sokerileipurit vuonna 1820. Vuonna 1891 Karl Fazer avasi Helsinkiin konditoriansa. Hän toi ulkomailta kinuskin, jonka merkitys kasvoi paitsi kakun kuorrutteena myös leivoksissa.
Myytyään leivonnaisia omasta leipomostaan jo muutaman vuoden kondiittori Fredrik Edvard Ekberg avasi konditorian. Ensimmäisessä lehti-ilmoituksessaan se mainosti aleksanterinleivoksia, masariinileivoksia, napoleonleivoksia ja runebergintorttuja. Ekbergiä kutsutaan helsinkiläisen ja suomalaisen leivoskulttuurin isäksi. Eräs hänen tunnetuimpia leivoksiaan on kilpikonnaleivos.
Leivoksia leivotaan Suomen toreilla donitseista rinkeleihin, jopa koulussa kotitaloudentunneilla käydään läpi leivoksista tietoa teoriatunneilla ja myös päästään leipomaan. Kahvilatyylisiä pubeja löytyy ympäri Eurooppaa, missä kaikki kahvilat tarjoavat kahvia / lattea tai muita kahvilajeja leivoksien kera.
Leivonta on myös osa lasten yleissivistystä kun sitä käydään kouluissakin läpi. Hämeenkylän koulussa oppilaat ovat suunnitelleet leivoksia, jonka jälkeen ovat toteuttaneet ne. Raati valitsee parhaimman leivoksen ja siitä tulee koulun oma leivos. Leivonta-ohjelmia myös näkyy televisiossa jos kiinnostaa oppia leipomaan tai on muuten vaan kiintynyt aiheeseen.
Lähteet: Wikipedian Leivos-sivu ja Wiktionaryn määritelmä sekä toimittajien omat aivot.
Tekijät: Mahku, Santtu ja Jimi
Suomen ensimmäisen konditorian avasivat Porvoosen Sveitsin Graubüdenista tulleet sokerileipurit vuonna 1820. Vuonna 1891 Karl Fazer avasi Helsinkiin konditoriansa. Hän toi ulkomailta kinuskin, jonka merkitys kasvoi paitsi kakun kuorrutteena myös leivoksissa.
Myytyään leivonnaisia omasta leipomostaan jo muutaman vuoden kondiittori Fredrik Edvard Ekberg avasi konditorian. Ensimmäisessä lehti-ilmoituksessaan se mainosti aleksanterinleivoksia, masariinileivoksia, napoleonleivoksia ja runebergintorttuja. Ekbergiä kutsutaan helsinkiläisen ja suomalaisen leivoskulttuurin isäksi. Eräs hänen tunnetuimpia leivoksiaan on kilpikonnaleivos.
Leivoksia leivotaan Suomen toreilla donitseista rinkeleihin, jopa koulussa kotitaloudentunneilla käydään läpi leivoksista tietoa teoriatunneilla ja myös päästään leipomaan. Kahvilatyylisiä pubeja löytyy ympäri Eurooppaa, missä kaikki kahvilat tarjoavat kahvia / lattea tai muita kahvilajeja leivoksien kera.
Leivonta on myös osa lasten yleissivistystä kun sitä käydään kouluissakin läpi. Hämeenkylän koulussa oppilaat ovat suunnitelleet leivoksia, jonka jälkeen ovat toteuttaneet ne. Raati valitsee parhaimman leivoksen ja siitä tulee koulun oma leivos. Leivonta-ohjelmia myös näkyy televisiossa jos kiinnostaa oppia leipomaan tai on muuten vaan kiintynyt aiheeseen.
Lähteet: Wikipedian Leivos-sivu ja Wiktionaryn määritelmä sekä toimittajien omat aivot.
Tekijät: Mahku, Santtu ja Jimi
keskiviikko 20. maaliskuuta 2013
Weekend Festival
Elokuussa Helsingissä tapahtuva Weekend Festival vetää kymmeniätuhansia
ihmisiä Helsingin Sörnäisiin. Myös koulustamme on varmasti lähdössä
paljon oppilaita. Tapahtuma on kenties Suomen suurin festivaali, ja
tapahtuma kestää kaksi päivää. Pääosin paikalla on elektronisen musiikin
huippunimiä ympäri maailmaa, mutta mukana on myös suomalaisia
huippuartisteja.
