POHDIMME: Sosiaaliset suhteet netissä

Monesti kuulee puhuttavan, kuinka nykyajan koneet ja vempaimet ottavat haltuunsa nuorten vapaa-ajan, ja lähdimme selvittämään tätä erityisesti netin kannalta. Koneella saisi olla korkeintaan kaksi tuntia päivässä, monet nuoret ovat silti lähempänä viittä tuntia. Sitten mediassa ja muissa viestinnänvälityksessä kerrotaan, kuinka nuorten elämä on piloilla ja kuinka he syrjäytyvät ajan myötä.

Uskallamme silti väittää että netissä on enemmän sosiaalista vuorovaikutusta kuin aamun ruuhkabussissa, jossa tuijotetaan eteenpäin silmät lasittuneina varoen hipaisemasta vierustoverin hihaa. Nykyään netissä on monia moninpelejä joissa pystyy keskustelemaan erilaisten ihmisten kanssa ja oppii tuntemaan erimaiden kulttuureja. Yhä useammat solmivat uusia ystävyyssuhteita netin kautta, jopa pitkäaikaisia. Varovainen on silti muistettava olla, jos lähtee tapaamaan netissä tavattua toveria: on hyvä ottaa ystävä tai vanhempi mukaan, joukossamme saattaa silti olla mustia lampaita.

Tutkijat ovat aina tutkineet koneen käytön negatiivisia puolia, nyt he ovat havahtuneet ottamaan selvää myös positiivisesta käytöstä. Monien pelaajien sosiaaliset vuorovaikutukset kehittyvät ryhmissä toimimisen seurauksena. Pelaaminen edistää ajattelua, motorisia- ja ongelmanratkaisutaitoja.

Sitten on tietysti niitä pelaajia jotka pyrkivät vain saamaan muiden netin käytöstä päivittäistä tuskaa, esimerkiksi ne ihmiset jotka aivan tahallaan pilkkaavat toisen töitä vaikkapa kaikkien tuntemassa youtubessa. Sekä niitä pelaajia jotka pelaavat 40 tuntia viikossa yksinpelejä omassa pimeässä huoneessaan, he ovat ns. ”syrjäytyneitä nuoria”.

Netissä muiden kanssa pelaaminen on siis loppujen lopuksi ihan hyvä juttu, ongelmaa ilmenee ainoastaan silloin kun koneella olo kasvaa liian suureksi vaikkapa 70 tuntia viikossa jolloin muu koulu-/työelämä häiriintyy.

Kuitenkin tämä teksti on vain kahden törpön tekemä joilla paljon opittavaa elämästä. Tutkijat ja muut viisaat henkilöt voivat siis nauraa tälle.

Kirjoituksen tekivät viestinnän ryhmän opiskelijat nimimerkeillä Emppalumppa ja Juttiputti

9M-luokan leirikoulu Kisakalliossa

9M-luokka vietti alkusyksyllä leirikoulua, ja kysyimme, minkälaista oli leirikoulussa ja oliko se menemisen arvoista. 

Ensin kysymyksiin vastasi luokanvalvoja Irinja.

Millaisia aktiviteetteja teille tarjottiin?
Olimme maanantaista perjantaihin leirikoulussa Kisakalliossa Lohjalla, minkä vuoksi päiväohjelmaamme kuului paljon liikunta-aktiviteetteja. Lajikirjo koostui mm. seuraavista liikuntalajeista: curling, ultimate, Kin-Ball, kirkkovenesoutu, melonta, tennis, kaupunkisota, jousiammunta, volttimonttu, GPS-kätköily, seikkailupisteet, kuntonyrkkeily, jalkapallo, käsipallo, pesäpallo ja kuntosalilla käynti.

Vapaa-ajalla katsoimme myös mm. elokuvia, grillasimme ja saunoimme sekä kävimme virkistäytymässä Kisakallion uima-altaalla. Lisäksi nautimme Kisakallion erittäin maukkaista aterioista. Me valvojat ja oppilaat olimme oikein tyytyväisiä niin lajitarjontaan kuin ruokaan.