Mukana Weekendissä ovat David Guetta, Armin Van Buuren, Tinie Tempah, Example, Porter Robinson, Nause, Pendulum, Cazzette, Cheek, Heavyweight DJs, Karri Koira, Housemotion, Orkidea & Friends Ft. Super8 and Tab, Orion ja Proteus ja Muffler. Lisää artisteja julkaistaan lähiaikoina, ja paljon on liikkunut huhuja Pitbullin mahdollisesta esiintymisestä Weekendissä.
Weekend Festival on yhtä juhlaa ja tuo suomalaiset elektronisen musiikin ystävät yhteen. Kaksi päivää pelkkää juhlaa!
Weekend Festivaalin liput tulivat myyntiin 11.3.2013 ja lippuja myytiin erittäin kovaan tahtiin. Liput myytiin kerran jo loppuun, ja tapahtumanjärjestäjien tarvitsi lisätä niitä myyntiin. Ostaminen oli erittäin kiireistä.
Tapahtuman verkkosivut ovat täällä.
Tekijät: Niklas ja Miro
Mukana Weekendissä ovat David Guetta, Armin Van Buuren, Tinie Tempah, Example, Porter Robinson, Nause, Pendulum, Cazzette, Cheek, Heavyweight DJs, Karri Koira, Housemotion, Orkidea & Friends Ft. Super8 and Tab, Orion ja Proteus ja Muffler. Lisää artisteja julkaistaan lähiaikoina, ja paljon on liikkunut huhuja Pitbullin mahdollisesta esiintymisestä Weekendissä.
Weekend Festival on yhtä juhlaa ja tuo suomalaiset elektronisen musiikin ystävät yhteen. Kaksi päivää pelkkää juhlaa!
Weekend Festivaalin liput tulivat myyntiin 11.3.2013 ja lippuja myytiin erittäin kovaan tahtiin. Liput myytiin kerran jo loppuun, ja tapahtumanjärjestäjien tarvitsi lisätä niitä myyntiin. Ostaminen oli erittäin kiireistä.
Tapahtuman verkkosivut ovat täällä.
Tekijät: Niklas ja Miro
tiistai 19. maaliskuuta 2013
Ilmiö nimeltään Harlem Shake
Harlem shake on tanssi joka syntyi New Yorkin Harlemissa 1981. Nykyään Harlem shake on tunnettu Youtube-ilmiönä jossa videon alussa ruudun eteen tulee erikoisesti pukeutunut henkilö, joka alkaa tanssia hassusti Baueerin Harlem Shaken musiikin tahtiin (ikään kuin ilmaan nylkyttäen). Kun musiikissa tulee nostatus noin puolessa välissä, muut yhtyvät tanssiin mielikuvitukselliset asusteet päällä, epämääräisesti heiluen.
Mitäköhän muita tämän kaltaisia Youtube-ilmiöitä tulee jatkossa...
Tässä eräs esimerkki Harlem shakesta.
Toimittajina Arttu ja Nikola
Mitäköhän muita tämän kaltaisia Youtube-ilmiöitä tulee jatkossa...
Tässä eräs esimerkki Harlem shakesta.
Toimittajina Arttu ja Nikola
sunnuntai 17. maaliskuuta 2013
Pullonpalautuspiste toiminnassa
Koulumme oppilaat eli 7D-luokan Janne, Jaakko ja Joonatan, 7F:n Tatu, sekä 7N-luokan Emmi, Emmi, Lotta ja Emma suunnittelivat ja toteuttivat pisteen. Se on aulassa oleva vihreä ”dino”, jonka päällä on aukko, josta pullot tiputetaan sen sisälle. Ne oppilaat ja henkilökunnan jäsenet, jotka laittavat pulloja sinne, eivät saa rahaa, mutta sen sijaan he auttavat pitämään koulun siistinä. Tuo vihreä dino tyhjennetään aika ajoin ja pullot viedään oikeaan pullonpalautuspisteeseen, jonka jälkeen oppilaskunta käyttää pulloista saadut rahat oppilaiden hyväksi.
Jutun tekivät Miika ja Casimir
Koulun ruokalan katto romahti, ruokailu vaikeutui
Torstaiaamuna 28.2 koulumme ruokalassa tapahtui. Osa sisäkattoa
sortui videotykin asennuksen aikana.
Se, että osa verkkoalakattoa romahti uuden videotykin asennuksen yhteydessä, pääsi uutisiin muun muassa Ilta-Sanomissa että Iltalehdessä.