Millaista ylipäätänsä oli leirikoulussa?
Minulle leirikoulu oli kokemuksena erittäin mieleenpainuva ja ainutlaatuinen, koska leirikoulussa mukana ollut luokka on elämäni ensimmäinen valvontaluokka. Tämä luokka on minulle tärkeä. Leirikoulussa oli erittäin mukavaa ja rentouttavaa. Monipuolista tekemistä riitti. Oppilaat osallistuivat toimintaan aktiivisesti, he käyttäytyivät hyvin ja sen seurauksena he viihtyivät ja me opettajat viihdyimme hyvin heidän seurassaan.

Viikko oli todellinen menestys ja olen erittäin tyytyväinen, että lähdimme leirikouluun, vaikka rahankeruu olikin välillä työlästä. Uurastus kuitenkin palkittiin erittäin onnistuneella leirikoululla. Leirikoulu oli joka euron arvoinen. Oli todellinen ilo olla minun elämäni ensimmäisen valvontaluokan kanssa jakamassa tuota kokemusta.

Keitä opettajia oli mukana leirikoulussa?
Luokanvalvoja Irinja ja liikunnanopettaja Niki.

Mikä oli leirikoulussa jännintä?
Jännintä oli minun mielestäni metsässä suoritettavat seikkailupisteet, joissa mentiin useiden metrien korkeudessa köysiä pitkin.

Oliko leirikoulun lähellä järvi? Olitteko uimassa?
Oli, mutta emme uineet järvessä vaan uima-altaassa.

Miten saitte rahat leirikouluun?
Onneksemme erään oppilaan äiti työskentelee Suomen Kansallisoopperassa ja saimme hänen kautta myyntiin oopperalippuja. Myimme lippuja tutuille ja siten keräsimme aika ison summan rahaa. Lisäksi järjestimme musiikinopettajan isolla avustuksella konsertin, jossa oppilaat lauloivat, soittivat, tanssivat ja näyttelivät.

Oliko leirikoulu menemisen arvoinen?
Ehdottomasti oli!

Kysymyksiä leirikoulussa olleille oppilaille:

-Oliko teillä kivaa leirikoulussa?
Joo, oli.

-Mitä aktiviteetteja teille tarjottiin?
Kaikenlaista liikuntaa.

-Olitteko uimassa?
Olimme uimassa monesti.

- Mistä saitte rahat leirikouluun?
Konsertista ja oopperalippujen myynnillä.

-Oliko rahankeruu vaivan arvoista?
Ehdottomasti oli!

Jutun tekivät Mahyar ja Santeri

Ysiluokkalaisten TET-harjoittelu

9.-luokkalaisten tet-jakso eli työelämään tutustumisjakso pidettiin koulussamme 22.10. - 2.11.12.

TET-jakson aikana oppilaat tutustuvat ohjatusti yritysten ja työyhteisön toimintaan. TET on monelle nuorelle ensimmäinen kokemus työelämästä. Nuori pääsee näkemään, millaista on työelämä, millaista on olla työntekijä ja millaista on toimia työyhteisössä. Työskentelystä ei oppilaille makseta palkkaa, koska TET on osa koulunkäyntiä.

Haastattelimme muutamia 9.-luokkalaisia

Missä olit tet:ssä?
Monet olivat päiväkodissa ja huonekalukaupoissa. Loput olivat ruoka- ja eläinkaupoissa, ravintoloissa ja kahviloissa, vanhustenkeskuksissa ja kirjastossa

Miksi valitsit juuri sen paikan?
En päässyt muihin haluamiin paikkoihin. / Se kuulosti kivalta. / Oli lähellä. / Tunsin työntekijöitä sieltä. / Halusin sinne.

Kummassa on mukavampaa, koulussa vai tet:ssä?
Muutamat haastateltavistamme valitsisi mieluummin koulun, mutta suurin osa tykkäsi tet:stä enemmän

Mikä oli mieleenpainuvinta tet:ssä?
Kaikki! / Siellä oli chilliä. / Halloween. / Työntekijöiden hyvä yhteishenki. / Joku rikkoi sängyn. /  Lapset. / Pidin vanhusten kanssa olosta.

Minkälaista palautetta saitte työnantajaltanne tet-jakson päättyessä?
Hyvää. / Erinomaista. / En mitään. / Opin nopeasti ja olin huolellinen. / Olin sosiaalinen. / Olin ahkera ja suuri apu. / Pelkkää positiivista.

Kysyimme myös opinto-ohjaajilta Reetalta ja Elinalta muutaman kysymyksen

Kuinka paljon autoitte oppilaita löytämään mieleisensä tet-paikan?

Keväällä kävimme kaikkien 8. luokkalaisten kanssa läpi TET-paikan hakua opotunneilla. Silloin tutustuimme mm. Tet-toriin, jonne on koottu pääkaupunkiseudulla olevia Tet-paikkoja. Tämän ohjeistuksen jälkeen oppilaat lähtivät itsenäisesti etsimään paikkoja. Syksyllä, kun Tet-sopimusten palautuksen päivämäärä läheni, lisääntyi myös paikan haussa apua tarvitsevien määrä. Osa kävi opohuoneessa katsomassa kansioista aikaisempien vuosien Tet-paikkoja ja otti sieltä hyvältä vaikuttavien tet-paikkojen yhteystietoja ylös. Moni saikin sieltä itselleen paikan. Kaikki siis löysivät itselleen paikan, osa vähemmällä avulla ja osa taas tarvitsi paikan etsinnässä enemmän tukea.

Ovatko oppilaat päässeet sinne minne haluavat?

Ne, ketkä ryhtyivät hakemaan itselleen paikkaa ajoissa, saivat suuremmalla todennäköisyydellä itselleen mieluisan paikan. Ne, ketkä jättivät paikan etsinnän viime tippaan, joutuivat mahdollisesti sellaiseen paikkaan, jonne eivät välttämättä olisi halunneet. Suosituimmat paikat menevät siis nopeasti!

Ovatko oppilaat valittaneet tet:stä?

Tietysti on tullut myös valitusta. Osan mielestä Tet-paikka ei ollut hyvä, koska siellä ei ollut riittävästi tekemistä. Joidenkin mielestä työ tuntui liian raskaalta, jalat ja selkä saattoivat kipeytyä. Tuossa vain huomaa sen, että on eri asia istua kuusi tuntia päivässä koulussa, kuin tehdä kuusi tuntia töitä ollen käytännössä koko ajan jaloillaan. Tällä tarkoitan esimerkiksi sitä, että olet Tetissä ruokakaupassa tai ravintolassa. Noissa paikoissa työ on fyysistä, mikä monesti yllättää tettiläisen.

Pääsääntöisesti oppilaiden kokemukset ovat kyllä olleet positiivisia. Monet ovatkin kommentoineet, että olisivat mieluusti jääneet vielä pidemmäksikin aikaa Tettiin.

Toimittajina Viivi, Jasmin ja Emma

Välipala koulussa

Koulussamme on välipala-automaatti, josta saa välipalaa iltapäivällä. Koulun välipalakone on maksullinen, ja siitä saa kaikkea terveellistä välipalaa. Välipala-kone on auki iltapäivisin. Välipala-koneesta saa leipää, hedelmää, kaakaota, jugurttia ja välipalakeksejä.

Kysyimme parilta oppilaalta mitä he miettivät välipalasta koulussa.











Ovatko välipala-automaatin tuotteet sopivan hintaisia?
- Liian kallista.

Käytättekö välipala-automaattia usein?
- Vain jos on hirveä nälkä.

Meidän mielestämme välipala-automaatin tuotteet ovat ihan hyviä nytkin, mutta joitakin juomia sinne voisi vielä lisätä. Hinnat sen sijaan ovat aivan liian korkeita, esimerkiksi pieni Play-kaakao on automaatilla kalliimpi kuin kaupassa litran kokoinen. Periaatteessa välipala-automaattien tuotteet voisivat olla ilmaisia, onhan kouluruokakin ilmaista.

Jutun tekivät ja kuvat ottivat Luukas ja Lauri

Ekologiateema

Kysyimme koulumme opettajilta Jonnalta ja Terhiltä koulumme ja Vantaan kaupungin vuoden ekologiateemasta. Jonna ja Terhi on valittu koulumme ekotukihenkilöiksi.

Miksi koulusta halutaan tehdä ekologisempi?
-Koska se on koko Vantaan yhteinen projekti. Säästämällä luonnonvaroja mahdollistamme tuleville sukupolville yhtä hyvät mahdollisuudet elää kuin meilläkin.

Miten koulusta tehdään ekologisempi?
-Tänä vuonna panostamme kierrätyksen tehostamiseen ja sähkön säästämiseen.