Asentajat olivat asentamassa
videotykkiä, kun heidän otettuaan pois yhden kattolevyn sisäkattoa sortui noin
40 neliömetrin alueelta. Yksi asentajista jäi alle mutta ei
loukkaantunut mitenkään. Henkilövaurioilta siis vältyttiin.
Ruokailu siis vaikeutui: ensin parina päivänä jokaiselta luokalta pari oppilasta joutui hakemaan kotitalouden
luokan kautta ruokalasta ruoan ja välineet omiin luokkiinsa. Tämä järjestely kesti vain kaksi
päivää, ja seuraavalla viikolla ruokailua jatkettiin
liikuntasalissa.
Perjantaina 1.3. kalakeitto maistui 8A-luokalle englanninkokeen päätteeksi kieltenluokassa:
Maanantaina 11.3. ruokailu siirtyi liikuntasaliin, josta yksi osa erotettiin ruokailutilaksi väliverholla:
tekstin kirjoittivat Casimir ja 8E:n oppilas, joka ei halunnut nimeään julkaistavan. Kuvat otti Eevaleena
maanantai 11. maaliskuuta 2013
Mielipide: Energiajuomasotkut pois käytäviltä!
Asiaan voisi vaikuttaa siten, että voisi olla vähän enemmän opettajia valvomassa käytävillä ja se kuka läikyttelisi energiajuomaa käytäville, joutuisi itse putsaamaan sen. On myöskin luultavasti siivoajista ärsyttävää hinkata kuivunutta energiajuomaa käytäviltä.
Sinänsä en pidä itse energiajuomien käyttöä pahana sillä itsekin juon energiajuomia silloin tällöin, mutta se ärsyttää, että että jengi heittää tahallaan energiajuomaa lattialle sen sijaan että joisi tölkin tyhjäksi ja veisi kauppaan.
tekijä: Joonas
Tutustuimme uutiseen: Pohjois-Korean tilanne
Hiljattain kuolleen Kim Jong Il-in tilalle tullut Kim Jong Un on saanut aikaan suurta kohua maailmalla ydinaseuhkailuillaan. Pohjois-Korea on ladannut internettiin videon jossa USA:n presidentti Barack Obama palaa liekeissä, ja lopussa on animoitu ydinräjähdys. YK, Kiina ja USA on tuominnut Pohjois-Korean suorittamat ydinkokeet ja laittanut joitakin vaatimuksia Pohjois-Korealle. Myös Suomi on tuominnut Pohjois-Korean ydinkokeen.
Maahan soluttautuneet Asia pressin toimittajat kertoivat, että pohjoisen ja eteläisen Hwanghaen provinssin nälänhätä on surmannut jo 10000 ihmistä. Alueella on ollut myös huolestuttavia raportteja kannibalismista. USA ja Etelä-Korea ovat jo suorittaneet yhteisen sota-harjoituksen.
Lähteenämme edellä toimi Iltasanomat.
Kuvan voit nähdä täältä.
Jutun tekivät Lukas, Lauri
Maahan soluttautuneet Asia pressin toimittajat kertoivat, että pohjoisen ja eteläisen Hwanghaen provinssin nälänhätä on surmannut jo 10000 ihmistä. Alueella on ollut myös huolestuttavia raportteja kannibalismista. USA ja Etelä-Korea ovat jo suorittaneet yhteisen sota-harjoituksen.
Lähteenämme edellä toimi Iltasanomat.
Kuvan voit nähdä täältä.
Jutun tekivät Lukas, Lauri
Piste-vierailulla
Kävimme 4.3.2013 äidinkielen valinnaisryhmän kanssa Piste-vierailulla Helsingissä.
Lähdimme koulun viereiseltä bussipysäkiltä kahdeksan jälkeen ja olimme perillä yhdeksän paikkeilla. Kun saavuimme rakennukselle, meidät vietiin siellä jonnekin alakertaan ja kun olimme saapuneet itse tilaan, hämmästykseksemme huomasimme, että koko tila oli kuin Helsingin keskusta pienoismuodossa.
Meidät pyydettiin istumaan ja meille näytettiin lyhyt filmi mitä toimittajan työ on ja mitä Piste-vierailulla kuuluu oikeasti tehdä. Filmin katsottuamme meidät jaettiin ryhmiin ja meidän piti kuin reporttereina alkaa selvittää nuoren tytön katoamista. Teimme kaikki omilla koneilla, jonka saimme ryhmällemme käyttöön, itsestämme henkilökortit ja tämän jälkeen otimme paikan järjestämät puhelimet ja kävimme hommiin.