Onko koulussa tehty jo jotain ekologian eteen, ja jos on, niin mitä?
-Aiheesta pidettiin luokanvalvojan tunti oppilaille.
-Luokkiin tulee biojäteastiat. Pullojen ja tölkkien kierrätysastiat ovat valmistumassa.
-Opettajia on ohjeistettu sammuttamaan valot luokista ja muutenkin tekemään omissa luokissaan kaiken energian säästöä varten.

Ekologia-aiheinen luokanvalvojantunti 8B-luokassa. Tunnilla tehtiin myös ryhmätöitä.

Onko tästä paljonkin hyötyä kun vuoden ajan tätä tehdään?
-Uskomme että saamme tästä taloudellista säästöä ja tästä on varmasti asennekasvatuksen kannalta positiivisia tuloksia. Tuloksia tutkitaan koko vuoden ajan.

Onko koulullamme jopa jonkinlainen budjetti, jotta asiaa saataisiin edistettyä myös rahallisesti?
-Idea on että mahdollisimman paljon kierrätetään ja tehdään itse. Vantaan kaupunki on kuitenkin järjestänyt opettajille kursseja joissa heidät perehdytetään asiaan.

Pitäisikö koulumme panostaa enemmän ekologiaan? Miksi?
-Varmaan tulevaisuudessa. Nyt on hyvä alku, ja toivotaan että päästään tavoitteisiin, jos onnistutaan jatkuu samanlailla.

Miksi juuri te olette mukana tässä?
-Tämä on mielestämme erittäin tärkeä asia ja haluamme panostaa tähän.

Panostatteko ekologiaan myös kotonanne?
-Kyllä, niin paljon kuin vain mahdollista.

Toimittajina olivat Miro ja Niklas
Kuva Casimir ja Miika

Elämää musiikkiluokassa

Musiikkiluokalle hakeminen on nyt ajankohtaista. Katso mainosta Hämiksen kotisivuilta

Olen itse opiskellut musiikkiluokalla 5 vuotta. Itse pyrin musiikkiluokalle, koska tykkään musiikista erittäin paljon, ja halusin opetella soittamaan erilaisia instrumentteja.

Suosittelen hakemaan musiikkiluokalle jos tykkäät musiikista ja haluat oppimaan soittamaan.

Mitä tarkoittaa musiikkiluokalla opiskelu?

Musiikkiluokkalaisella on vähintään 3 tuntia musiikkia viikossa.

Musiikkiluokka ei paljon poikkea tavallisesta luokasta, sillä kuitenkin meillä on saman verran läksyjä, oppitunteja ja muutenkin opiskeltavaa.

Musiikkiluokat yleensä järjestelevät esityksiä kuten, 9.-luokat 9-show'n , kevätkonsertteja, joulukonsertteja ja muita esityksiä.

Miten pyrin musiikkiluokalle?

Kysyin asiaa musiikkiluokan opettajalta Päiviltä. Hän kertoi, että Hämeenkylän koulun musiikkiluokalle haetaan testien kautta.

Mikäli olet ollut musiikkiluokalla alakoulussa, ei sinun enää tarvitse osallistua testiin, vaan voit suoraan jatkaa ylakoulussa musiikkiluokalla. Mikäli et ole ennen ollut musiikkiluokalla, täytyy sinun sinne halutessasi hakeutua testiin.

Testit pidetään yleensä marraskuun toisella tai kolmannella viikolla.

Testeissä pitää laulaa ilman säestystä vapaavalintainen helppo laulu ja soittaa jokin kappale omalla soittimella. Tämän lisäksi testataan sävelkorvaa ja rytmitajua.

Voit pyrkiä musiikkiluokalle myös vaikka et soittaisi vielä mitään soitinta. Parempi mahdollisuus tulla hyväksytyksi on aina oppilaalla, joka on soittanut jotain soitinta.

Musiikkiluokalle pyrkijöitä on yleensä noin 30, joista 20-25 valitaan testien pistemäärän perusteella. Maksimipistemäärä on 20 p. Alin pistemäärä, jolla musiikkiluokalle hyväksytään, vaihtelee vuosittain 14-16 pisteen välillä.

Ohjeet musiikkiluokalle pyrkimisestä löytyvät myös koulun kotisivuilta

Jutun teki musiikkiluokkalainen Jami

LUMA: toiminnallista matematiikkaa

Muutamalle seiskaluokalle pidettiin matematiikan LUMA-tunti perjantaina 2.11. Mitä tämä siis tarkoittaa?