Aloimme kiertelemään ympäri paikkaa ja yritimme etsiä tietoa asiaa koskien. Tiedon etsimistä koskien oli tehty erilaisia näyttöjä ympäri paikkaa ja niitä painamalla sai tietoa tytöstä ja katoamistapauksessa. Myös puhelimilla täytyi soitella saadakseen tietoa. Lopuksi kun aika loppui, ryhmät palasivat koneilleen ja yhdistivät tietonsa.
Saamiansa tietoja käyttäen piti tehdä koneella omanlainen lehden kansi ja lähettää se pääkoneelle. Menimme kaikki taas yhtenäisenä ryhmänä istumaan ja katsomaan toistemme tekemiä lehden kansia. Kun olimme katsoneet, mitä muut olivat tehneet, saimme R-kioskin kautta poiketen palata takaisin koululle.
Saavuttuamme koululle kello oli 12 maissa. Kaikki kuitenkin palasivat omille tunneilleen ja jatkoivat koulupäiväänsä.
Tekijä Nico
Tästä voit katsoa, miten ysiluokkalaisten Piste-vierailut Sanomatalossa syksyllä sujuivat.
Lähdimme koulun viereiseltä bussipysäkiltä kahdeksan jälkeen ja olimme perillä yhdeksän paikkeilla. Kun saavuimme rakennukselle, meidät vietiin siellä jonnekin alakertaan ja kun olimme saapuneet itse tilaan, hämmästykseksemme huomasimme, että koko tila oli kuin Helsingin keskusta pienoismuodossa.
Meidät pyydettiin istumaan ja meille näytettiin lyhyt filmi mitä toimittajan työ on ja mitä Piste-vierailulla kuuluu oikeasti tehdä. Filmin katsottuamme meidät jaettiin ryhmiin ja meidän piti kuin reporttereina alkaa selvittää nuoren tytön katoamista. Teimme kaikki omilla koneilla, jonka saimme ryhmällemme käyttöön, itsestämme henkilökortit ja tämän jälkeen otimme paikan järjestämät puhelimet ja kävimme hommiin.
Aloimme kiertelemään ympäri paikkaa ja yritimme etsiä tietoa asiaa koskien. Tiedon etsimistä koskien oli tehty erilaisia näyttöjä ympäri paikkaa ja niitä painamalla sai tietoa tytöstä ja katoamistapauksessa. Myös puhelimilla täytyi soitella saadakseen tietoa. Lopuksi kun aika loppui, ryhmät palasivat koneilleen ja yhdistivät tietonsa.
Saamiansa tietoja käyttäen piti tehdä koneella omanlainen lehden kansi ja lähettää se pääkoneelle. Menimme kaikki taas yhtenäisenä ryhmänä istumaan ja katsomaan toistemme tekemiä lehden kansia. Kun olimme katsoneet, mitä muut olivat tehneet, saimme R-kioskin kautta poiketen palata takaisin koululle.
Saavuttuamme koululle kello oli 12 maissa. Kaikki kuitenkin palasivat omille tunneilleen ja jatkoivat koulupäiväänsä.
Tekijä Nico
Tästä voit katsoa, miten ysiluokkalaisten Piste-vierailut Sanomatalossa syksyllä sujuivat.
sunnuntai 10. maaliskuuta 2013
Talviurheilupäivä laskiaistiistaina
Hämeenkylän koulu vietti talvista liikuntapäivää laskiaistiistaina 12.2. Valittavana olivat seuraavat lajit: pulkkamäki, laskettelu, luistelu, jääkiekkoilu, (sauva)kävely. Päivän lopuksi kävelimme Myyrmäkeen jäähalliin kannustamaan koulumme jääpallojoukkuetta heidän mitellessään Kilterin joukkueen kanssa.
Näin oppilaat kertovat päivästä:
Lasketteluretki Talmaan
Koulussamme oli 12.2. urheilupäivä, ja oppilaat saivat valita eri aktiviteeteista lajinsa. Tarjolla oli laskettelua Talmassa, pulkkamäestä, luistelusta, hiihdosta tai kävelystä. Valitsin laskettelun ja kerron teille siitä.
Talmaan laskijoiden täytyi maksaa etukäteen bussi matkasta ja lipuista ja/tai jos on tarve vuokravälineistä, nekin joutui maksamaan. Koulumme oli hoitanut tilaus ajon bussilla. Koulu myös hoiti ruokailu puolen jakamalla ruisleivät ja pillimehun jokaiselle.
Matka kesti noin tunnin molempiin suuntiin ja kaikki sujui aikataulussa. Laskettelijoita oli paljon ja suosituin lasku väline oli sukset. Opettajiakin oli mäessä laskettelemassa.
Laskettelijoiden aikataulu erosi muista siten että laskettelun jälkeen pääsi heti kotiin, kun muut joutuivat seuraamaan jääpallo peliä joissa olivat vastakkain hämeenkylä ja kilteri.
Tekijät: Jimi, Mahyar ja Santeri
Pulkkamäessä
Olimme talvi urheilu päivänä pulkkamäessä, jätemäellä. Ihmiset laskivat pulkilla, stiigoilla, ja liukureill osa laski innokkaasti toisen taas oli vaan jätemäen päällä. Siellä piti olla 9:30-11:00 sen jälkeen piti mennä kouluun ruokailuun, sen jälkeen alkoi Hämeenkylän ja kilterin kaukalopallo peli jota kaikki meni katsomaan
Tekijät Joni ja Olavi
(Sauva)kävelyllä
Koulumme liikunta päivä oli tiistaina 12.2. Lajeja oli yhteensä viisi. Lajit olivat Kävely, Luistelu, Hiihto, Pulkkamäki ja laskettelu. Laskettelu maksoi 15€ mutta muut olivat ilmaisia.
Minä olin kävelyssä ja se alkoi koululta klo 9.30. Kävely reitti oli Koululta ensin lammaslammelle ja sieltä Tuomelan koulun vierestä takaisin koululle. Matka oli noin 5.5km pitkä ja siinä kesti noin tunti.
Kävely meni reippaasti kun kavereitteni kanssa käveltiin. Reitin linkki on tässä.
Tekijä: Lukas
Jääpallo-ottelu Hämeenkylä vastaan Kilteri
Tämä erittäin mielenkiintoinen tapahtuma pelattiin Myyrmäen jäähallissa 12.2.2013.Ottelu alkoi siten, että Kilteriltä puuttui maalivahti mutta kun sekin asia saatiin hoitoon, voitiin aloittaa ottelu. Ottelu alkoi tiukalla tavalla ja lukemat olivatkin ensimmäisen erän jälkeen 3-1 Hämeenkylälle.
Toisessa erässä Kilterillä alkoi jalka painaa toden teolla ja Hämeenkylä alkoi lappaa maaleja Kilterin verkkoon. Ottelun lopputulos kahden erän jälkeen oli Hämeenkylän eduksi 12-3. Näin Hämeenkylä voitti ottelun ja kaikki Hämeenkylän puolesta paikalle tulleet katsojat saivat mitä halusivatkin ottelusta ja lähtivät hyvin mielin kotiin.
Tekijä: Nico
Näin oppilaat kertovat päivästä:
Lasketteluretki Talmaan
Koulussamme oli 12.2. urheilupäivä, ja oppilaat saivat valita eri aktiviteeteista lajinsa. Tarjolla oli laskettelua Talmassa, pulkkamäestä, luistelusta, hiihdosta tai kävelystä. Valitsin laskettelun ja kerron teille siitä.
Talmaan laskijoiden täytyi maksaa etukäteen bussi matkasta ja lipuista ja/tai jos on tarve vuokravälineistä, nekin joutui maksamaan. Koulumme oli hoitanut tilaus ajon bussilla. Koulu myös hoiti ruokailu puolen jakamalla ruisleivät ja pillimehun jokaiselle.
Matka kesti noin tunnin molempiin suuntiin ja kaikki sujui aikataulussa. Laskettelijoita oli paljon ja suosituin lasku väline oli sukset. Opettajiakin oli mäessä laskettelemassa.
Laskettelijoiden aikataulu erosi muista siten että laskettelun jälkeen pääsi heti kotiin, kun muut joutuivat seuraamaan jääpallo peliä joissa olivat vastakkain hämeenkylä ja kilteri.