Seiskaluokille pidetty toiminnallinen matematiikan tunti oli alku LUMA-viikolle. LUMA-viikko on tiede- ja teknologiaviikko, jolloin koulussa on erilaisia toimipisteitä ruokavälitunneille/oppitunneille.
Toiminnallisen matematiikan tunnin tarkoitus oli näyttää seiskoille, kuinka matematiikkaa tarvitaan muussakin kuin laskemisessa. Helsingin yliopistolta tuli kaksi Summamutikka-ohjaajaa, Maija ja Emilia, jotka kummatkin opiskelevat matikan opettajiksi. Näiden ohjaajien johdolla seiskat kokeilivat sierpinskin kolmion rakentamista eli askartelivat tasasivuisia kolmioita, sekä liikkumisleikkiä jossa leikittiin ”junia” ja kuljettiin maahan laitettuja naruja pitkin niin, että vain yksi oppilas sai liikkua kerrallaan.

Haastattelimme muutamaa seiskaluokkalaista tunnin jälkeen. Kysyimme oliko tunti heidän mielestä kiva. Saimme yksinkertaisen vastauksen:
’’Ihan ok. Ihan kiva.’’

Päätimme silti jututtaa oppilaita enemmän kysymällä heiltä, oliko tunti heidän mielestään kivempi kuin tunti, joka olisi ollut silloin ja myös, että mikä tunti heillä oli?
’’Oli kivempi, nyt olisi ollut englantia.’’

Saimme jo hieman enemmän vastauksia mutta jatkoimme oppilaiden häiriköintiä. Siispä, opitteko tästä tunnista mitään?
’’En oppinut mitään’’, vastasi yksi oppilaista.

’’Opin, että kun kolmion puolittaa siitä tulee aina seuraava kolmio’’, auttoivat loput oppilaat.

Utelimme vielä viimeisen kysymyksen: Onko matikka tämän tunnin jälkeen hauskempaa? Saimme ei niin positiivisen vastauksen:’’Matikka ei tunnu kivemmalta.’’
Vaikka tunti ei matikasta tehnyt "kivempaa", niin se silti ohjasti oppilaita tietämään että matikka ei ole pelkkää laskemista.

Kaikki siis laskemaan ja ratkomaan hauskoja tehtäviä, matikka voi olla hauskaakin.

Tehnyt: Emmi, Jutta ja Jasmin

Toisen seitsemännen luokan samaan aikaan pidettyä toiminnallista matematiikan tuntia oli myös seuraamassa toimittajiamme. Tästä julkaisemme jutun myöhemmin.

LUMA-viikko alkoi!

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista LUMA-viikkoa eli matematiikan ja luonnontieteiden teemaviikkoa ympäri Suomea. Viidettä kertaa myös Hämeenkylän koulussa järjestetään oma LUMA-viikko.

Seitsemäsluokkalaisten osalta LUMA-viikko alkoi jo perjantaina, kun he pääsivät nauttimaan Summamutikkakeskuksen toiminnallisista matematiikan tunneista.

LUMA-ohjelmaa on tarjolla joka päivä tällä viikolla! Muun muassa tällaista on luvassa:

• Joka päivä oppilailla on mahdollisuus ratkoa info-TV:ssä julkaistavia pulmia kavereiden kanssa. Ohjeet löytyvät info-TV:stä.
• Maanantaina ruokavälitunneilla Vaskivuoren lukion opiskelijat esittivät fysiikan demoja.
• Tiistaina toisella ruokavälitunnilla on mahdollisuus tutustua korttipelien matematiikkaan yläaulassa.
• Keskiviikkona ruokavälitunneilla on mahdollisuus osallistua Vantaan Energian toimintapisteeseen yläaulassa.
• Perjantaina järjestetään ruokavälitunneilla yläaulassa aiempina vuosina suuren suosion saavuttanut Force Plate -voimahyppykilpailu.

Muista myös matikkakilpailu!

Peruskoulujen matematiikkakilpailu järjestetään keskiviikkona 7.11. klo 13.15 - 14.15 luokassa 2003. Ilmoittaudu matematiikan opettajallesi ti 6.11. iltapäivään mennessä. Osallistumalla kilpailuun voit vaikuttaa positiivisesti matematiikan arviointiin

LUMA-viikkoon liittyen saamme omalle väelle tarkoitettujen tapahtumien lisäksi vieraita: tiistaina ja keskiviikkona Hämeenkylään saapuu 6.-luokkalaisia Tieteen lumoissa -teematunneille.