Tekijät: Jimi, Mahyar ja Santeri
Pulkkamäessä
Olimme talvi urheilu päivänä pulkkamäessä, jätemäellä. Ihmiset laskivat pulkilla, stiigoilla, ja liukureill osa laski innokkaasti toisen taas oli vaan jätemäen päällä. Siellä piti olla 9:30-11:00 sen jälkeen piti mennä kouluun ruokailuun, sen jälkeen alkoi Hämeenkylän ja kilterin kaukalopallo peli jota kaikki meni katsomaan
Tekijät Joni ja Olavi
(Sauva)kävelyllä
Koulumme liikunta päivä oli tiistaina 12.2. Lajeja oli yhteensä viisi. Lajit olivat Kävely, Luistelu, Hiihto, Pulkkamäki ja laskettelu. Laskettelu maksoi 15€ mutta muut olivat ilmaisia.
Minä olin kävelyssä ja se alkoi koululta klo 9.30. Kävely reitti oli Koululta ensin lammaslammelle ja sieltä Tuomelan koulun vierestä takaisin koululle. Matka oli noin 5.5km pitkä ja siinä kesti noin tunti.
Kävely meni reippaasti kun kavereitteni kanssa käveltiin. Reitin linkki on tässä.
Tekijä: Lukas
Jääpallo-ottelu Hämeenkylä vastaan Kilteri
Tämä erittäin mielenkiintoinen tapahtuma pelattiin Myyrmäen jäähallissa 12.2.2013.Ottelu alkoi siten, että Kilteriltä puuttui maalivahti mutta kun sekin asia saatiin hoitoon, voitiin aloittaa ottelu. Ottelu alkoi tiukalla tavalla ja lukemat olivatkin ensimmäisen erän jälkeen 3-1 Hämeenkylälle.
Toisessa erässä Kilterillä alkoi jalka painaa toden teolla ja Hämeenkylä alkoi lappaa maaleja Kilterin verkkoon. Ottelun lopputulos kahden erän jälkeen oli Hämeenkylän eduksi 12-3. Näin Hämeenkylä voitti ottelun ja kaikki Hämeenkylän puolesta paikalle tulleet katsojat saivat mitä halusivatkin ottelusta ja lähtivät hyvin mielin kotiin.
Tekijä: Nico
perjantai 1. maaliskuuta 2013
Pohdimme: Nuorten liikkuminen
Mietimme nuorten liikkuvuuden vähentymistä siitä mitä se on ollut ja mitä voitaisiin tehdä sen parantamiseksi. Tässä on mielipiteitämme asiasta:
Mitä voitaisiin tehdä nuorten liikkuvuuden parantamiseksi?
Saada lisää harrastuspaikkoja, johon nuoret voisivat mennä.
Miten nuoria voitaisiin motivoida liikkumaan?
Tutustuttamalla heitä eri liikuntavaihtoehtojen pariin.
Mistä johtuu, että liikunta on nuorten keskuudessa vähentynyt?
Nuoria kiinnostaa nykypäivänä vain videopelit ja notkuminen.
Pitäisikö tehdä ehkä jonkinnäköisiä kampanjoita asian parantamiseksi?
Sellaisiakin voitaisiin tehdä mutta emme usko, että niistä olisi huomattavaa apua.
Voisivatko vanhemmat motivoida tai auttaa lapsiaan, jotta he harrastaisivat tai liikkuisivat enemmän vapaa-ajallaan?
Heidän juuri kannattaisi pistää lapsiaan jo nuorena harrastukseen ja liikunnan pariin.
Tekijät Nico ja Ville 8.A
Mitä voitaisiin tehdä nuorten liikkuvuuden parantamiseksi?
Saada lisää harrastuspaikkoja, johon nuoret voisivat mennä.
Miten nuoria voitaisiin motivoida liikkumaan?
Tutustuttamalla heitä eri liikuntavaihtoehtojen pariin.
Mistä johtuu, että liikunta on nuorten keskuudessa vähentynyt?
Nuoria kiinnostaa nykypäivänä vain videopelit ja notkuminen.
Pitäisikö tehdä ehkä jonkinnäköisiä kampanjoita asian parantamiseksi?
Sellaisiakin voitaisiin tehdä mutta emme usko, että niistä olisi huomattavaa apua.
Voisivatko vanhemmat motivoida tai auttaa lapsiaan, jotta he harrastaisivat tai liikkuisivat enemmän vapaa-ajallaan?
Heidän juuri kannattaisi pistää lapsiaan jo nuorena harrastukseen ja liikunnan pariin.
Tekijät Nico ja Ville 8.A
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)