Viime vuoden LUMA-viikkoa voit muistella tämän blogijutun ja tämän videon parissa!

Tekstin toimittivat Timo ja Eevaleena
Kuvat Emmi, Jutta ja Jasmin

Koululaisten tupakointi

Kyselimme 8.-luokkalaisilta, että tupakoivatko he ja mitä mieltä he ovat päihteistä.

- Tupakoitteko?
Suurin osa ei tupakoinut.

- Miksi nuoret tupakoivat?
Jotkut luulevat olevansa kovia tai sitten se on jäänyt tavaksi.

Tämä juliste koulun terveydenhoitosiiven
aulassa muistuttaa, että tupakkakoukusta voi vapautua.

- Miksi poltatte jos poltatte?
Suurimmalle osalle on jäänyt tavaksi
- Kauanko olette polttaneet tupakkaa?
- Vuoden

- Montako tupakkaa poltatte päivässä?
- 5.

- Paljonko teillä menee rahaa tupakkaan?
- 6 - 10 e viikossa

- Käytättekö muita päihteitä kuten nuuskaa tai alkoholia?
Suurin osa ei käytä alkoholia, tupakkaa tai mitään päihteitä.

Seuraavaksi menimme terveydenhoitaja Siljalta kysymään koululaisten tupakoinnista ja miten sen saisi loppumaan.

Terveydenhoitaja kertoi, että nuorten päihteiden käyttö on vähentynyt 2000-luvulla. Tupakointia yritetään ehkäistä jo ala-asteella. Terveystarkastuksessa kysellään tupakoinnista, ja sehän on alle 18-vuotiailta kielletty.

Tupakat pidetään piilossa kaupoissa. Kotioloilla suuri vaikutus tupakointiin, vanhempien tupakointi voi vaikuttaa joko positiivisella tai negatiivisella tavalla. Jos jäät kiinni tupakoimisesta, siitä tulee seuraamuksia, olit sitten vapaa-ajalla tai koulussa. Tupakoinnista puhutaan paljon terveystiedon tunneilla, mutta henkilökohtaista ohjausta voi saada lisäksi terveydenhoitajalta. 8lk. terveystarkastuksessa keskustellaan myös lääkärin kanssa.

Terveydenhoitaja arvelee, että jos nuorella on itsetunto kohdillaan, niin ei tarvitse tupakoida.
Lopettamiseen saa apua, jos mikään ei auta, voi mennä lääkärin puheille. Jos vanhemmat ovat tietoisia, hekin voivat auttaa lopettamaan tupakoinnin. Helpoiten tupakoinnin lopettaminen tapahtuu alkuun vähentämällä.

Tupakoinnista yritetään antaa nuorelle mahdollisimman paljon tietoa, miksi ei kannata ryhtyä tupakoimaan. Terveydenhoitaja arvelee, että koulussa on ehkä silti liian vähän tupakanvastaisia kampanjoita.

Tupakointi on kasvavalle nuorelle erittäin huono asia keuhkoja ajatellen. Kun ne tervaantuvat, ne menevät huonoon kuntoon.

Jutun tekivät Nico ja Ville

Pakkouinti?

Yläasteen liikunnankursseille kuuluu uinnin suorittaminen, pakollista on käydä vähintään kerran uimassa. Jos olet jokaisella kerralla poissa, joudut läksyparkkiin. Onko tämä todella niin tärkeää?

Lähdimme selvittämään tätä pulmaa liikunnanopettaja Irinja Lounassalolta.

Opettaja kertoi, että uiminen on tarpeellista, koska se on liikuntataito, joka voi pelastaa hengen. Suomessa on paljon järviä, siksipä uimataito onkin tärkeä taito. Irinja kertoi, että Hämeenkylän koulun jokaiselle uintitunnille pitäisi toki osallistua, mutta välillä voi olla flunssainen tai jokin muu syy, miksi ei pääse kuin kerran veteen. Jos käy niin huonosti, että ei pääse kertaakaan oppituntien aikana uimaan, pitää tulla läksyparkkiin koulun ulkopuolisella ajalla. Uimassa käynti vähintään kerran on siksi tärkeää, että opettajan pitää nähdä, millainen on oppilaan uimataso, jotta hän voi tarvittaessa suositella oppilaalle uinnin tukiopetusta. Tukiopetuksessa oppilas saa henkilökohtaisempaa opetusta matalassa vedessä ja vinkkejä, miten uimataitoa voi kehittää.

Irinja kertoo, että uiminen ja uimataidon kehittäminen on myös kirjattu valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan. Opetussuunnitelman mukaan yläkoulun liikuntatuntien yksi keskeinen sisältö on uimataito ja vesipelastustaidot. Opetussuunnitelma velvoittaa kaikkia Suomen kouluja sisällyttämään uinnin liikunnanopetukseensa, minkä vuoksi uintia ei voi jättää pois peruskoulun liikunnasta.

Uiminen on myös hyvä kuntoutustapa. Esimerkiksi eräällä Irinjan oppilaalla on vamma ja sen takia uiminen on ainut liikunta, mitä hän pystyy harrastamaan koululiikunnassa.

Jotkut oppilaista ovat sitä mieltä, että uimahallissa uiminen on epähygieenistä. Kysyimme, voisiko uimahallissa uimisen muuttaa järviuinniksi, joka olisi monille oppilailla mieluisampi vaihtoehto. Irinja vastasi, että se voisi ollakin vaihtoehto, jos koulumme lähellä olisi järvi, jossa uinti olisi mahdollista. Irinja myös totesi, että järvivesissä on itseasiassa paljon enemmän pieneliöitä kuin uimahalleissa. Siinä mielessä perustelu järvessä uimisessa hygieniasyiden vuoksi on huono, vaikka se voisikin olla virkistävää vaihtelua kauniissa Suomi-maisemissa. Irinja vielä muistuttaa, että vaikka järvissä on pieneliöitä yms., ovat Suomen järvet uimakelpoisia eli ei niitä pidä pelätä sen enempää kuin uimahallissa uimistakaan.

Suomessa yleisessä käytössä olevien uimahallien ja kylpylöiden sisä- ja ulkoaltaiden vesiä sekä vastaavien laitosten altaiden vesiä valvotaan allasvesiasetuksen mukaisesti. Lisäksi Valvira eli sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto on määrittänyt, että allasvedessä ei saa olla pieneliöitä, loisia eikä mitään muitakaan aineita sellaisia määriä tai pitoisuuksia, että ne voivat aiheuttaa vaaraa ihmisten terveydelle. Irinja kommentoi, että uimahallissa uiminen ei ole tämän vuoksi ollenkaan epähygieenistä. Jokaisen täytyy vain muistaa huolehtia ennen altaaseen menoa suihkussa käynnistä.

Uiminen on yksi Suomen suosituimmista liikuntamuodoista, ja vesiliikunta on monipuolista ja mukavaa. Altaassa voi uimisen lisäksi pelata vesipelejä, olla vesijuoksua tai vaikka tehdä lihaskuntoliikkeitä. Näitä kaikkia asioita tehdään myös Hämiksen liikuntatunneilla ja pääsääntöisesti oppilaat näyttävätkin viihtyvän vedessä. On oppilaita, jotka haluavat tunnin jälkeen vielä hyppiä altaaseen ja käyttää uimahallin kiipeilyseinää tai nauttai terapia-altaan tai kylmävesialtaan vedestä. Irinjan mukaan Hämiksen liikunnanopettajat pyrkivät pitämään monipuoliset tunnit, joilla oppilaat viihtyvät ja oppivat uutta.

Joten uimapuvut kainaloon ja nokka kohti uimahalleja! :)

Tekijänä nimimerkit Juttiputti ja Emppalumppa
Lisäyksiä artikkeliin on tehnyt kirjoittajien luvalla liikunnanopettaja Irinja

Konsertti 6. luokille

Hämeenkylän musiikkiluokkalaiset pitivät konsertin tiistaina 16.10. alueen kutosluokille. Tapahtuma pidettiin auditoriossa. Konsertissa esiintyi Hämeenkylän big band, 7-musiikkiluokan oppilaita, 9-musiikkiluokan bändi ja muita 9-musiikkiluokkien oppilaita.

Haastattelimme konsertin jälkeen yhtä 6.lk oppilasta. Hän sanoi esityksen olleen hyvä ja sitä oli mukava kuunnella.

Konsertissa soitettiin mm. kappaleet Imagine, Are you gonna go my way, Your song ja Show must go on. Musiikki oli aika menevää.

Jutun tekivät Emma ja Viivi